Logan Wine & Dinner 21.8.2012

Australialainen viinintekijä Peter Logan vieraili Suomessa ja maistatti viinejään tyylikkäässä Kitchen&Co ravintolassa Yrjönkadulla. Alkuesittelyiden ja kuohuviinin jälkeen siirryimme nauttimaan kolmen ruokalajin illallisen neljän viinin kanssa.

Logan Wines on perheyritys Orangen ja Mudgeen alueella, New South Walesissa, Australian itäosassa. Tämä Central Rangesin viinialue sijaitsee noin 250 km länteen Sydneystä ja sen itäreuna rajoittuu Blue Mountainin vuoristoon. Ajoaikaa Sydneystä kertyy 4 tuntia ja tänne yleensä tullaankin pitkäksi viikonlopuksi. Vierailijat ovatkin enimmäkseen viiniharrastajia, sillä alue ei ole minkään vilkkaan reitin varrella tai muun nähtävyyden lähellä. Tänne tullaan viinien perässä.

Tarhat sijaitsevat Orangessa yli 800 metrin ja Mudgeessa yli 500m korkeudessa merenpinnan yläpuolella ulottuen yli 1000 metriin. Miksi tämä on hyvä asia? Päivisin köynnökset saavat rinteillä riittävästi aurinkoa, illaksi taas ilma viilenee, mikä edesauttaa hapokkuuden säilymistä rypäleissä ja monivivahteisuuden kehittymistä. Siirryttäessä 100 metriä korkeammalle myös ilmasto muuttuu 1,5 astetta viileämmäksi. Näin ollen alueelta löytyy sopivia ilmastoja usealle eri lajikkeelle. Peter viljeleekin 13 eri lajiketta ja valmistaa 19 eri viiniä. Alimmalla rinteellä viljellään Espanjasta tuttua Tempranilloa kun taas ylimmiltä rinteiltä löytyy viileän ilmaston lajikkeet Sauvignon Blanc ja Pinot Noir. Rinteiden vulkaaninen maaperä on ravinteiden puolesta otollista viininviljelyyn.

viinintekijä Peter Logan

Peterin mukaan hänen viineissään yhdistyy Australian hedelmäisyys ja Euroopan rakenne ja hienous. Myös valmistuksessa yhdistellään moderneinta teknologiaa ja jaloin murskattuja rypäleitä. Australiassa ei ole AOC-tyylisiä rajoitteita rypälelajikkeille ja valmistusmenetelmille, ja erilaiset kokeilut ovatkin sallittuja.

Loganit ovat tuottaneet viinejä vuodesta 1997 ja tilan tuotanto on viime vuosina saanut lukuisia arvostuksia kansainvälisissä kilpailuissa ja lehdistössä. Peter vastaa viinien valmistuksesta ja hänen vaimonsa Hannah taasen markinnoinnista.

Illan menu:

  • Weemala Brut NV

 

  • Starter Plate: Summer soup, Crab cake & lemon, Snails & butter, Roasted lamb
  • Sauvignon Blanc 2010

 

  • Slow roasted lamb & garlic potato pyree
  • Weemala Shiraz Viognier 2009
  • Shiraz 2009

 

  • Vanilla crème brulee
  • Moscato 2009

Kitchen & Co:n keittiö oli erittäin onnistuneesti osannut yhdistää ruoat viineihin. Alkulautaselta löytyi puhtaita herkullisia makuja kuten espressokupista tarjoiltu soseutettu kesäkeitto, etanoita voissa, sekä lampaan paahtopaistia. Raikas Sauvignon Blanc sopi pienille annoksille mainiosti peittämättä ruoan makua.

Yli 10 tuntia paahdettu lammas oli juuri niin mureaa ja herkullista kuin odottaa voi. En edes ehtinyt ottaa annoksesta kuvaa ennen kuin se oli jo syöty. Ruoan kanssa tarjolla oli sekä kevyempi Shiraz-Viognier, että paahteisempi ja täyteläisempi Shiraz, joka olikin minun suosikkini näistä kahdesta.

Shiraz-Viognier viinissä Viognier lisätään Shiraziin jo maseraatiovaiheessa ennen alkoholikäymistä, eikä vasta pullotusvaiheessa kuten yleensä viininvalmistuksessa on tapana. 6% Viognieria tuo viiniin tekstuuria, väriä ja aromia: tanniinit ovat pehmeämmät (tanniinit polymerisoituvat eli molekyylit ketjuuntuvat), väri on tummempaa ja aromi parfyymisempi.

Creme brulee tarjoiltiin veripersikkasorbetin ja tuoreiden mansikoiden kanssa. Erittäin raikas ja herkullinen kokonaisuus johon hieman makea ja kupliva Moscato sopi täydellisesti. Toisin kuin Italiassa on tapana, oli tämä Moscato valmistettu Gewürztraminer rypäleestä. Illallisesta ja viineistä jäi erittäin hyvä maku suuhun.

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeenTulevia tapahtumiamme löydät myös ajankohtaista sivultamme, josta löytyy myös ohjeet miten voit rekisteröityä jäseneksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Syrah tasting 9.3.2012

Tällä kertaa keskityimme vain yhteen rypälelajikkeeseen nimeltä Syrah tai Shiraz. Syrahia viljellään Ranskassa Rhonen alueella etenkin Hermitagessa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana Australian Barossa Valleyn tai McLaren Valen Shirazit ovat tehneet rypäleestä maailmankuuluun. Rhonen Syrah ja Australian Shiraz ovat siis samoja rypäleitä, ne vain kirjoitetaan hieman eri tavalla. Muissa maissa kuten Etelä-Afrikassa saatetaan käyttää molempia muotoja, riippuen kumpaa tyyliä viini muistuttaa.

syrah tasting1980-luvulle asti Syrahin maine on jäänyt Cabernet Sauvignonin jalkoihin eikä sitä pahemmin viljelty Rhonen ulkopuolella tai viety ulkomaille saati sitten kirjoitettu lehdissä. 1986 Australian valtio jopa maksoi viljelijöille, jos he repisivät Shiraz-köynnöksenstä maasta. Jotkut viljelijät kuitenkin jatkoivat myös Shirazin viljelyä ja osa jäljelle jääneistä Shiraz köynnöksistä oli alkuperäisiä Rhonesta 1800 luvulla tuotuja köynnöksiä ja ainoat jäljellä ennen Phylloxera epidemiaa.

