Grand Champagne Helsinki 2017 1

Grand Champagne Helsinki

Grand Champagne Helsinki 2017 järjestetään 11.-13.5. Vanhalla ylioppilastalolla. Lippujen myynti alkoi tänään. Tapahtumassa on jälleen paikalla suuri joukko samppanjan suurnimiä ja kellarimestareita. Maisteltavana on samppanjoita yli 50 tuottajalta ja samppanjan saloihin pääsee syvemmin tutustumaan useilla Master Class luennoilla. Tapahtuman kotisivuille grandchampagnehelsinki.fi päivitetään tapahtuman tietoja kevään mittaan.

Grand Champagne Challenge

Myös Grand Champagne Challenge samppanjatietäjä kilpailu järjestetään jällen. Kilpailussa testataan niin tietämystä samppanjoista kuin taitoa niiden tarjoilusta. Lisää tietoa kilpailun kulusta ja omia kokemuksiani voitokkaasta kilpailusta löydät viime vuoden raportistani. Kannattaa ehdottomasti osallistua, koska kilpailussa on vain voitettavaa ja upeat palkinnot!

Grand Champagne Helsinki 2017 2

Matka Champagneen

Ennen tapahtumaa järjestetään Wineserverin joka keväinen matka Champagneen. Matkan ajankohta on 19-23.4.2017 ja vielä löytyy matkalle tilaa. Asumme pienessä mutta Champagnen alueelle merkittävässä Epernayn kaupungissa ja vierailtavat samppanjatalot (mm. Pol Roger, Perrier-Jouët, Leclerc Briant) sijaitsevat vain lyhyen kävelymatkan päässä hotellistamme. Epernayn Avenue de Champagnen varrelta löytyy lukuisten samppanjatalojen päämajat ja keskusta on täynnä samppanjaputiikkeja. Päivät kulutamme vierailemalla samppanjataloissa ja iltaisin on vapaa-aikaa shoppailuun ja illallisille. Matkan ainutlaatuisuutta korostaa se, että suurin osa vierailtavista kohteista ei ole auki tavallisille turisteille. Ensimmäisen lounaan nautimme Taittingerin Château de la Marquetterien upeassa linnassa ja lauantain lounaan Eiffel-tornissa.

Lue lisää: Viinimatka Champagneen

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Teksti: Tomi Naarvala, Kuvat: Grand Champagne Helsinki

Grand Champagne Helsinki tapahtuma järjestettiin huhtikuun lopulla toista kertaa ja kolmen päivän ajan Helsinki kuhisi samppanjan suurnimiä. Krugin johtaja Olivier Krug, Taittingerin samppanjaperheen vesa Clovis Taittinger, Charles Heidsieckin Cyril Brun, Lansonin Hervé Dantan, Jacques Lassaignen Emmanuel Lassaigne sekä Philippe Jamesse, pääsommelier Reimsin kuuluisasta Les Crayères -ravintolasta olivat kaikki paikalla. Yhteensä Suomeen saapui Ranskasta 30 edustajaa eri samppanjataloista ja kaikkiaan paikalla oli yli 60 tuottajan samppanjoita. Grand Champagne Helsinki onkin lyhyessä ajassa noussut koko maailman mittakaavassa yhdeksi suurimmista samppanjaan keskittyvistä tapahtumista.

GrandChampagne5

Torstaina osallistuin Grand Champagne Challenge finaaliin, jossa ratkaistiin parhaimman samppanjasommelierin titteli. Minun lisäksi esikarsinnasta oli suoriutunut finaaliin kilpailemaan Sanna Pöyry, Martin Nordell ja Päivi Parkkola. Kirjallisessa karsintakokeessa oli puoli tuntia aikaa vastata samppanja-aiheisiin kysymyksiin. Kirjoja ja nettiä sai käyttää apuna, mutta aikaa vastausten etsimiseen ei riittänyt. Finaaliin lähdettiin lähes tasapisteistä.

Finaalin alku ei lähtenyt lupaavasti käyntiin, koska ensimmäisiin kysymyksiin en osannut lainkaan vastata. En tiennyt Taittingerin Brittitilan nimeä, kuvan viinitarhaa, pientuottajan kotikylää, ja viiniköynnöksen lehteäkään en tunnistanut tai arvannut oikein. Sen jälkeen pääsin todella vauhtiin. Kuka tuotti ensimmäisen kuivan samppanjan ja milloin? Pommery 1874. Mistä kellarista kuva on? Charles Heidsieck. Paljonko on salmanazar? 9 l. Montako prosenttia Ranskalaiset itse kuluttavat samppanjasta? 52 % (okei, oma vastaus oli 54 %, mutta tarpeeksi lähellä). Kuka on kuvassa? Edellisen vuoden voittaja Toni Aikasalo. Olin liekeissä.

