Ranska arkistot - Wineserver.fi

Suomelle 5. sija sokkomaistelun MM-kilpailuissa.

24/10/201713/11/2017By Tomi Naarvala5 min read

Suomi sijoittui viidennelle sijalle sokkomaistelun MM-kilpailuissa Ranskan Bourgognessa. Voiton vei Ruotsin joukkue ja toiseksi sijoittui Englannin joukkue. Meitä paremmin menestyivät myös Luxemburgin ja Uuden-Seelannin joukkueet.

Viides sija kilpailussa oli lopulta hyvä suoritus. Kisassa oli paljon viinintuottajamaita mukana ja monilla joukkueet muodostuivat alan ammattilaisista, viinitekijöistä ja sommeliereista. Taakse jäivät Italian, Espanjan ja Ranskan joukkueet, sekä viime vuoden maailmanmestarimaa Kiina.

Parhaiten kilpailussa tällä kertaa menestyivät kuitenkin amatöörijoukkueet. Suomenkin joukkue muodostui lähinnä amatööreistä. Olin mukana ainoana viiniammattilaisena. Olen vuosia opettanut viinien maistelua ja arviointia Wineserver yritykseni tilaisuuksissa. Nyt oli aika laittaa itseni likoon ja erilaiset kilpailut ja tutkinnot antavat lisämotivaatiota viinien opiskeluun.

Minun lisäksi joukkueessa olivat Kimmo Räntilä, Erkki Piitulainen ja Samu Viljanen. Mukana matkassa oli myös Munskänkarnan Suomen puheenjohtaja Ari Tuutti. Muihin joukkueen jäseniin olen tutustunut Vuoden Viinit – kilpailun tuomaristossa, johon liityin mukaan valmistuttuani Viinimestariksi kolme vuotta sitten.

Sokkomaistelun mm-kisat 1 — MM-joukkue: (takarivi vasemmalta) Tomi Naarvala , Erkki Piitulainen, Kimmo Räntilä, (eturivi vasemmalta) Samu Viljanen, Ari Tuutti. Taustalla Vosne-Romanéen viinitarhoja.

Osallistuin viininmaistelun MM-kilpailuihin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Osallistuminen kilpailuun ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Ensin tulee selvitä aluekarsinnasta sekä Suomen karsinnasta. Oma taival kilpailussa alkoi vuosi sitten viinimessuilla kun Erkki kutsui minut mukaan heidän treeniporukkaan. Olin syksyllä aloittanut WSET Diploma tutkinnon ja osallistumalla sokkomaisteluihin sain hyvää harjoitusta kevään suureen viinitenttiin, joka menikin kerralla läpi.

Vain viikkoa ennen Helsingin karsintaa päätimme Kimmon kanssa muodostaa joukkueen ja osallistua kilpailuun. Karsinta käytiin kahden hengen joukkueissa ja selvisimme mukaan Suomen finaaliin, jonka onnistuimme voittamaan. Kisajoukkueen täydensi toiseksi sijoittuneet Erkki ja Samu. Keväällä ja syksyllä harjoittelimme viinien tunnistamista lähes viikoittain ja sen lisäksi kävin ahkerasti messuilla ja niiden yhteydessä järjestetyillä luennoilla. Viinien tunnistamisessa tärkeintä ei ole makuaistin paremmuus, vaan muistijälkien luominen kertauksen kautta.

Vasemmalla joukkueet valmistautuvat kilpailupaikalla. Oikealla tuomarina toiminut Jancis Robinson ja Tomi Naarvala.