Nyt Syrah on jälleen muodissa ja se leviää nopeasti niin Euroopassa kuin Uudessa Maailmassakin. Australiassa se on nykyään merkittävin punainen lajike. 1990-luvulla Rhone alkoi saada enemmän julkisuutta samalla kuin Bordeaux’n viinit alkoivat olla liian kalliita, varsinkin hinta-laatusuhteeltaan johtuen useammasta huonommasta vuosikerrasta.

Ranskassa Syrah on paras lämpimän ilmaston rypäleistä. (Muita ovat mm. Grenache ja Carignan.) Ja Australian lämmössä siitä tuotetaan tummia, täyteläisiä ja kypsän hedelmäisiä viinejä. Syrahia käytetään useimmiten sekoituksissa (Grenache, Mourvedre, Viognier, Marsanne, Rousanne), mutta se tuottaa myös hyviä eksoottisen aromisia viinejä pelkältäänkin. Viognierin kanssa käyminen tuo viiniin parfyymisyyttä, tummempaa väriä, sekä silkkistä tekstuuria.

Pohjois-Rhone on melko marginaalinen ilmasto Syrahille ja siellä Syrah istutetaankin lämpimimmille paikoille. Näitä tuhteja ja elegantteja viinejä kuvaavat hyvin sanat: yrttinen, savuinen, kukkea (neilikka ja orvokki), vadelmaa, mustaherukkaa. Iän myötä riistaisaa, nahkaista aromia sekä suklaata, orvokkeja ja tupakkaa.

Perinteisesti Rhonessa maseraatiossa on ollut rangat mukana ja se on tuonut viineihin (raakaa) tanniinia, nykyään on tapana poistaa kaikki rangat. Nykyinen tyyli on kypsemmät rypäleet, ruostumaton teräs, uudet tammitynnyrit (ranskalaiset Ranskassa ja yhdysvaltalaiset Australiassa) eikä siihen yleensä enää sekoiteta vaaleita rypäleitä pehmentämään makua.

Australialaisesta Shirazista voi löytää: pippuria, mausteita, tumma luumua, minttu/eucalyptus, makeaa hedelmää, suklaata, nahkaa, sekä lakritsaa

Syrahin kanssa ruoalta vaaditaan makua: riista, nauta, hirvi. Australian ja Etelä-Afrikan Shirazit sopivat grilliruokien seuraksi. Kevyemmät Syrahin sopivat kalkkunan, lammaspadan, tai jopa maustetun kanan kanssa. Juustoista sopivat kovat juustot esim. Cheddar.

Maistetut viinit:

  • Black Queen Sparkling Shiraz, Australia
  • Simonsig Shiraz, Etelä-Afrikka
  • Cave de Tain Crozes Hermitage, Ranska
  • Grand’Arte, Portugal
  • Columbia Crest Two Vines Shiraz, Yhdysvallat
  • Mapu Syrah Baron Philippe de Rothschild, Chile
  • Gerard Bertrand Naturalys Syrah, Ranska, Pays d’Oc
  • Peter Lehmann Barossa Shiraz, Australia
  • Feudo Arancio Syrah, Italia, Sisilia
  • Jaboulet Hermitage la Petite Chapelle, Ranska

Aloitimme kuohuvalla Shiraz viinillä jonka jälkeen maistoimme viinit yksi kerrallaan sokkona. Aisteja joutuukin näin käyttämään enemmän. Maistuuko viinin hedelmäisyys kypsältä ja tulee näin ollen lämpimästä ilmastosta, vai onko viini kevyempää ja hapokkaampaa, mikä viittaisi viileämpään ilmastoon ja Syrahin kotiseutuun Pohjois-Rhoneen. Myös valmistustyyleissä tammen käytöllä ja sen paahteisuudella on eri alueilla eroja. Oikean alkuperän tunnistaminen osoittautuikin todella vaikeaksi. Itse en viinejä sokkona maistellut vaan tiesin ne etukäteen. Mutta itsekin olin yllättynyt mm. sisilialaisen ja portugalilaisen syrahin mausta. Olin odottanut mausta vinkkejä lämpimämpään ilmastoon, mutta nämä olivatkin melko kevyitä viinejä. Chile ja Etelä-Afrikka taas tuottivat illan suurimmat pettymykset. Näistä viineistä puuttui selkeästi ryhtiä antavaa hapokkuutta.

Syrah tasting 2

Keskustelu tastingissa oli kiihkeää. Illan selkeimmin tunnistettava viini oli australialainen Peter Lehmann Barossa Shiraz. Sitä oli jo muutamaan kertaan ennakoitu, mutta kun viini viimein tuli vuoroon, oli sen maku ja eukalyptuksinen tuoksu ilmiantava. Ranska oli mukana edustettuna kolmella viinillä. Yllättävän hyvin Gerard Bertrandin Naturalys Syrah ja Cave de Tainin Crozes Hermitage vetivät vertoja neljä kertaa kalliimpaan Jaboulet La Petit Chapelleen. Laatuerot varmaankin näkyvät ilmeisinä vasta reilun kymmenen vuoden kypsytyksen jälkeen, vaikka viini olikin varsin juomiskelpoista jo nyt. Ranskalaisissa Syraheissa yhdistävänä tekijänä on mielestäni rustiikkisuus, miten sen nyt sitten selittäisikään. Viini jättää suuhun hieman karhean jälkimaun ja kaipaa rinnalleen ruokaa.

Kokonaisuudessa Syrahit olivat kevyempiä viinejä kuin olin muistanutkaan eikä lajikkeelle tyypillinen mustapippuri jälkimaussa ollut niin ilmeinen monessakaan viinissä. Teeman puolesta tasting oli todella onnistunut ja mielenkiintoinen.