GrandChampagne1

Juuri kun aloin kirimään ohi kilpakumppaneista kysymykset loppuivat ja vuorossa oli sokkomaistelu. Mustista laseista maistoimme kolme samppanjaa ja meidän piti vastata kysymyksiin. Tunnistin oikein Blanc de Noirs samppanjan ja myös toisen lasin vuosikerta oli tarpeeksi lähelle veikattu. Pari muuta kysymystä meni väärin.

Viimeisenä vuorossa oli samppanjantarjoilutehtävä. Pullo samppanjaa tuli kaataa tasan yhteentoista lasiin yksi kerrallaan. Takaisin ei saanut enää palata. Yritin nopeasti arvioida kyseisen lasin tilavuutta ja paljonko yhdestoistaosa samppanjapullosta olisi. Lopulta päätin luottaa intuitioon ja ei muuta kuin kaatamaan samppanjaa lasiin. Eli kisan ideana on kaataa ensimmäiseen lasiin juuri sopiva määrä samppanjaa jotta muihinkin tulisi yhtä paljon. Vasta viimeisen lasin kohdalla näkee onko määrä ollut sopiva – onko samppanjaa enää lainkaan jäljellä tai mahtuuko loppu edes lasiin. Molemmat skenaariot tapahtuivat kahdella kilpailijalla. Martin taisi suoriutua tehtävästä parhaiten, mutta ei minullakaan viimeisen lasin mitta ollut kovinkaan montaa senttilitraa muita laseja enempää. Mieluummin liian paljon kuin liian vähän, tai ei ollenkaan. (Etenkin jos herrasmiehenä kaataa viimeisenä itselleen.)

Tuomareiden laskiessa lopullisia pisteitä ehti hieman rentoutua, maistella samppanjaa, jutella ihmisten kanssa ja nauttia tapahtuman tunnelmasta. En halunnut missään nimessä hävitä kollegalleni, joten Martinin sijoittuessa toiseksi oli voittaminen ainoa vaihtoehto. Voiton ratkettua loppuilta olikin yhtä hulinaa.

GrandChampagne4

Kilpailun jälkeen ehdin myös osallistua Lansonin Master Classiin. Magnumeista maistetut vuosikerrat, etenkin 1976, jäi parhaiten mieleen. Tosiaan tapahtumassa järjestetään myös kymmeniä Master Class samppanjatastingeja, joissa maistellaan talojen aarteita kellarimestareiden johdolla.

Palkintona kilpailun voitosta pääsin osallistumaan samana iltana järjestettyyn Grand Champagne Dinneriin. Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen oli loihtinut viiden ruokalajin menun, jonka kanssa nautittiin huikeita samppanjoita. Jo pelkästään tämän illallisen vuoksi kilpailu kannatti voittaa. Toki tuotepalkointoina saadulle Charles Heidsieckin samppanjalle, Lehmannin Grand Champagne laseille ja Essi Avellanin samppanjakirjalle varmasti löytyy käyttöä. Ja kiertuepalkintopokaalin kanssa ehdimme vuoden aikana tehdä vaikka mitä.

GrandChampagne6

Harmi ettei oma aika riittänyt kaikkien yli 200 samppanjan maistamiseen. Lähinnä keskityin itselleni uusiin samppanjoihin, etenkin pienten viljelijätuottajien biodynaamisiin samppanjoihin. Toki kävin myös maistamassa joitakin huippuviinejä joita kerran elämässä on mahdollista päästä maistamaan, tai oikeastaan tämän tapahtuman myötä kerran vuodessa, kuten Krug, Dom Perignon, Cristal. Paikkana Vanha Ylioppilastalo on viihtyisä ja sopivan juhlallinen tämän kaltaiseen tilaisuuteen. Tapahtuma on laajentunut myös lukuisiin ravintoloihin, joista Grand Champagne kortilla saa etuja tapahtuman jälkeenkin.