Sokkomaisteluakin on erilaista. Vuoden Viinit – tuomaristossa päämäärä on laittaa viinit paremmuusjärjestykseen laadun mukaan eikä tunnistaa viinin alkuperää. WSET tutkinnossa keskitymme viinin kuvailuun, sekä laadun ja kypsytyspotentiaalin analysointiin. Sokkomaistelukilpailussa yritämme vain löytää viinin rypäleen, alkuperämaan ja alueen, sekä vuosikerran. WSET tenteissä niillä on melko pieni painoarvo. Toisaalta jos kilpailuissa annettaisiin pisteitä viinien analyyseistä, saisivat kaikki maat yhtä paljon pisteitä ja lopulta oikea rypäle, maa, alue ja vuosikerta kuitenkin ratkaisisivat voittajan. Erilaiset aromien kuvaukset ovat hyvin subjektiivisia ja on vaikea sanoa kuka on oikeassa ja kuka ei.

Sokkona maistellessa kaikki aiemmin viineistä opittu tieto joudutaan ottamaan käyttöön. Eri rypälelajikkeilta löytyy tunnistusta helpottavia ominaistuoksuja. Maun perusteella voidaan todeta onko viinissä viileän ilmaston hapokkuutta vai lämpimämmän ilmaston kypsempää hedelmäisyyttä ja korkeampaa alkoholipitoisuutta. Kun tiedetään rypälelajike ja minkälaisesta ilmastosta viini tulee, tarvitsee enää tietää missä kyseisiä viinejä valmistetaan. Viinin terroir ei käsitä pelkästään alueen ilmastoa ja maaperää, vaan myös alueen kulttuuria ja viininvalmistusperinteitä. Esimerkiksi Riojassa viiniä kypsytetään usein amerikkalaisessa tammitynnyrissä, jonka aromi eroaa ranskalaisesta tammesta.

Viinin värin, aromin ja maun kypsyyden perusteella pystyy myös päättelemään minkä ikäistä viini on. Kun vielä tietää minkälaiset sääolosuhteet alueella on ollut siihen aikaan, voidaan tarkemmin valita oikea vuosi. Teoriassa viinin tunnistaminen ei ole tuon vaikeampaa. Käytännössä se ei niin helppoa olekaan, varsinkin kun viinit saattoivat tulla mistä tahansa ja rypälelajikkeita on tuhansia. Meksikolaisen Nebbiolon tunnistaminen on suorastaan mahdotonta (kilpailun 7. viini).

Kilpailun järjesti Ranskan suurin viinilehti La Revue du Vin de France. Puitteet kilpailulle olivat hienot. Kisapaikkana toimi Château de Gilly ja illallisen nautimme legendaarisessa Hospices de Beaunessa.

sokkomaistelun mm-kisat 2 — Château de Gilly (vas.), Hospices de Beaune (oik.)

Kilpailu etenee niin, että aluksi edessäsi on kolme tyhjää lasia. 10 minuutin välein kaadetaan aina uusi viini. Muutaman viinin voi siis jättää lasiin kehittymään, mutta yhden lasin tulee aina olla valmiina seuraavaa viiniä varten. Kilpailussa maistelut menivät joukkueella hyvin ja aikaa jäi eri vaihtoehtojen pohdiskeluun ja poissulkemiseen, mutta osassa viineistä päädyimme vääriin lopputuloksiin. Emme kuitenkaan tehneet typeriä virheitä. Vaikka harmitti hävitä Ruotsille, oli siinä myös jotain positiivista. He ovat lähteneet kilpailuun mukaan samoista lähtökuopista ja jos heille voitto on mahdollista, on se mahdollista myös Suomelle.

Sijoitukset:

1. Ruotsi, 2. Iso-Britannia, 3. Luxemburg, 4. Uusi-Seelanti, 5. Suomi, 6. Espanja, 7. Unkari, 8. Kanada, 9. Kiina, 10. Puola, 11. Ranska, 12. Brasilia, 13. Tanska, 14. Etelä-Afrikka, jaettu 15. Hollanti ja Yhdysvallat, 17. Sveitsi, 18. Venäjä, 19. Monaco, jaettu 20. Portugal ja Andorra, 22. Belgia, 23. Zimbabwe, 24. Italia.