Viiniklubi

Seuraava tilaisuus järjestetään 26.4 ja aiheena kuohuviinit ja samppanjat. Tervetuloa mukaan!

Tulevat tapahtumamme löydät ajankohtaista sivultamme. Viiniklubiin japostituslistallemme voit liittyä tästä.

TILAA UUTISKIRJE:

Please wait...

Kiitos tilauksesta!

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Tallenna

Ihastu Itävaltaan tasting 27.2.2012

Pasi Ketolainen Winestatelta tuli kertomaan meille itävaltalaisista viineistä. Saimmekin oikein perusteellisen käsityksen aiheesta, sillä maistettavana oli yhdeksän viinitaloa Itävallan eri viinialueilta, ja jokaisesta talosta useampaa viiniä. Viinit ovat saaneet huippuarvosteluja alan lehdissä ja itse pidin varsinkin maistetuista valkoviineistä. Suurin osa oli paikallista yrttisen mausteista Grüner Veltliner rypälettä, mutta oli mukana myös raikkaita Rieslingejä, sekä muutama Gemischter Satz, eli useamman rypäleen sekoitus, ja lisäksi maistoimme joitakin punaviinejä. Gemistchter Satz valmistetaan samassa viinitarhassa kasvavista useista eri lajikkeista, jotka kerätään ja valmistetaan viiniksi kerralla, eli kyseessä on ns. Fiel Blend. Lopputuloksena on todella aromikas ja monivivahteinen viini.

 

 

Pasin mukana oli myös yllätysvieras Michael Thurner.  Hän on aiemmin ollut Austrian Wine Marketingin toimitusjohtaja ja nykyinen Austrias Fine Brands tj. Hän kertoi meille Itävallasta viinimaana ja sen nykytrendeistä.

Itävallan viiniviljelyalueet sijaitsevat samalla leveysasteella kuin Burgundikin. Myös täällä valmistetaan tyylikkäitä punaviinejä Pinot Noir lajikkeesta, sekä sen sukulaisesta Sankt Laurentista. Kylmän alueen viinit ikääntyvät parhaiten ja Itävallassa keskilämpötila onkin vain 8-10 astetta vuodessa kun se esimerkiksi Uudessa-Seelannissa on 12 astetta. Rypäleet ehtivät kypsyä kunnolla säilyttäen kuitenkin hapokkuuden ja lopputuloksena syntyy raikkaita viinejä. Valkoviinit ovat kuivia, monivivahteisia, eikä niissä käytetä tammikypsytystä, sillä makua riittää muutenkin. Punaviineissä tammen käyttö vaihtelee kevyestä voimakkaampaan, mutta harvoin tammen maku on liian dominoiva.

Tilat ovat pieniä perheomisteisia. Itävalta tuottaa vain yhden prosentin maailman viineistä ja kolme neljäsosaa tuotannosta kulutetaan maan sisällä. Vienti suuntautuukin lähinnä hienoihin ravintoloihin. Itävallassa suuresta osasta tuotannosta vastaa nuori viinintekijäsukupolvi, jolla on käytössä moderni teknologia ja joka panostaa kestävään kehitykseen – yli 10% tuotannosta on luomua.

 

 

Viinit eivät läheskään kaikki mahtuneet kuvaan ja niitä maisteltiin sitten suht ripeään tahtiin. Pasin asiantuntevassa ohjauksessa selviydyimme urakasta kunnialla ja poistuimme tyytyväisinä kotiin. Tilaisuus oli sinänsä ainutlaatuinen, että suurinta osaa viineistä ei ainakaan vielä Suomen markkinoilta löydy. Mutta ainakin WG Jurtschitschia, Domaine Wachauta, WG Johannsehof-Reinischiä, sekä WG Münzenriederiä löytyy alkon valikoimasta ja kesäkuussa alkon valikoima kasvaa Gemischter Satzilla.

 

Mitä sinä olet tekemässä ensi kesänä? Lähde mukaan kiertelemällä luksusristeilijällä Välimeren viinitiloja 8-16.9.2012. Hinta 1899 sisältää Rooman lennot, hotellin, risteilyn ja retket. Matkan varaamiseen on enää muutama viikko aikaa. Katso risteilyn omat sivut.

 

Seuraava tilaisuus järjestetään 26.4 ja aiheena kuohuviinit ja samppanjat. Tervetuloa mukaan!

 

Tulevat tapahtumamme löydät ajankohtaista sivultamme. Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Juustot ja Viinit

Intohimoisena viinin ystävänä olen alkanut kiinnittämään myös ruokaan enemmän huomiota. Kun on tottunut maistamaan viiniä, alkaa samoja nyansseja ja elämyksiä hakea myös ruoista: tasapainoa, hapokkuutta, tekstuuria ja etenkin makua. Juustot ja viinit ovatkin hyvä keino helppoon herkutteluun ja aterialla avattu viinipullo saa mieluista seuraa illan jatkoksi, kunhan juusto tai viini on valittu oikein. Juustot ja viinitvoivat olla hankalia yhdistää, mutta onnistuneet yhdistelmät pystyvät tuomaan molemmista esiin uusia nautinnollisia ulottuvuuksia.

juustot ja viinit

Juustot ja viinit ovat kulkeneet läpi historian käsi kädessä. Molemmat ovat syntyneet Kaksoisvirtainmaalla samoihin aikoihin joskus reilut 10 000 vuotta sitten. Sieltä ne ovat matkanneet muinaisen Egyptin kautta Välimeren rannikoille. Kuten viininviljelystaito, myös taito valmistaa juustoa levisi roomalaisten mukana Manner-Euroopassa ja aina Brittein saarelle asti. Keskiajalla molempia valmistettiin luostareissa. Paaston aikana, kun lihansyönti oli kielletty, oli juustoilla erityisen tärkeä asema. Tieto juustontekotaidosta liikkui hitaasti ja valmistusmenetelmät ja juustotyypit säilyivät paikallisina.