GrandChampagneBottles

Grand Champagnessa myös tapaa paljon tuttuja ja solmii uusia suhteita. Järjestän viiniklubilleni joka kevät matkan Champagneen. Edelliseltä matkalta palasimme muutama viikko sitten ja nyt pääsin henkilökohtaisesti kiittämään tuottajia vieraanvaraisuudesta ja sopimaan seuraavan matkan vierailuja.

Kiitos kaikille onnittelijoille niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassa. Teitte viikonlopusta unohtumattoman. Läheskään kaikkien tuttujen kanssa en ehtinyt tapahtumassa juttelemaan. Toki haluan myös kiittää tapahtuman järjestäjiä, kaikkia maahantuojia joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä, ja etenkin viiniklubilaisiamme, joiden kanssa olen viinejä maistellut ja tehnyt unohtumattomia samppanjamatkoja.

Tallenna

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna Grand Champagne samppanjatapahtuma.

Ennen yleisötilaisuutta järjestettiin alan ammattilaisille seminaari, jossa Master of Wine Essi Avellan haastatteli talojen edustajia ja tiedusteli alueen kuulumisia. Ensimmäiset haastateltavat olivat Taittingerin Clovis Taittinger ja G.H. Mummin Thomas Lignier.

Keskustelut siirtyivät jalkapalloon ja formuloihin, sillä Taittinger sponsoroi jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja Brasiliassa viime kesänä ja Mumm on monille suomalaisille tuttu F1 kilpailujen palkintopallilla ruiskuteltavasta samppanjasta. Tämä perinne alkoi v. 1967 kun Dan Gurney voitti Le Mansin 24 tunnin kilpailun ja palkintopallilta hetken mielijohteesta alkoi ruiskuttamaan samppanjaa alla hurraavan yleisön päälle. Myös Gérard Lehmann kävi kertomassa samppanjoille suunnitelluista Lehmannin Grand Champagne laseista. Laseja on saatavilla Ceestashopista, joka oli myös yksi tämän koko tilaisuuden järjestäjistä.

Samppanjan valmistuksesta paikalla olivat puhumassa Ruinartin Frédéric Panaiotis, Laurent-Perrierin Eduard Cossy, Henri Giraudin Gauthier Vecten sekä Pol Rogerin Hubert de Billy. Ruinartin Dom Ruinart Rosé 2002 ja Laurent-Perrierin Alexandra Rosé 2004 olivat käyneet tasaisen kamppailun vuoden parhaan samppanjan tittelistä, ja voittajaksi oli selviytynyt Ruinart.

Henri Giraudin perusviinit käyvät tammitynnyreissä jotka valmistetaan paikallisista Argonnen metsässä kasvaneista tammista. He ovat halunneet herättää henkiin tämän vanhan perinteen ja myös 150 vuotta vanhojen puiden suojelu on tärkeässä asemassa. Hubert de Billy vertasi Pol Rogerin samppanjan sekoitusta uuden paavin valintaan – perheenjäsenet istuvat lukitussa huoneessa kunnes kaikki ovat yksimielisiä tuotteesta. Menetelmä vaikuttaa toimivalta talon menestyksestä päätellen.

Grand Champagne tuottajat

Haastattelujen jälkeen pääsimme maistelemaan samppanjoita, joita oli tarjolla yli 150. Kaikkia ei mitenkään ehtisi päivässä maistella, joten keskityin maistelemaan minulle uusia tuotteita ja etenkin niitä, joita ei joka päivä ole mahdollista päästä maistelemaan.

Maistetut samppanjat:

Grand Champagne samppanjat

Grand Champagne samppanjat 2

Pääsylippuja molemmille päiville oli myyty tuhatkunta jo ennakkoon, ja ainakin perjantaina oli tunnelma tiivis. Kysyntää pelkkiin samppanjoihin keskittyvällä tilaisuudella selvästi löytyy. On todella ilo huomata kuinka suomalaiset viiniharrastajat ovat ottaneet samppanjan omakseen. Jos aikaisemmin sitä nautittiin keskimäärin kaksi kertaa vuodessa, hääpäivänä ja uutena vuotena, sopii se nykyään hyvin ihan tavallisenkin arkipäivän piristykseksi. Itse olen omaksunut samppanjakirjailija Jukka Sinivirran lähestymistavan – jos joudun olemaan pitkään ilman lasillista samppanjaa, tuntuu kuin minua rangaistaisiin jostain.