Viinit:

Chasselas, Sveitsi, Fendant Fully, Cave des Armandiers, 2015
Vermentino, Ranska, Bellet, Clos Saint Vincent, 2016
Riesling, Saksa, Pfalz, Fredrich Becker, 2011
Chenin Blanc, Etelä-Afrikka, Stellenbosch, Ken Forrester the FMC, 2015
Chardonnay, Ranska, Puligny Montrachet, Boisset les Trezins, 2015
Garganega, Italia, Soave Classico, Gini la Frosca, 2013
Nebbiolo, Meksiko, Baja California, La Cetto, 2012
Cabernet Sauvignon 57%, Syrah 30%, Libanon, Chateau Kefraya, 2012
Grenache 60%, Syrah 40%, Ranska, Vacqueyras, Domaine de La Fourmone, 2014
Grenache, Espanja, Rioja, Remondo Palacios Propriedad, 2012
Cab. Sauvignon 35%, Cab. Franc 35%, Merlot 30%, Ranska, Saint Emilion, Chateau Figeac, 2009
Touriga Nacional ym., Portugal, Porto, Dirk Niepoort, 1987

Tomi Naarvala
tomi.naarvala@wineserver.fi

Matka

Matkakertomus Epernay Champagne 2017

02/05/2017By Tomi Naarvala4 min read

Wineserveri Viiniklubi järjesti jälleen jo perinteiseksi muodostuneen joka keväisen viinimatkan samppanjan syntysijoille Ranskan Champagneen.

19.4 Chateau de la Marquetterie

Matkamme alkoi aamulennolla Helsingistä Pariisiin, josta jatkoimme suoraan Epernayn naapurissa sijaitsevaan Pierryn kylään nauttimaan lounasta Taittingerin Chateau de la Marquetterieen. Linnan pihapiirissä kasvavat Chardonnay ja Pinot Noir köynnökset, joista valmistetaan Taittingerin Les Folies de la Marquetterie palstasamppanja. Perillä meitä odotti usean ruokalajin lounas ja aperitiiviksi nautimme lasilliset Comte de Champagnea. Upean usean tunnin ja monen ruokalajin lounaan kruunasi toinen toistaan upeammat samppanjat. Lopuksi vielä kiersimme viinitarhoilla ja puristamolla ennen majoittumista Epernayn kaupunkiin.

20.4 Epernay – Pol Roger, Perrier-Jouët

Seuraavana aamuna oli vuorossa vierailu Pol Rogerilla. Pol Roger perusti samppanjatalon vain 19 vuotiaana vuonna 1849. Talo on yhä edelleen perheen omistuksessa Epernayn Avenue de Champagnella. Usean tunnin kestäneellä vierailulla brittiläinen oppaamme Johnny kertoi meille kiinnostavia tarinoita Pol Rogerin historiasta, suvusta ja samppanjan valmistuksesta. Talon maine ei niinkään perustu tunnettujen kylien huippupalstoihin, vaan taidokkaaseen perusviinien sekoittamiseen, jonka laatua perhe yhdessä edelleen valvoo. Talon kuuluisimpiin kannattajiin lukeutui Sir Winston Churchill, jonka mukaan vuonna 1984 nimettiin myös talon prestige cuvee, jota pääsimme vierailulla myös maistamaan.

Iltapäivällä oli vuorossa Perrier-Jouët samppanjatalo Pol Rogerin naapurissa. Tuottajan nimi saattaa monille kuulostaa vieraalta, mutta heidän kukkamaalauksin koristeltu lippulaivasamppanjansa Belle Epoque on varmasti tutumpi. Vuonna 1902 Art Nouveau taiteilija Emile Gallé suunnitteli nämä kauniit käsinmaalatut pullot, jotka siihen aikaan olivat kuitenkin liian kalliita tuottaa. 60 vuotta myöhemmin nämä unohdetut pullot löydettiin uudelleen ja Belle Epoque prestige samppanjaa alettiin tuottamaan näissä pulloissa vuonna 1964. Talo sijoittaa yhä taiteeseen, jota oli esillä niin heidän päämajassa kuin kellareissakin. Vierailu huipentui heidän Brand Ambassadorin Thomaksen pitämään tastingiin, jossa maisteltiin muun muassa Belle Epoque ja Belle Epoque Rosé samppanjat.