Teollinen vallankumous sulki monia maalaisjuustoloita kun juusto alettiin valmistaa suurissa laitoksissa. Luis Pasteurin keksintö lämpökäsitellä maito säilyvyyden parantamiseksi siivitti juustokulttuurin teollistumista. (Tämäkin menetelmä oli alun perin suunniteltu parantamaan viinien laatua.) Kun maito kuumennetaan, siinä elävät bakteerit kuolevat. Toisaalta näillä bakteereilla on tärkeä tehtävä juuston alkuperää peilaavan maun kannalta. Siinä missä viinintekijät käyttävät villiä hiivakantaa tai jättävät viinin suodattamatta, perinteitä kunnioittavat juustomestarit valmistavat juustonsa edelleen pastöroimattomasta maidosta. Alueen tyypillisyys säilyy.

Kolme tärkeintä juustoon käytettävää maitoa tulevat lehmästä, lampaasta tai vuohesta. Suosituin näistä on lehmänmaitojuusto lähinnä suuren maidontuotannon takia. Maku on melko neutraali ja näitä juustoja syödään varsinkin arkisin. Lammas ja vuohi tuottavat paljon vähemmän maitoa, rakenne on tiiviimpi ja kiinteiden aineiden osuus suurempi. Maailman arvostetuimmat ja voimakkaimmat juustot valmistetaan vuohenmaidosta.

juustot ja viinit tastingViinitastingin teemoja voi olla vaikka mitä: viinityyli, maa, tietty rypälelajike, juustot ja viinit, viinin yhdistämien ruokaan jne. Tällä hetkellä luonnonmukaisuus ja alkuperän kunnioittaminen ovat vahvoja trendejä. Näin tastingin teemaksi muodostui suomalaisten tilajuustojen yhdistäminen luomuviineihin.

Erilaisia juustoja on satoja, ja ne toimivatkin viinien kanssa eri tavalla. Yleensä samalta alueelta tulevat juusto ja viini ovat hyvä yhdistelmä. Kevyemmille viineille sopivat miedommat nuoret juustot kun taas täyteläisille viineille sopivat kovemmat ja kypsytetyt juustot. Sen lisäksi on lukuisia klassisia yhdistelmiä, joista ainakin osa on varmaan keksitty ihan sattumalta kokeilemalla.

Luomuviinien valinta teemaksi osoittautuikin melko haasteelliseksi. Vaikka Suomessa luomuviinien markkinat kasvavatkin yli 100% vuosivauhdilla, luomuviinejä Alkosta löytyy tällä hetkellä vain satakunta ja juuri tietyn viinin löytäminen luomuna ei ollut ihan helppoa. Tilanne tulee helpottumaan sillä Alkoon haetaan jatkuvasti lisää uusia luomuviinejä ja monia nykyisiä valikoimassa olevia viinejä tulee saamaan luomusertifikaatin.

Mikä luomuviinistä sitten tekee niin erikoista? Luonnonmukainen valmistusprosessi säilyttää alueen ominaislaadun maaperässä ja näin myös viineissä. Kun viiniköynnöksen kasvuympäristö on terve ja maa voi hyvin, syntyy terveitä rypäleitä, joita voidaan käyttää moniulotteisten viinien raaka-aineena. Satomäärät ovat pienempiä ja enemmän makua konsentroituu harvempiin rypäleisiin. Elävässä maaperässä on miljardeittain pieneliöitä ja juuren ja maaperän välillä tapahtuva aineiden kulku, esimerkiksi mineraalien hyödyntäminen, perustuu viiniköynnöksen juuristossa tapahtuviin biokemiallisiin prosesseihin. Kemiallisten aineiden käyttö vähentää tai jopa tuhoaa rypäleiden omat hiivakannat, maaperän oma eliöstö tuhoutuu, ja maa köyhtyy. Viinien kuluttajana minua lähinnä kiinnostaa se, että hyviä viinejä pystytään tuottamaan jatkossakin. Onneksi lukuisat viinitilat nykyään vannovatkin kestävän kehityksen nimeen.

Maistetut juustot ja viinit

juustot:

  • Mouhijärven Herkkujuustolan Vilho
  • Kolatun Waldemar
  • Mouhijärven Herkkujuustolan Heidi
  • Peltolan Blue

viinit:

  • Cono Sur Brut
  • Cono Sur Organic Sauvignon Blanc
  • Gerard Bertrand Naturalys Organic Chardonnay
  • Cono Sur Organic Pinot Noir
  • Dow’s LBV Port 2006

juustot ja viinit tastingviinit

Suomalaiset juustot ovat yleisesti melko miedohkoja maultaan eikä viineiksi kannata valita liian voimakkaita makuja. Tiivistetysti voisi sanoa, että valkoviinit sekä makeat viinit ovat hyviä juustojen kanssa. Klassisia juuston ja viinin yhdistelmiä ovat sinihomejuusto ja portviini, vuohenjuusto ja Sauvignon Blanc, kuten myös valkohomejuusto ja kuohuviini. Kypsemmän juuston kanssa maistoimme kevyttä Pinot Noir punaviiniä, joka ei peitä juuston vivahteikasta makua. Juustoista ehkä hankalimmat yhdistää ovat sinihomejuustot ja kittijuustot. Niiden kanssa kannattaakin tarjota makeaa jälkiruokaviiniä.

Viinien lisäksi juomana oli myös Bretagnelainen luomusiideri, joka sopii oikeastaan kaikkien juustojen kanssa todella hyvin. Erilaisia yhdistelmiä pystyi sitten itse testailemaan ja löytämään ne omat suosikkinsa. Loppupeleissä oma maku kuitenkin ratkaisee.

Viinitasting järjestettiin yhteistyössä lähiruokaan erikoistuneen Makumaku verkkokaupan kanssa, josta näitäkin juustoja pystyy tilaamaan. Juustoista meillä oli kertomassa Hanne Hirvonen Lentävä Lehmä juustokaupasta.