GrandChampagnekollaasi4

Grand Champagne Challenge

Tapahtumassa järjestettiin myös Grand Champagne Challenge kilpailu, jonka finaaliin olivat päätyneet Ravintola C:n sommelier Heidi Mäkinen, Ravintola Pastiksen sommelier Otto Sovelius, Blanc de Blancs viinibloggaja Anna Kärkkäinen, sekä private chef Toni Aikasalo. Voittajaksi kilpailussa selviytyi Toni Aikasalo.

GrandChampagnekollaasi5

Paljon jäi kiinnostavia samppanjoita maistamatta, mutta onneksi Grand Champagne tapahtuma tullaan jatkossa järjestämään vuosittain ja seuraavan ajankohta on 22-23.4.2016.

Samppanjoita on mahdollista lähteä maistelemaan myös paikan päälle Wineserverin matkassa. Wineserver järjestää keväisin viinimatkan Champagnen alueelle Ranskaan ja seuraavan matkan ajankohta on 7-10.4.2016. Kaikki samppanjanystävät ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan. Tosin matka kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä mukaan mahtuu vain 15 henkeä. Liittymällä postituslistalle saat tietoa tulevista matkoista ja tilaisuuksista. Syyskuussa 2015 olemme järjestämässä upean viinimatkan Riojaan. Wineserverin viinimatkat löytyvät täältä ja tiedustelut ja matkavaraukset voi tehdä sähköpostitse: info@wineserver.fi

Viini, Ruoka ja Hyvä Elämä –messut takanapäin ja ensimmäistä kertaa vietin nämä messut tiskin ”väärällä” puolella, eli töissä.  Hauskaahan tämä näinkin oli, vaikka ei messuja ehtinytkään kiertelemään. Paikalla oli paljon viineistä innostunutta väkeä, viiniklubilaisiani (kiva kun kävitte moikkaamassa), muita tuttuja kasvoja, viinejä, ja niitä lipukkeita. Viinien maahantuojan ominaisuudessa tekee mieli tuoda muutamia messuihin liittyviä asioita esiin. Nämä ovat kuitenkin henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta työnantajani kantaa.

Me emme ole messuilla niiden lipukkeiden takia, vaan haluamme antaa kuluttajille mahdollisuuden kokeilla erilaisia viinejä. Messut antavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja suositella kuluttajalle jotain hänelle mieluisaa viiniä, jota hän voi sitten jatkossa ostaa kotiin Alkosta tai tilata ravintolasta. Suurin osa messuilla mukanaolevista viineistä onkin saatavilla Alkosta, toki muutamia erikoisempiakin viinejä on usein mukana, jotta asiaan enemmän vihkiytyneet kuluttajat saisivat hekin messuilta jotain uusia kokemuksia. Tarkoituksenamme ei siis ole haalia mahdollisimman suurta määrää lipukkeita.

Messut ovatkin meille markkinointikustannus, sillä lipuista saatu hyöty tuskin korvaa edes viinejä, kuten Mika Vanne omassa blogissaan tuokin asian selkeästi esille: ”Toinen mieltäni vaivaava asia on messujen epätasainen tulonjako. Messujen ravintolayhtiö käyttää hyväkseen monopoliasemaansa monopolivaltiossa. Viinilehti järjestää messut, maahantuojat maksavat ja rakentavat messuosastot, tuovat viinit paikalle, tarjoilevat ja siivoavat jäljet. Ravintolayhtiö myy viiniliput ja kerää tilitykset. 2,50€ hintaisesta juomatiketistä ravintolayhtiö rohmuaa minimaalisella osallistumisella 1,317€, näytteilleasettaja saa kaikkien kulujensa katteeksi 0,715€ ja loppu 0,468€ menee verona valtiolle. Tämäkö on sitä reilua kauppaa?” 

Miksi näitä lippuja sitten käytetään? Jo laki vaatii, että yleisölle avoimessa messutilaisuudessa ei esiteltäviä alkoholijuomia saa tarjoilla tai maistattaa ilmaiseksi. Ja kuvitelkaapa messut, joissa viini olisi täysin ilmaista. Minkälaista väkeä se keräisi paikalle, kuinka moni teistä enää messuille mahtuisi mukaan, tai kuinka moni sinne enää edes haluaisi.

Meidän kannalta halvemmat liput ja pienemmät maisteluannokset olisivat paras ratkaisu. Näin samalla rahalla voisi maistella useampaa viiniä ja sekä asiakas että maahantuoja hyötyisivät eniten.