21.4 Epernay – Leclerc Briant, Besserat de Bellefon

Perjantaina aamulla oli vuorossa Leclerc Briantin samppanjatalo. Leclerc Briantin suku on viljellyt viiniköynnöksiä Samppanjan alueella jo 1600-luvulta asti. Samppanjantuottajana se on ollut edelläkävijänä viljelijätuottajien ja palstasamppanjoiden esiintulossa sekä luomu- ja biodynaamisessa viljelyssä. Nykyiset omistajat palkkasivat biodynaamisen viljelyn spesialistin ja konsultin Hervé Jestinin kellarimestariksi ja laadusta ei tingitä missään vaiheessa. Kellarista löytyy terästankkien ja tammitynnyreiden lisäksi niin saviamforoita kuin kultainen tynnyri.

Myyntijohtaja Pierre maistatti meille mm. Epernayssa viljeltyä La Croisette palstasamppanjaa, joka valmistetaan vanhoista Chardonnay köynnöksistä. Vierailun lopuksi kävelimme kyseiselle palstalle tutkimaan edellisen yön hallan aiheuttamia vahinkoja. Ainakin toistaiseksi suuremmilta tuhoilta oli selvitty, mutta seuraavalla viikolla useilta Ranskan alueilta tuli uutisia hallan aiheuttamista suurista tuhoista. Vanhoissa köynnöksissä on se etu, että paksummat puiset osat kestävät myös hallaa paremmin, kun taas nuoret uudet istutukset olivat pahemmin kärsineet.

Iltapäivällä vierailimme vielä Besserat de Bellefon samppanjatalossa. Samoissa tiloissa tuotetaan myös miljoonia pulloja muita samppanjoita, ja saimme käsitystä miltä samppanjan tuotanto todellisuudessa näyttää. Besserat de Bellefonin samppanjat sisältävät tavallista pienemmän paineen ja kuplatkin ovat pienemmät. Nämä hieman kepeämmät samppanjat sopivat erinomaisesti ruoan kanssa ja samppanjat ovatkin tutumpia ravintoloiden ruokalistoilla kuin kauppojen hyllyillä. Vierailu päättyi hyvin kattavaan maisteluun talon eri tyyleistä.

Kaikki vierailumme olivat hyvin erilaisia ja paljon oppi taas uutta tietoa Champagnen alueesta ja historiasta sekä samppanjan valmistuksesta. Epernay on siitä mukava kaupunki, että lukuisat samppanjatalot sijaitsevat vain lyhyen kävelymatkan päässä eikä aikaa kulu bussissa matkustamiseen. Lisäksi keskustassa on useampia samppanjaputiikkeja, joissa pääsee myös maistelemaan samppanjoita.

Viimeisenä iltana Epernayssa olin varannut halukkaille pöydän Michelintähden Les Berceaux ravintolasta. Söimme koko menun läpi ja annoimme sommelierin tuoda annoksiin sopivia samppanjoita. Sommelierin haastetta lisäsi se, että tilasimme eri ruokia, mutta ainakin omalta osaltani samppanjat sopivat ruokiini erinomaisesti.

22.4 Pariisi, Eiffel-torni ja Seine-risteily

Lauantaina aamulla jätimme Epernayn taaksemme ja suuntasimme Pariisiin. Meitä odotti lounas Eiffel-tornissa ja illalla oli vielä vuorossa illallisristeily Seine-joella. Illallisristeily oli osa Lomalinjan 40-vuotis juhlaa ja risteilylle osallistui useita muitakin Lomalinjan ryhmiä. Samppanjaryhmän pöydässä tunnelma oli välillä liiankin korkealla, mutta lopulta maltoimme hiljentyä kuuntelemaan Jyrki Anttilan esitystä. Aluksemme palasi Eiffel-tornin juureen juuri sopivasti valoshow’ta varten. Iltavalaistuksessa Eiffel-torni on upea ilmestys.