Viiniklubi

Miten pääsen itse maistelemaan juustoja ja viinejä? Liity Facebook ryhmäämme sekä Wineserverin postituslistalle täyttämällä lomake alla tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@wineserver.fi, niin saat tietoa tulevista tilaisuuksista. Järjestän myös yksityistilaisuuksia ja suunnitteilla esim. suklaa- ja viinitasting.

TILAA UUTISKIRJE:

Please wait...

Kiitos tilauksesta!

Wither Hills tasting 27.1.2012

Wither Hills tasting

Wineserver viiniklubilla oli ilo ja kunnia saada Wither Hills viinitalon viinintekijä Sally Williams esittelemään meille viinejään ja kertomaan niiden valmistuksesta.

Classic Wine Cellars olikin ahtautunut tupaten täyteen innokkaita viininystäviä. Valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, mutta toivottavasti saamme Sallyn vierailemaan viiniklubimme tilaisuuksissa toistekin. Tunnelma oli tiivis ja viinit erinomaisia.

Maistetut viinit:

  • Wither Hills Sauvignon Blanc 2011
  • Sauvignon Blanc Rarangi Vineyard 2010
  • Wither Hills Pinot Gris 2011
  • Wairau Valley Pinot Noir 2008
  • Benmorven Vineyards Pinot Noir 2008

Wither Hills viinit

Viinien kassa oli tarjolla juustoa ja patonkia. Sauvignon Blancin seuraksi olin valinnut lampaanmaidosta valmistettua valkohomejuustoa ja Pinot Noirin kanssa 14kk kypsytettyä Comte – juustoa. Yhdistelmät toimivat erittäin hyvin.

Wither Hillsin viinit tulevat Marlboroughin alueelta Uudesta-Seelannista. Viinitalo on saanut nimensä samannimisestä melko karusta vuoristosta, joka on muuten kuvattuna pullon etiketeissä. Aloitimme Sauvignon Blancilla, useamman tarhan sekoituksella, sekä yhden tarhan rypäleistä valmistetulla Rarangilla.

Ensimmäinen oli hedelmäinen ja raikas, pirteähappoinen, tyypillinen uusiseelantilainen Sauvignon Blanc. Aromi oli selkeästi ruohoinen ja mukana mustaherukan lehtiä. Rarangi oli kuivempi ja mineraalisempi. Maku oli pitkä ja elegantti ja aromissa parsaa ja sitrusta. Tyyliltään ja maultaan viinit olivat yllättävän erilaisia. Rarangia myös kypsytetään tankeissa 6kk pitempään ja näin ollen meilläkin oli aikaisemman vuosikerran viini maistettavana.

Pinot Gris rypälettä Wither Hills on istuttanut vuonna 2007 vastatakseen kovaan kasvaneeseen kysyntään. Viini ei ole täysin kuiva, vaan siinä on 9g jäännössokeria ja suuntuntuma on pehmeä ja täyteläinen. Viini valmistuksessa on käytetty monia menetelmiä: pieni osa viinistä on käynyt tammitynnyreissä villillä hiivakannalla, ja osa viinistä on puristamisen jälkeen jätetty kuorien kanssa maseroitumaan. Tämä viini oli todella positiivinen yllätys ja hieman makea matalampihappoinen viini sopisi todella hyvin mausteisemman aasialaisen ruoan seuraksi.

Heidän uusimmat istutukset ovat Grüner Veltliner lajiketta, ja mielenkiinnolla odotan miten nämä viinit haastavat trendikkäät itävaltalaiset viinit.

Wairau Valleyn (Alko 422107) ja Benmorven Vineyardsin Pinot Noirit erosivat etenkin tammen voimakkuudessa. Molempia on kypsytetty 12-14 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 30% on ollut uusia. Mutta Wairau Valley viinin ikäännyttämisessä käytetyt tynnyrit ovat olleet paahdetumpia. Viinissä on melko voimakas, tamminen, makeahko tuoksu ja pehmeä maku.

Benmorven oli tyyliltään elegantimpi, vähemmän tamminen viini, jossa eri osat olivat sopivassa harmoniassa.  Viiniä tuotetaan vuodessa vain 500 laatikkoa ja kovasti oltiin sitä mieltä, että laitetaan näistä erikoistilaus vetämään. Wairau Walley Pinot Noir edusti modernimpaa tyyliä kun taas Benmorven Vineyards oli tyyliltään enemmän eurooppalainen. Pinot Noir viinitarhoilla siirryttiin luomuviljelyyn vuonna 2009, ja seuraavat vuosikerrat ovatkin sitten jo virallisia luomuviinejä.

Viiniklubi:

Seuraava tilaisuus järjestetään 14.2. yhteistyössä Makumaku – kaupan kanssa ja aiheena on juustot ja viinit. Juustot tulevat pieniltä kotimaisilta lähituottajilta ja niiden kanssa maistelemme juustojen kanssa sopivia luomuviinejä.

Tulevat tapahtumamme löydät ajankohtaista sivultamme. Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä tästä tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Juusto & Viini tasting 22.11.2011

Antti Uusitalo tuli kertomaan meille juustojen ja viinien yhdistämisestä. Antti on Savoyn sommelier ja voittanut lukuisia vuoden hovimestari ym. tunnustuspalkintoja urallaan. Hän myös kirjoittelee aktiivisesti viinien ja ruoan yhdistämisestä lukuisiin eri lehtiin, ja hänen neljäs kirjansa Juustot ja Juomat on äskettäin ilmestynyt kauppoihin.

 

Iltani alkoi Vanhasta Kauppahallista kun kävimme Antin kanssa hankkimassa juustoja Tuula Paalaselta. Oli mielenkiintoista seurata kahden ammattilaisen ja intohimoisen juustojen ystävän keskustelua ja pohdiskelua sopivista juustoista. Juustoja sai vielä maistaa ennen ostopäätöstä. Jatkossakin aionkin luottaa kauppiaan suosituksiin sopivan juustolautasen rakentamisessa.  

Tilaisuuden alkuun Antti esitelmöi meille erilaisista juustotyyleistä ja niiden valmistuksesta, sekä minkälaiset viinit ja juomat niille sopivat.