Muuten messut olivat suuri menestys ja houkuttelivat paikalle paljon vanhoja ja uusia viinien ystäviä. Samaan aikaan järjestettiin kirja- sekä musiikkimessut ja messukeskuksessa vieraili neljän päivän aikana yhteensä 80 851 kävijää (kävijäennätys) (to 11 821, pe 22 164, la 26 509 ja su 20 357). Kävijöistä 76 % vieraili Viini, ruoka & hyvä elämä- tapahtumassa.  Tässä luvussa pitää vielä huomioida, että viinialue oli kielletty alle 18-vuotiailta.

Kuvia en tällä kertaa ottanut, mutta tähän kirjoitukseen sopivia messukuvia voi minulle lähettää, niin voin sellaisen lisätä.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Kokemuksiani Mikä Viini! –tapahtumasta tiskin molemmilta puolilta.

 

Wennerco järjesti tänä vuonna jo seitsemännen kerran Mikä Viini! -viinitapahtuman. Tällä kertaa paikkana oli Restaurant Pörssi ja puitteet olivatkin oikein miellyttävät. Ensimmäiset 2 tuntia oli varattu lehdistölle ja muille viiniammattilaisille, ja paikalla olikin paljon mm. Alkon nuoria työntekijöitä. Ja muuten tapahtuma oli sitten avoin yleisölle klo 16–20 molempina päivinä.

Tapahtuma alkoi keskiviikkona Viña Errazurizin pääviinintekijä Francisco Baettigin luennolla lehdistölle, johon itsekin sain kunnian osallistua. Ja muutenkin omat viininmaisteluni tein jo ammattilaisaikaan, sillä yleisöaikaan työskentelin keskivikkona Codorniun ja torstaina Tarapacan osastolla.

Errazuriz on Don Maximiano Errazurizin vuonna 1870 perustama viinitila, joka on edelleen perheomisteinen. Nykyinen pääviinintekijä Baettig on opiskellut Bordeauxin yliopistossa ja työskennellyt mm. Michel Larochen ja Château de Sancerren viinitiloilla. Maistettavina oli kaksi hyvin erilaista Sauvignon Blancia, Chardonnay, Cab. Sauvignon sekä useamman lajikkeen sekoitus Seña. Viinit olivat oikein hyviä ja siitä pääsikin sitten muiden viinien kimppuun. Maistettavia viinejä oli pari sataa ja itse keskityinkin vain uusiin tuttavuuksiin. Toki alkuun testasin Bollingerin koko valikoiman. Mutta muilta tuottajilta tyydyin maistamaan vain yhden tai kaksi viiniä, joita en ollut ennen maistanut.

Yleisötapahtumaan oli ilmainen sisäänpääsy ja maistelulipukkeetkin olivat vain euron kappale. Suurin osa viineistä maksoi yhden tai kaksi lipuketta. Tosin arvokkaimmat viinit ja samppanjat maksoivat useampia lipukkeita, kalleimpana Bollinger La Grande Année Rosé 2002. Viiniharrastajalle kuitenkin todella edullinen tilaisuus ja heitä tulikin paikalle runsain määrin. Paikalla viinejä maistattamassa oli parisenkymmentä eri viinintuottajaa kymmenestä eri maasta. Heidän kanssaan sai keskustella viininvalmistuksesta ja viimeisimmistä trendeistä.

Työskentely messuilla oli oikein mukavaa ja asiakkaatkin vaikuttivat tyytyväisiltä ja iloisilta. Kiva oli myös nähdä paljon tuttuja naamoja yleisön joukossa. Keskiviikkona Codorniun tiskillä ei ollut tarjolla ollenkaan peruscavaa, Codorniu Classico Brut, vaan heidän parempaa Cava-tarjontaa. Ja juuri messuillahan niihin kannattaakin tutustua. Arvokkaampia viinejä ei tarvitse sitten ostaa kotiin ’sika säkissä’ kun on jo messuilla päässyt tutustumaan viinin tyyliin. Kuohuviinipulloja tulikin illan mittaan availtua kiitettävä määrä ja monet tuntuvat aloittavan ja lopettavan maistelun kuohuviiniin. Itsekin taidan kuulua siihen joukkoon.