23.4 Kotimatka

Sunnuntaina oli aamupäivällä vapaa-aikaa kierrellä Pariisia kunnes suuntasimme lentokentälle kotimatkaa varten. Ja kovasti aloimme jo suunnittelemaan ensi kevään samppanjamatkaa. Syksyllä on vuorossa muut matkakohteet.

Kiitos kaikille matkalle osallistujille!

Viiniklubi

Gustave Lorentz Alsace tasting

14/11/2016By Tomi Naarvala3 min read

Viiniklubillamme oli suuri ilo ja kunnia saada Pascal Shiele Gustave Lorentzilta vierailulle Suomeen ja esittelemään meille Alsacen viinialuetta ja toinen toistaan parempia viinejä.

Alsace

Alsace on viinialueena yllättävän vaihteleva. Alueen 800 tuottajan viinit vaihtelevat tyyliltään, laadultaan, makeudeltaan ja rypälelajikkeiltaan toisistaan. Jokaiselle löytyy tilanteeseen sopiva viini, mutta sen löytäminen saattaa olla hankalaa. Parhaimman viinin löytämistä vaikeuttaa myös suuri määrä Grand Cru tarhoja, joiden määrä on noussut yli viidenkymmenen. Pascalin mielestä alkuperäiset 25 Grand Cruta olisi riittävä. Sallittuja rypälelajikkeita Grand Cru tarhoilla ovat Riesling, Muscat, Pinot Gris ja Gewurztraminer. Sen lisäksi Alsacessa viljellään mm. Sylvaneria, Pinot Blancia, ja Pinot Noiria. Cremantia varten myös Chardonnayta ja Auxerroista.

Alsacen läntisellä reunalla kohoavat Vosges vuoret aina 1400 metriin asti ja idässä virtaa Rhein-joki. Viinitarhat sijaitsevat Vosgesin itään ja kaakkoon viettävillä rinteillä kattaen 120 km pitkän ja muutaman kilometrin leveän alueen. Näillä rinteillä esiintyy parhaimmat maaperät, joista osa on saanut Grand Cru luokituksen. Grand Cru alueita Alsacesta löytyy 51 ja nämä tarhat tuottavat 4 % alueen viineistä. Vaatimattomammat maaperät sijaitsevalla tasamaalla. Vuoret myös estävät sateiden pääsyn Alsaceen ja alue onkin Ranskan aurinkoisinta ja vähäsateisinta. Yhteisiä nimittäjiä alueen viineille ovat raikkaus, hedelmäisyys, aromaattisuus, puhdaspiirteisyys, ja tammettomuus.

Rhein-joki on aikanaan ollut merkittävä viinitynnyrien kuljetuksessa ja edelleen Belgia, Saksa ja Hollanti ovat alueen tärkeitä vientimarkkinoita. Myös Ruotsi, Tanska ja Suomi mahtuvat 10 suurimman vientimaan joukkoon. Suomessa viime vuonna juotiin 1,1 miljoonaa pulloa Alsacelaista viiniä.

Gustave Lorentz

Gustave Lorentz perustettiin 1836 ja on yhä perheyhtiö. 95% rypäleistä tuotetaan sen kotikylässä Bergheimissa, jossa Gustave Lorentz omistaa 33 hehtaaria viinitarhoja. Vuodesta 2012 koko tuotanto on ollut luomusertifioitua. He omistavat myös kolmanneksen Altembergin 36 ha Grand Cru tarhasta sekä puolet Alsacen pinimmästä Grand Crusta Kanzelbergista. Jonkin verran rypäleitä ostetaan myös muilta viljelijöiltä.