 Maistetut Juustot:

  • Chabichou du Poitou –vuohenjuusto
  • Brie de Meaux –valkohomejuusto
  • Metsuri –kittijuusto
  • Picobello Gouda -kova juusto
  • Stilton –sinihomejuusto
  • Mont d’Or

 

 

Maistetut viinit:

  • Wither Hills Sauvignon Blanc
  • Taittinger Brut Réserve
  • Dopff & Irion Gewurztraminer
  • Cidre Bouché La Bolée Bretonne Bio
  • Kracher Beerenauslese Cuvée
  • Tedechi Recioto della Valpolicella

 

Järjestyksessä aloimme maistella juustoja ja viinejä. Vuohenjuusto ja Sauvignon Blanc on klassinen yhdistelmä, kuten myös Brie ja Samppanja. Toimivia ydistelmiä, mutta myös ennestään tuttuja, joten näistä en saanut uusia ahaa-elämyksiä. Gewurztraminer ei edelleenkään kuulu suosikkirypäleisiini, tosin juuston, esim. goudan, kanssa se toimii kivasti. Seuraavana oli vuorossa Bretagnelainen siideri, joka yllättäen korjasikin lähes koko potin. Se sopi oikeastaan kaikkien juustojen kanssa todella hyvin. Tästä kehittyikin idea järjestää lähiaikoina olut & juusto – tasting.

Makea Beerenauslese sopii hyvin Stilton -sinihomejuuston kanssa kuten myös muidenkin juustojen kanssa. Tosin ihan kaikki juustot eivät yllä maultaan viini tasolle vaan viini dominoi. Illan paras viinimme oli Recioto, kuivatuista rypäleistä valmistettu makea punaviini, joka sopi todella hyvin Stiltonin ja muidenkin juustojen kanssa. Jos koko juustolautaselle pitäisi valita vain yksi viini, olisi se näiden perusteella Recioto. Se myös sopii hyvin suklaan kanssa, eli sillä voi sopivasti jatkaa jälkiruokaan. Lopuksi laitoimme vielä kiertämään pehmeän herkullisen Mont d’Or juuston, jota pystyi lusikalla ottamaan.

 

Antti osasi todella hyvin kertoa erilaisista juustoista ja viineistä, kuten myös kaikesta muustakin mitä mieleen juolahti häneltä kysyä. Antista huokuu kokemusta ja intohimoa hyville mauille ja on muutenkin erittäin mukava kaveri. Antti lupasi tulla toistekin meidän tilaisuuksiin. Eli jos ei ole varaa lähteä Savoyihin Antin asiakkaaksi, niin kannattaa bongata hänet meidän tulevista tilaisuuksista.  

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Cono Sur illallinen Yumessa 24.11.2011

Cono Sur – viinitalon viinintekijä Adolfo Hurtado oli käymässä Suomessa ja vierailun yhteydessä Viinikassi järjesti viinintekijäillallisen ravintola Yumessa.

Ilta alkoi tasting tilaisuudella Kansallissalissa, jossa Adolfo kertoi Cono Surin viineistä ja viinin viljelystä Chilessä.

Cono Sur tasting

Chile on eristyksissä useilta köynnöksiä kiusaavilta taudeilta Andien vuoriston ja Tyynenmeren välissä. Pohjoisesta taas löytyy Atacaman autiomaa ja etelässä tulee vastaan Etelämanner. Mm. viinikirva ei ole Chileen ikinä löytänyt. Viiniköynnökset voidaankin istuttaa omille juurilleen eikä niitä tarvitse varttaa viinikirvaa kestävään juurakkoon, kuten tehdään muualla. Andeilta saadaan myös tarpeellista kasteluvettä, kesällä kun ei Chilessä sada juuri lainkaan.

Kesäpäivinä aurinko paistaa ja lämpötila on 30 asteen tienoilla, mutta yöllä lämpötila laskee 10–15 asteen tienoille. Meriveden lämpötila on vain 12–13 asteen tietämillä. Turisteja viileät yöt ja kylmä vesi ei houkuttele, mutta viinin viljelylle tämänkaltainen ilmasto on otollinen. Rypäleet saavuttavat täyden kypsyyden säilyttäen kuitenkin hapokkuuden.

Ilmasto muuttuu siirryttäessä lännestä rannikolta itään vuoristoon, ei niinkään pohjoisesta etelään. Erilaisia paikallisilmastoja kuten myös maaperiä on lukuisia, mikä tarjoaa mahdollisuuden erilaisten lajikkeiden viljelyyn.

Cono Surilla uskotaan kestävään kehitykseen ja 350 hehtaaria tarhoista on orgaanisesti viljeltyjä. Adolfo osasikin kertoa hauskasti miten erilaisia tuholaisia torjutaan; istuttamalla houkuttelevampia kasveja ravinnoksi köynnösten sijaan tai tuomalla tuholaisten luonnollisia vihollisia tarhoille. Tarhalla tallusteleekin parvi hanhia syömässä toukkia ja ”Spider Multiplier” tittelillä nimitetty henkilö yliopistolta tuo tarhalle valkoisia lihansyöjähämähäkkejä syömään pienempiä punaisia tuholaishämähäkkejä.

 

Luomuviljelyä

Tastingin viinit:

  • Cono Sur Chardonnay Organically Grown Grapes
  • Cono Sur Pinot Noir
  • Cono Sur Reserva Cabernet Sauvignon
  • Cono Sur 20 Barrels Pinot Noir

 

Cono Sur tasting

Illan menu ja viinit:

  • Tonnikala tataki – Cono Sur Gewurztraminer
  • Nigiri ja sashimi – Cono Sur Viognier
  • Rapeaa ankkaa – Cono Sur Vision Single Vineyard Riesling
  • Omena Sorbet – Cono Sur Brut

Tastingissä painopiste oli punaisissa viineissä kun taas illallisella nautimme valkoisia. Itämainen ruoka onkin melko haastava yhdistää viinin kanssa. Mausteisen ruoan kanssa sopivatkin paremmin aromaattisemmat matalahappoiset valkoviinit, joita muissa tilanteissa en juuri suosikaan. Yumen ruoat olivat kyllä herkullisia ja toimivat hyvin valittujen viinien kanssa.