Torstaina Tarapacan osastolla oli myös kiireistä ja osa viineistä, Grand Reserva ja ensi kuussa myyntiin tuleva jouluviini, pääsivätkin loppumaan kesken. Itselleni molemmista viineistä jäi oikein positiivinen kuva. Tarjolla oli myös muutama Alkon valikoiman ulkopuolinen viini, jotka myös menivät saman tien. Mutta laajan valikoiman ansiosta kukaan ei sentään jäänyt kokonaan ilman viiniä ja monille löytyikin sopiva viini tilalle.

Tarapacan viinit Alkon valikoiman ulkopuolelta:

Viinejä pääsi myös maistelemaan Valion juustojen, Suklaagallerian suklaiden ja West Charkin peuramakkaran ja ilmakuivatun kinkun kanssa. Suosittelen.

Tapahtumasta minulle jäi oikein positiivinen kuva ja seuraavaa kertaa jo odotellaan.

Enemmän kuvia löytyy Facebookista tai Flickr kansiosta!

Tutustu myös uusittuihin Wineserver sivuihin ja liity mukaan postituslistalle tai Facebook ryhmään niin saat ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista.

 

Picture 226

Picture 310

Enemmän kuvia messuilta löytyy Facebookin sivuiltani: www.facebook.com/wineserver 

Barcelonassa järjestetään joka toinen vuosi suuret ruoka-alan messut. Ja tietenkin viinikin on hyvin edustettuna. Suurin paviljonki oli omistettu viineille, ja viinejä oli tarjolla myös esim. orgaanisten tuotteiden osastolla sekä kansainvälisellä osastolla. Viiniosastolta löytyi lähinnä vain espanjalaisia viinejä, mutta onnistuimme löytämään sieltä myös Samppanjaa.

Picture 296

Barcelonassa ostoksilla saatu palvelu voi välillä olla melko tylyä, mutta täällä messuilla saimme todella hyvää palvelua. En tiedä auttoiko se, että olimme Suomesta asti tulleet tutustumaan paikallisiin viineihin ja ruokiin. Ja vaikka espanjan kielelläkin pärjään, niin lähes aina paikalle haettiin myös sujuvaa englantia puhuva esittelijä.

Picture 317

Pienoismallissa messukeskuksen yläpuolella on neliönmuotoinen Gran Via 2 ostoskeskus. Kaikki siellä ostoksilla käyneet tietävät, ettei se ole ihan pieni ostoskeskus, vaan pikemminkin Sellon kokoinen, vaikka se messukeskukseen vieressä näyttääkin pieneltä.

Picture 276

Picture 284

Aluksi tarkoituksena oli muutamana päivänä käväistä messuilla kiertelemässä ja katselemassa, mutta vietimmekin messuilla neljä päivää ja kuitenkaan aika ei riittänyt läheskään kaikkeen. Kaikkia viinejä ei mitenkään pysty käymään läpi ja niitä maistellessa keskityimme erikoisempiin viineihin ja paikallisiin lajikkeisiin. Ja usein päädyimme maistamaan viinitalon koko tuotannon. Vaikka maistelimme lähinnä espanjalaisia viinejä, niin niistäkin löytyy riittävästi erilaisia makuja ja tyylejä.

Picture 266

Picture 303

Paikalliset kuohuviinit, Cavat, olivat hyvin edustettuina ja tiedossa olisi kymmeniä mielenkiintoisia tuottajia. Osan luona olisi tarkoitus lähteä syyskuussa vierailemaan. Vietämme silloin muutaman päivän Barcelonassa ja sen jälkeen lähdemme Voyager of the Seas luksusristeilijällä viikoksi kiertämään Välimerta ja viinitiloilla Katalonian lisäksi Campaniassa, Toscanassa, sekä Provencessa.

Mukaan voivat lähteä kaikki viineistä kiinnostuneet. Lisätietoja Viiniristeilystä.