Maistetut viinit

Sylvaner Réserve 2015 10,48€
Evicence Pinot Blanc Biologique 2014 tv
Riesling Réserve 2015 Magnum 29,90€
Grand Cru Kanzlerberg Resling 2008 32,90€ tv
Evidence Pinot Noir Biologique 2012
Pinot Noir Rosé 2015 Magnum

Neljä ensimmäistä viiniä on saatavilla Alkosta ja hinnat ovat Alkon hintoja. TV tarkoittaa tilausvalikoiman tuotetta.

Gustave Lorentzin viinit ovat nuorina puhdaspiirteisiä, kuivia ja raikkaan hedelmäisiä, mutta illan ehdoton kohokohta oli vuoden 2008 Riesling Grand Cru Kanzlerbergilta. Vuosien saatossa viinistä on kehittynyt kompleksinen (petroolia, kypsää persikkaa, aprikoosia, ruutia ja hunajaa) ja miellyttävän tasapainoinen.

Kaiken kaikkiaan iltamme oli todella onnistunut ja viinit saavuttivat suuren suosion. Kiitokset kaikille osallistujille! Viiniklubimme tuleviin tilaisuuksiin pääset osallistumaan tilaamalla uutiskirjeemme.

TILAA UUTISKIRJE:

Please wait...

Kiitos tilauksesta!

Tallenna

Matka

Viinimatka Champagneen 7-10.4.2016

26/04/201617/06/2016By Tomi Naarvala6 min read

Samppanjat ovat kiehtoneet minua jo heti viiniharrastukseni alkuajoista. Sen lisäksi, että nautin suunnattomasti niiden mausta, niillä on kiehtova historia ja asema glamourissa. Arki muuttuu juhlaksi, kun samppanjapullo aukaistaan. Kun viiniharrastukseen yhdistetään vielä hyvä ruoka ja viinimatkat paikan päälle tutustumaan viiniviljelmiin ja tuottajiin, on matka Champagnen alueelle elämän hienoimpia kokemuksia.

Suunnilleen näillä sanoilla alkoi matkakertomus viiniklubimme ensimmäisen samppanjamatkan jälkeen. Nyt tehty matka oli jo kolmas, ja myös osa ryhmästämme oli mukana jo kolmatta kertaa. Jotain suunnattoman kiehtovaa näissä matkoissa on, koska tuskin on matkalaukkuja purettu ja tuliaispulloja siirretty viinikaappiin, kun jo seuraavan matkan suunnitelmat pyörivät päässä.

1. päivä, Reims, Charles Heidsieck, Lanson

Tämän kevään loppuunmyydylle matkalle oli ilmoittautunut yli 20 henkeä. Matkamme Champagneen alkoi aamulennolla Pariisiin ja sieltä suoraan Reimsiin lounastamaan ja vierailemaan Charles Heidsieckin samppanjatalolla. Vuonna 1851 perustetun Charles Heidsieckin samppanjat ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja kuuluu monien harrastajien suosikkeihin. Charles Heidsieck Reserve Brut samppanja voitti kultaa viimeisimmässä vuoden viinit -kilpailussa, jossa itsekin olin tuomaroimassa, ja juuri viime viikolla Viinilehti valitsi sen vuoden parhaimmaksi samppanjaksi. Vierailun arvoa korosti myös se, että he eivät ota tavallisia turisteja vastaan, mutta meidän viiniklubimme oli erittäin tervetullut ja sen myös huomasi upeassa maisteluhetkessä.

Aloitimme vierailumme kuitenkin viinikellareista, jotka on perustettu 2000 vuotta vanhoihin kalkkikivikaivoksiin. Nämä Crayeresit ovat pyramidinmuotoisia 20-30 metriä syviä onkaloita, jotka on yhdistetty luolilla toisiinsa. Valkoiset seinät paljastavat Champagnen alueen ainutlaatuisen Kimmeridge-maaperän. Samppanjan kypsytykseen nämä luolat sopivat erittäin hyvin. Lämpötila on 11-12 astetta vuoden ympäri ja ilmankosteus 85-90 %. Näissä ihanteellisissa olosuhteissa säilytetään myös Charles Heidsieckin vanhimmat aarteet. Lopuksi siirryimme Art Deco tyyliseen paviljonkiin maistelemaan talon samppanjoita: Rosé Reserve, Brut Reserve, 2005 vintage. Maistelumme huipentui upeaan Blanc de Millenaires 1995 samppanjaan.