Cono Sur dinner Yume

Illallisella samassa pöydässä istui Cono Surin muuta henkilökuntaa ja pääsimmekin tenttailemaan heitä kaikesta mahdollisesta uusien viinilajikkeiden istutuksista tammitynnyreiden makueroihin. 20 Barrels Pinot Noir ja ikoniviini Ocio valmistetaankin samoista rypäleistä lähes samalla tavalla. Ero syntyykin lajittelusta tynnyrinäytteiden perusteella. Joissain tynnyreissä viini vain kehittyy paremmin kuin toisissa. Parhaat viinit valitaan Ocioon ja kypsytetään hieman pidempään, ja toiseksi parhaat päätyvät 20 Barreliksi. Cono Sur on tunnettu innovatiivisuudestaan ja uusien lajikkeiden istuttamisesta Chileen ensimmäisenä. Uusia hankkeita on vireillä ja ehkä pääsemme maistelemaan uusia mielenkiintoisia viinejä muutaman vuoden kuluttua.

Ai niin ne viinit. 20 Barrels Pinot Noir oli tastingin suosikkini.  Illan positiivisin yllättäjä oli kuitenkin Cono Sur Viognier. Se sopi ruokien kanssa täydellisesti.

Wineserver viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Mange Sud Wine Tasting Dinner 12.11.2011

 

Mange Sud tarjosi jälleen kerran meille puitteet viinien maisteluun ruoan kanssa. Viinikellaristamme kun ei keittiötä löydy ja kokkaustaidotkaan eivät riitä valmistamaan annoksia, jotka yltäisivät viinien tasolle. Viini ja ruoka kulkevat käsi kädessä, mutta harvemmin tulee ruoan kanssa testailtua useampaa viiniä ja analysoitua niiden eroja ja sopivuutta annokseen, vieläpä asiantuntevassa seurassa. Toinen viini saattaa maistua paremmalta kastikkeen ja lisukkeiden kanssa, kun toinen taas itse pääraaka-aineen.

Lisukkeilla ja kastikkeilla voidaankin saada lähes mikä tahansa viini sopimaan ruoan kanssa. Lähtökohtaisesti useimmat viinit sopivat todella hyvin ruoan kanssa, vain harvoissa tapauksissa yhdistelmä tuottaa epämiellyttäviä aistimuksia. Ihanteena olisikin löytää pareja, joissa ruoan ja viinin yhdistelmä on parempaa kuin viini ja ruoka pelkältään.

Illan menu:

Paistetut kampasimpukat

Vesevo Greco di Tufo ja Stephane Brocard Chablis

 *

Paistettua meriahventa

 Quibia Anima Negra, Mallorca ja Le Moire Etna Bianco, Sicilia

 tai

Härän sisäfilettä suppilovahverokastikkeella

El Sola d’En Pol, Katalonia ja Torres Ibericos Crianza, Rioja

 *

 Kolmevuotiasta parmesania

Masi Costasera Amarone

 *

 Suklaafondant

Quinta d’Seara Orden port ja Banyuls Cornet

 

 

Alkusamppanjan jälkeen aloitimme kahdella valkoviinillä sekä paistetuilla kampasimpukoilla. Lisukkeena oli kurpitsapyrettä sekä paahdettua parmankinkkua. Parmankinkku toikin annokseen mukavasti rapeutta. Pidin enemmän tyylikkäästä Chablista , mutta hieman makea kurpitsapyre sopi myös todella hyvin hedelmäiselle Greco di Tufolle, jonka maussa oli enemmän kypsää hedelmää.

Pääruoaksi tilasin pihvin, joka osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Kala oli kuulemma naisten annos verrattuna mehevään pihviini.  Ensimmäinen punaviini, El Sola d’En Pol, oli useamman punaisen lajikkeen sekoitus mm. Garnachaa ja Cabernet Sauvingonia. Maku oli marjainen ja kevyt ja sopi kivasti pihvin kanssa. Enemmän pidin kuitenkin pehmeän täyteläisestä ja tammisesta Torresin Ibericosista. Hyvä yhdistelmä medium kypsän pihvin kanssa, vaikka osaa runsas tammisuus hieman häiritsikin.

Seuraavaksi siirryimme 3 vuotta kypsytettyyn parmesan juustoon, jonka kanssa nautimme Masi Costasera Amaronea. Viini oli todella hyvää, kuten oli juustokin suolakiteineen. Tosin yhdistelmässä juusto peitti jonkin verran amaronen marjaisuutta ja korosti yrttisyyttä. Juusto olisikin kaivannut seurakseen jonkin hillokkeen.

Jälkiruokamme, suklaafondant, oli herkullista. Sen kanssa nautimme portviiniä sekä banyulsia. Molemmat viinit sopivat suklaan kanssa hyvin. Banyulsissa on vähemmän alkoholia, n. 16 %, ja makean ystävälle tämä olikin todella mieluisa vaihtoehto.

Kriittisestä lähestymistavasta huolimatta iltamme oli todella nautinnollinen ja miellyttävä. Harvoin tulee syötyä näin hyvin ja varsinkaan juotua. Ravintolan sommelier oli onnistunut löytämään ruokiin kaksi sopivaa viiniä, jotka kuitenkin erosivat toisistaan huomattavasti.

 

 

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Alfred Reinisch Itävalta tasting 24.10.2011

Alfred Reinisch

Itävaltalainen viinintekijä Alfred Reinisch käväisi Suomessa ja Pernod Ricardin Kaisa Kavekari järjesti hänet viiniklubillemme esittelemään erityisesti hänen Sankt Laurent rypäleestä valmistettuja viinejä. Heti alkuun on pakko tunnustaa, etten ennestään tuntenut kyseistä rypälelajiketta. Esitelmän aikana selvisi, että lajike on Pinot Noirin ja jonkin vielä tunnistamattoman lajikkeen risteytys. Ranskan puolella rypäle tunnetaan nimellä Saint Laurent, ja Ranskasta sisterssiläismunkit ovat tuoneet rypäleen alueelle n.200 vuotta sitten. Alfred Reinisch on perheyhtiö, jonka viinitilat sijaitsevat Thermenregion- viinialueella ja vuosituotanto on n. 70 000 pulloa. Thermenregion sijaitsee samalla leveysasteella kuin Burgundi, ilmasto on samankaltainen viileine öineen ja maaperä vaihtelevaa, kalkkipitoista savista maata.