Perjantain messupäivänä tuntui, että aika loppui kesken. En ehtinyt käydä läheskään kaikilla osastoilla. Päivä alkoi vierailulla naapurissa olevilla Gastro messuilla, jossa nopea aamupala, kahvia ja vaikka mitä pullia, ja sitten viiniluennoille. Perjantaina olin ilmoittautunut kolmelle luennolle ja aikataulujen vähän venyessä ne pidettiin lähes yhteen putkeen. Ensin oli vuorossa Fosters Groupin luento Australian eri alueiden huippuviineistä ja eri alueiden maaperän vaikutuksesta viiniin. Kävimme läpi kolme Rieslingiä, kaksi Pinot Noiria ja kolme Cabernet Sauvignoniin pohjautuvaa viiniä. Tuottajina olivat Penfolds, Wynns, Wolf Blass ja Rosemount. Jos pitää jotain viinien nimiä pudotella niin ehkä valkoisista pidin eniten Wolf Blass Gold Label 2007 Rieslingistä ja punaisista Goldstream Hills 2007 Pinot Noirista, Devils Lair 2004 Cab.-Merlot sekoituksesta sekä Penfold’s Bin 389 Cab.-Shiraz sekoituksesta.

100_0599

Kun lasit ja pullot oli vaihdettu vuorossa oli Pares Balta tuottajan luento heidän orgaanisesta viininviljelystä asiaankuuluvilla viineillä. Pares Balta sijaitsee Kataloniassa, Espanjassa, niin tietenkin aloitimme luomu Cavalla ja sen jälkeen samoista rypäleistä valmistetulla valkoviinillä. Valkoviini olikin yllättävän hyvää ja hyvin erilaista kuin siitä valmistettu cava. Lopuksi maistomme kaksi punaviiniä. Tänne viinitilalle olisi tarkoitus lähteä syyskuussa vierailulle järjestämällämme Välimeren Viiniristeilyllä. Tila sijaitsee Torresin naapurissa niin ehkä vierailemme sitten molemmissa. Risteilystä on tulossa lähiaikoina lisätietoa myös tänne. Miellyttävimmän viinit näistä oli valkoinen Blanc De Pacs ja punainen Mas Elena.

100_0604

Melkein heti perään jatkuikin Itävalta tasting Samuil Angelovin johdolla. Aloitimme kolmella Grüner Veltlinerilla, sitten kaksi Sauvignon Blancia ja lopuksi neljä punaviiniä mm. Zveigelt rypäleestä. Grüner Veltliner on Itävallan oma rypäle ja viineissä on raikkautta, vihreyttä, valkopippuria, ja kuten Samuil sopivasti sanoikin, ne ovat Gastronomisia viinejä, eli sopivat oikein hyvin nautittavaksi ruokien kanssa. Sauvingon Blancit sijoittuvat vanhan ja uuden maailman välimaastoon. Niissä on mineraalisuutta ja raikkautta, mutta samalla kypsyyttä ja hedelmäisyyttä. Punaviinitkin olivat oikein miellyttäviä. Jos pitäisi nimiä luetella niin joutuisin varmaan luettelemaan kaikki kymmenen maistettua viiniä. Ehkä teen sen sitten myöhemmin.

Nämä olivat mielenkiintoisia luentoja ja suosittelenkin näitä kaikille aloitteleville viiniharrastajille. Näin viininmaistamisesta saa paljon enemmän irti kuin vain sattumanvaraisesti valitsemalla maistiaisia tiskiltä.

Tämän jälkeen ei paljoa aikaa enää messuilla kiertelemiseen jäänyt. Nopea vierailu taas Gastro messuille syömään maha täyteen ja sitten vielä kiertelemään viiniständejä. Tulihan sitä kokeiltua paljon uusia viinejä. Lähinnä ehkä keskityin Samppanjoihin ja jälkiruokaviineihin, joita ei niin paljoa ole tullut maisteltua. Ja joitakin viinejä, joista on aiemmin vain lukenut mutta ei ole tullut ostettua: White Zinfandel, Petit Sirah, Coppola Wines, Torres Mas la Plana jne.

Lauantaina olisi vielä Kalifornia luento tiedossa, ja ehkä ehtii paremmin kierrellä ja tutustua messujen Alkon tarjontaan. Lauantaista ehkä tulossa päivitys myöhemmin. Sunnuntaina matkaamme Barcelonaan lomailemaan ja samalla osallistumme siellä Alimentaria 2010 ruoka ja viini –messuille. Ja vähän pohjustamme tulevaa Viiniristeilyä. Barcelonasta onkin sitten seuraavaksi tulossa raporttia.