Seuraavana oli vuorossa Lansonin samppanjatalo, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1760. Viinit eivät käy malolaktista käymistä ja talon tyylinä onkin hyvin raikkaat ja puhdasaromiset samppanjat. Vierailumme alkoi hieman eritavalla. Yleensä samppanjataloilla laskeudutaan portaita alas kellareihin, mutta tällä kertaa lähdimmekin nousemaan portaita ylöspäin. Suureksi yllätykseksi saavuimmekin viinitarhalle keskellä Reimsin kaupunkia. Tällä yhden hehtaarin kokoisella Clos Lansonilla kasvaa Chardonnay-köynnöksiä. Tänä vuonna siitä julkaistaan oma palstasamppanja, joka on ehtinyt kypsyä kellareissa jo vuodesta 2006. Alapuolelta löytyykin sitten teräksiset käymistankit ja myös huone täynnä tammitynnyreitä. Lopuksi maistelimme talon vakiosamppanjan Black Labelin, Rosén, 2008 vintagen ja useamman vuosikerran sekoituksen Exta Agen.

Näiden jälkeen olikin jo aika majoittua hotelliin ja lähteä kaupungille.

2. päivä, Larmandier-Bernier, Collet

Aamiaisen jälkeen suuntasimme Vertusin kylään Côte de Blancs -alueelle tutustumaan Larmandier-Bernier viljelijätuottajaan. Talon 16 hehtaaria on vuodesta 2003 viljelty biodynaamisesti ja suurin osa tuotannosta on Chardonnayta, joka käy luonnonhiivoilla viiniksi kevyesti paahdetuissa suurissa tammitynnyreissä. Viinit myös kypsyvät melko pitkään, 10 kk, ennen sekoittamista ja toista käymistä pulloissa. Pinot Noiria tuotetaan 2 hehtaarin alueella ja niistä valmistetaan rosésamppanjaa saignee menetelmällä kolmen päivän maseraatiolla. Viidesosa Pinot Noir viinistä kypsyy betonimunassa ja loput terästankeissa. Tuotanto on pientä ja tehokasta, n. 140 000 pulloa vuodessa, ja samppanjat tanssitetaan gyropaletilla. Korkinvaihtoon heillä ei ole omaa linjastoa, vaan disgorgin-rekka ajaa pihaan neljästi vuodessa muutamaksi päiväksi hoitamaan homman. Maistelimme Longitude, Terre de Vertus 2009, Vieille Vigne du Levant 2007, sekä Rosé de Saignée samppanjat.

Les Grains d’Argent ravintolassa nautitun lounaan jälkeen vierailemme Champagnen alueen sydämessä Ay:n kylässä Colletin samppanjatalolla.Talo perustettiin vuonna 1921 ja on alueen vanhin osuuskunta. Talolla on ollut keskeinen asema koko Champagnen appellaation synnyssä. Viljelijät halusivat suojata omat samppanjansa väärennöksiltä ja estää muilta alueilta saapuvien rypäleiden käytön niiden valmistuksessa. Aikanaan asia ratkaistiin verisillä mellakoilla. Voidakseen paremmin pitää huolta oikeuksistaan, perustivat viljelijät alueen ensimmäisen osuuskunnan COGEVIn, jonka tuotemerkki Collet on. Nykyään osuuskuntaan kuuluu reilut 600 viljelijää kattaen 650 hehtaaria viinitarhoja lähinnä Grand Cru ja Premier Cru kylistä. Vuosittainen tuotanto on 5-6 milj. pulloa. Vierailu erosi taas huomattavasti kaikista aikaisemmista. Tutustuimme talon ja alueen historiaan, vierailimme heidän uudessa samppanjamuseossa, ja lopulta päädyimme Raoul Colletin 1929 rakennettuun Art Deco tyyliseen taloon. Talosta löytyi jokaisen heidän samppanjan mukaan sisustettu huone ja lisäksi vielä taidegalleria kellarista. Maistelimme Brut Art Deco, Brut Rosé, Millesime 2006 ja Esprit Couture samppanjat.