Maistoimme seuraavat Alfred Reinisch punaviinit:

  1. Sankt Laurent Selektion 2008
  2. Sankt Laurent Reserve 2007
  3. Sankt Laurent Reserve 2009
  4. Pinot Noir Reserve 2008

Alfred Reinisch viinit

Vaikka ensimmäiset kolme viiniä olivatkin samasta rypäleestä, oli niissä selkeitä eroja. Suurimmilta osin erot johtuivat tammen käytöstä, tosin viinit olivat myös vielä melko nuoria. Ensimmäinen viini, Selektion, oli ikääntynyt 12kk 5-7 vuotta vanhoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Maussa oli hapokasta marjaisuutta, hedelmäisyyttä, raikkautta sekä aavistus lakritsaa.

2007 Reservessä 1/3 viinistä oli ikääntynyt uudessa tammessa 12kk. Maku olikin täyteläinen, tamminen, mukana tummaa suklaata ja nahkaa. Seuraavassa Reservessä vuodelta 2009 tammi ei dominoinut samalla tavalla vaan tammen käyttö on ollut tyylikkäämpää ja viinin maku oli hedelmäisempi. Pinot Noir oli jonkin verran tamminen, kevyempi marjainen viini. Maussa oli hapokkuutta ja kahvin aromeja. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten nämä viinit kehittyvät. Omia suosikkejani olivat Reservet. Kumman niistä sitten valitsisin riippuisi tilanteesta ja viinin kanssa nautittavasta ruoasta.

Paikkana oli tuttuun tapaan Classic Wine Cellars ja paikalle olikin saapunut runsas joukko innokkaita viiniharrastajia. On hauska päästä maistelemaan tuntemattomampia viinejä ja vielä itse viinintekijän opastuksella.

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Viinimessut Confidential

Viini, Ruoka ja Hyvä Elämä –messut takanapäin ja ensimmäistä kertaa vietin nämä messut tiskin ”väärällä” puolella, eli töissä.  Hauskaahan tämä näinkin oli, vaikka ei messuja ehtinytkään kiertelemään. Paikalla oli paljon viineistä innostunutta väkeä, viiniklubilaisiani (kiva kun kävitte moikkaamassa), muita tuttuja kasvoja, viinejä, ja niitä lipukkeita. Viinien maahantuojan ominaisuudessa tekee mieli tuoda muutamia messuihin liittyviä asioita esiin. Nämä ovat kuitenkin henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta työnantajani kantaa.

Me emme ole messuilla niiden lipukkeiden takia, vaan haluamme antaa kuluttajille mahdollisuuden kokeilla erilaisia viinejä. Messut antavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja suositella kuluttajalle jotain hänelle mieluisaa viiniä, jota hän voi sitten jatkossa ostaa kotiin Alkosta tai tilata ravintolasta. Suurin osa messuilla mukanaolevista viineistä onkin saatavilla Alkosta, toki muutamia erikoisempiakin viinejä on usein mukana, jotta asiaan enemmän vihkiytyneet kuluttajat saisivat hekin messuilta jotain uusia kokemuksia. Tarkoituksenamme ei siis ole haalia mahdollisimman suurta määrää lipukkeita.

Messut ovatkin meille markkinointikustannus, sillä lipuista saatu hyöty tuskin korvaa edes viinejä, kuten Mika Vanne omassa blogissaan tuokin asian selkeästi esille: ”Toinen mieltäni vaivaava asia on messujen epätasainen tulonjako. Messujen ravintolayhtiö käyttää hyväkseen monopoliasemaansa monopolivaltiossa. Viinilehti järjestää messut, maahantuojat maksavat ja rakentavat messuosastot, tuovat viinit paikalle, tarjoilevat ja siivoavat jäljet. Ravintolayhtiö myy viiniliput ja kerää tilitykset. 2,50€ hintaisesta juomatiketistä ravintolayhtiö rohmuaa minimaalisella osallistumisella 1,317€, näytteilleasettaja saa kaikkien kulujensa katteeksi 0,715€ ja loppu 0,468€ menee verona valtiolle. Tämäkö on sitä reilua kauppaa?” 

Miksi näitä lippuja sitten käytetään? Jo laki vaatii, että yleisölle avoimessa messutilaisuudessa ei esiteltäviä alkoholijuomia saa tarjoilla tai maistattaa ilmaiseksi. Ja kuvitelkaapa messut, joissa viini olisi täysin ilmaista. Minkälaista väkeä se keräisi paikalle, kuinka moni teistä enää messuille mahtuisi mukaan, tai kuinka moni sinne enää edes haluaisi.

Meidän kannalta halvemmat liput ja pienemmät maisteluannokset olisivat paras ratkaisu. Näin samalla rahalla voisi maistella useampaa viiniä ja sekä asiakas että maahantuoja hyötyisivät eniten.

Muuten messut olivat suuri menestys ja houkuttelivat paikalle paljon vanhoja ja uusia viinien ystäviä. Samaan aikaan järjestettiin kirja- sekä musiikkimessut ja messukeskuksessa vieraili neljän päivän aikana yhteensä 80 851 kävijää (kävijäennätys) (to 11 821, pe 22 164, la 26 509 ja su 20 357). Kävijöistä 76 % vieraili Viini, ruoka & hyvä elämä- tapahtumassa.  Tässä luvussa pitää vielä huomioida, että viinialue oli kielletty alle 18-vuotiailta.

Kuvia en tällä kertaa ottanut, mutta tähän kirjoitukseen sopivia messukuvia voi minulle lähettää, niin voin sellaisen lisätä.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.