Viinimessujen antia

Perjantaina oli tarkoitus käydä muutamalla luennolla ja keskustella tutuksi tulleiden maahantuojien kanssa, sekä luoda uusia suhteita. Nämä tavoitteet täyttyivät. Mika Vanne Winesenseltä esitteli Rhônen alueen viinejä. Sana, joka tuli useasti esille ja mielestänikin kuvaa hyvin näitä viinejä, on rustiikkinen. Viinit ovat karheita, paahteisia ja mausteisia. Oma suosikkini löytyikin hieman vanhemmasta vuosikerrasta ja hintaakin sille löytyi yli 50€. Luennon jälkeen kävin Rhonen osastolla maistamassa 1998 vuosikerran viiniä AC Cornasista, ja siitä pidin jo todella paljon.

Rhone wines

Seuraavaksi oli vuorossa luento juustojen ja viinien yhdistämisestä. Luennoitsijoina tomivat Valiolta Heikki Valtanen ja Viinilehdestä Antti Rinta-Huumo. Merkittävin esille tullut asia oli miten huonosti punaviini oikeastaan sopii juustojen kanssa. Punaviinit helposti maistuvat karheilta ja metallisilta juuston kanssa. Oikeastaan vain kovat juustot sopivat hyvin. Vuohenjuustot maistuvat valkoviinien kanssa, etenkin Sauvignon Blancin kanssa. Parhaimmat yhdistelmät löytyvät kuitenkin makeista viineistä.

Luennolla sai myös muutamia hyviä vinkkejä juustotarjotinta varten. Juustotarjottimelle kannattaa valita eri eläinten maidoista valmistettuja juustoja: lehmä, lammas, vuohi, vesipuhveli. Sellaisenkin tiedon opin, että Mozzarella valmistetaan vesipuhvelin maidosta. Juustot otetaan esiin huoneen lämpöön 1-2 tuntia aikaisemmin ja peitetään kelmulla. Juustojen kanssa tarjotaan vaaleaa leipää, pähkinäleipää tai keksejä. Viinirypäleet tai omena eivät todellakaan sovi viinien kanssa, vaan mieluummin juustotarjottimelle kannattaa laittaa viikunaa, päärynää, varsiselleriä, retiisiä, saksanpähkinöitä, cashew pähkinöitä, hunajamelonia, oliiveja ja hilloja. Varsinkin sellaisia hilloja jotka sopivat viinin aromimaailmaan. Juustojen lisäksi nykyään Ranskassa on tapana tarjoilla lehtisalaattia oliiviöljyllä ja pinjansiemenillä.

Juustoja ja viiniä messuilla

Viimeisenä olikin sitten vuorossa suklaan ja viinin yhdistäminen. Ensin maistettiin viiniä, sitten suklaata, uudestaan viiniä, ja taas suklaata. Mielenkiintoista oli huomata miten viinin ja suklaan maku muuttuvat joka kerta. Esimerkiksi maistoimme Fazerin Strawberry & Basil suklaata Torresin Santa Digna roseviinin kanssa. Viini on tuhti, täyteläinen ja siinä on tiivis hapokkuus. Suklaan jälkeen viinistä hapokkuus ja täyteläisyys katoavat ja puolukkainen maku korostuu. Suklaassa taas viinin jälkeen basilika maistuu vahvemmin ja mansikka muistuttaa enemmän metsämansikkaa tai mansikkamaitoa. Jos suklaassa on hapokkuutta, myös viiniltä vaaditaan hapokkuutta. Parhaiten sopivat viinit, joissa on yli 14% alkoholia, ei tammea, ja kypsät tanniinit. Geishan kanssa joimme makeaa muscatel viiniä ja yhdistelmä toimi oikein hyvin. Tähän aiheeseen joutuu ehkä perehtymään enemmän. Onneksi mukaan sai puolisen kiloa Fazerin hienoimpia suklaita.

Muutamia muitakin viinejä kävin maistelemassa. Itävallasta on tulossa tammikuussa Alkon hyllyille okein hyvä Steininger Riesling. Samppanjoista maistoin R de Ruinart Brutia. Lisäksi jo edellä mainittu 1998 Cornas punaviini ja Espanjalaisia punaviinejä. Näitä espanjalaisia Gigalesista kotoisin olevia Santa Rufina viinejä saatamme keväällä päästä maistelemaan enemmänkin omassa tastingissa. Mielellään maistelen myös Steiningerin viinejä.

Missään muualla en sitten ehtinytkään käydä. Sunnuntaina uudestaan kiertelemään ja maistelemaan.

×

 

Hei!

Ota yhteyttä WhatsApp viestillä! Contact me with Whatsapp!

× Ota yhteyttä - Contact me