Illalla olin varannut halukkaille pöydän yhden Michelin tähden ravintolasta Le Millenairesta. Söimme heidän päivittäin vaihtuvan maistelumenun. Koska ranskan kielisestä menusta ja puhelinluettelon kokoisesta viinilistasta oli työlästä alkaa etsimään sopivia juomia, luotimme sommelierin sanaan juomasuosituksissa. Samppanjaa magnumeista ja valkoista ja punaista viiniä Bourgognesta ei vaikuttanut yhtään hullummalta suositukselta.

3. päivä, Hautvillers, Epernay, Moët & Chandon

Aamulla lähdimme kohti Epernayta ja poikkesimme matkalla pienessä Hautvillersin kylässä, jonka luostarissa munkki Dom Perignon aikanaan työskenteli. Luostarin kappelista löytyy Dom Perignonin hauta. Vaikka hän ei keksinytkään samppanjaa, hän kehitteli pullotusta, kellarointia, korkkeja ja niiden sidoksia, viiniköynnösten lannoitusta, leikkaamista ja hoitoa, puristimia ja muuta valmistuksen tekniikkaa. Viinintekijänä hän oli arvostettu jo omana elinaikanaan. Siihen aikaan kirkko sai rypäleitä, mehua ja viiniä talonpojilta kirkonkymmenyksinä ja hän oli taitava sekoittamaan niistä maistuvampia sekoituksia kuin mitä viinit erillään olivat. Dom Perignonin maine kuohuvan samppanjan keksijänä on saanut alkunsa vasta myöhemmin Moët & Chandonin lanseeratessa hänen nimeään kantavan luksussamppanjan vuonna 1935. Yhä tänä päivänä se on samppanjan tunnetuimpia tuotemerkkejä. Hautvillersistä löytyi myös useita putiikkeja, joissa oli mahdollista maistella samppanjoita.

Epernayssa vierailimme Moët & Chandonilla, jonka kellareissa myös Dom Perignon samppanjat kypsyvät. Muuten viiniin käytetään Grand Cru kylien rypäleitä, mutta myös Premier Cru luokkaan kuuluva Hautvillers on päässyt ymmärrettävistä syistä mukaan. Ennen vierailua meillä oli aikaa omatoimiseen shoppailuun Epernayn lukuisissa samppanjaputiikeissa. Kävelin myös Avenue de Champagnen päästä päähän ihastellen lukuisien samppanjatalojen päämajoja.

4. päivä, Kotimatka

Sunnuntaina oli vapaa-aikaa tutustua Reimsin kaupunkiin. Notre Damen katedraalissa riitti kuhinaa ja ympäröivät samppanjakaupat pitävät ovensa auki myös sunnuntaisin. Aurinkoisessa säässä Place Drouet d’Erlonilla terassilla nautitun lounaan jälkeen olikin aika suunnata hotellilla odottavaan bussiin lentokentälle.

Kiitos kaikille matkalaisille. Te mahdollistitte tämän hienon matkan. Lämpimät kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille, joiden avulla saimme vierailut järjestettyä. Seuraavana on vuorossa viinimatka Barcelonaan. Ensi vuoden samppanjamatka on jo työn alla ja se tulee jälleen olemaan täynnä upeita vierailuja. Alustava ajankohta matkalle on 19-23.4.2017. Liittymällä postituslistalle saat ensimmäisenä tiedon matkasta ja pääset varaamaan sen ennen muita. Näin varmistat paikkasi mukaan meidän loppuunmyydyille matkoille.