Maistelimme Pinot Noir viinejä ympäri maailman Beverage Partners Finlandin Jyrki Tarvosen kanssa.

Jyrkin sitaatti ’rautanyrkki silkkihansikkaassa’ sopiikin tämän lajikkeen viineihin oikein hyvin. Innostuimme aiheesta sen verran paljon, että päätimmekin antaa klubilaisten kertoa meille viineistä maistettuaan ne ensin sokkona.

 

Pinot Noir rypälettä (PN) pidetään haastavana kasvattaa, mutta onnistuttuaan siinä se on kaiken ylimääräisen vaivan arvoinen. Rypäle on altis homeelle ja liika kuumuuskaan ei ole hyväksi. PN vaatii lyhyemmän kasvukauden ja sitä pidetään viileämmän ilmaston rypäleenä, joka kuitenkin tarvitsee riittävästi lämpöä kypsyäkseen kunnolla. Yöt saisivat olla viileät, jotta raikkaus ja hapokkuus säilyisivät.

PN on vanhimpia lajikkeita ja hyvin herkkä mutaatioille. PN mukautuukin hyvin uusiin olosuhteisiin, mutta alkuperäiset toivotut ominaisuudet eivät välttämättä siirrykään mukana ja lopputulos eroaa odotetusta. Pinot perheeseen kuuluvat Pinot Noir, Pinot Blanc, sekä Pinot Gris ovatkin oikeastaan samaa lajiketta, sillä näillä kaikilla on sama DNA. Tärkein Pinot Noirin alue on Ranskan Burgundi, mutta Pinot Noir viinejä valmistetaan lähes kaikkialla, tosin viljelymäärät eivät vedä vertoja Cabernet Sauvignonille.

Ensimmäistä kertaa viiniklubissamme maistelimme vain yhtä rypälelajiketta ja mielenkiintoista olikin havaita, kuinka paljon eri maissa tuotetuissa viineissä oli eroja. Tosin suurimmat erot taitavat johtua valmistustyylistä eikä niinkään ilmastosta, ja alkuperän päätteleminen ei ollutkaan ihan helppoa. Muissa maissa viinit olivat tummia ja täyteläisiä pehmeine tanniineineen ja niissä tammi oli hallitsevaa, kun taas ranskalainen viini erottui selkeästi joukosta ollen paljon kevyempää, raikkaampaa ja hapokkaampaa. Mielenkiintoista olikin se, että ranskalainen viini oli viettänyt 18 kk tammessa kun taas tammisemmat viinit Espanjasta ja Kaliforniasta olivat tammessa vain puolet ajasta eli 9 kk. Uusien tammitynnyreiden osuus ja niiden paahtoaste ovatkin näissä pääroolissa, mikä on vähän sääli, sillä rypälelajikkeen omat ominaisuudet peittyvät.

Maistetut viinit:

  • Rotari Rosé, Italia
  • Aliwen Reserva Pinot Noir, Chile, 2008
  • Fog Head Pinot Noir, USA, 2008
  • Torres Mas Borras, Espanja, 2008
  • Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, Ranska, 2007
  • Clos Henri Pinot Noir, Uusi Seelanti, 2008

 

Aloitimme maistelun kuohuviinillä muistutuksena Pinot Noirin merkittävästä roolista maailman kuohuviineissä ja etenkin samppanjassa. Sen jälkeen seurasivat Chile, Yhdysvallat ja Espanja. Näissä viineissä tammi oli melko merkittävässä roolissa, mutta erojakin viinien välillä löytyi, niin hinnassa kuin täyteläisyydessäkin. Lähemmäs 30 euroa maksava Espanjan Mas Borras oli selvästi intensiivisempi, pidempi ja tasapainoisempi kuin alle kymmenen euron Chileläinen Aliwen. Yhdysvaltalainen Fog Head oli sitten näiden kahden välimaastossa. Ranskalainen viini oli väriltään ja maultaan kepeämpi erottui selkeästi joukosta. Toiset pitivät tästä ja toiset ei. Pisteet eri viinien välillä menivät todella ristiin ja on mahdotonta laittaa näitä järjestykseen. Laadullisesti viinit olivat hyviä ja omat mieltymykset sitten ratkaisivat. Mutta jos yksi viini pitää valita voittajaksi, niin se olisi varmaankin viimeisenä maistettu Uuden Seelannin Clos Henri, jonka maku oli selvästi kaikkien mieleen. Viinien seuraksi tarjolla oli patonkia ja Comte juustoa.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut ja mielenkiintoinen tilaisuus. Kiitokset kaikille lukuisille osallistujille sekä tietenkin vierailevalle isännälle Jyrkille.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Yksi viiniharrastuksen mielenkiintoisimpia osa-alueita on viinin ja ruoan yhdistäminen. Tätä toivotaankin useimmin kun kyselen viiniklubilaisilta mitä viinejä tai teemaa he haluaisivat kokeilla. Vaikka idea onkin todella houkutteleva, useimmin hanke kaatuu käytännön järjestelyihin: mitä ruokia hankittaisiin, kuka ne valmistaisi, ja missä?

Kotona ruoan valmistaminen ja erilaisten viinien maistelu on hauskaa ajanvietettä, vaikkakin melko työlästä eikä lopputuloksesta ole takeita. Mutta isommalle ryhmälle sopivien tilojen ja annosten valmistajien löytäminen onkin hankalampaa. Paras ja helpoin vaihtoehto onkin mennä ravintolaan, tilata ammattikokin valmistamat annokset pöytään, sekä useampia laseja erilaisia viinejä annosten kanssa maisteltavaksi. Tähän tarkoitukseen ravintola Mange Sud tarjosi meille jälleen kerran todella hyvät puitteet.

Kolmen ruokalajin menun kanssa maistelimme kuutta viiniä.

Menu:

Sienirisotto

La Segreta Bianco, Sicily

Grecanico, Chardonnay, Viognier, Fiano

Stephane Brocard, Bourgogne

Pinot Noir
*
Haudutettua porsaan kylkeä, pequillos-paprikoita ja valkopapumuhennosta

Altas Quintas ’600’ Red, Portugal

Aragonez, Tricandeira, Alicante, Bouschet

Banfi Col di Sasso, Toscana

Cabernet Sauvignon, Sangiovese

tai

Kultaotsa-ahventa, sillikaviaaria ja beurre blanc –kastiketta

Le Moire Etna Bianco, Sicily

Carricante, Catarratto

Chateau Musar Jeune blanc, Lebanon

Viognier, Vermentino, Chardonnay
*

Tarte Tatin
Sauternes Mouton Cadet 2007 Reserve, Bordeaux

Semillon, Sauvignon Blanc, Muscadelle

Josefina Pinol Red, Spain

Garnacha Blanca

 

Aloitimme sienirisotolla jonka kanssa viineinä olivat Pinot Noir sekä Sisilialainen valkoviini.  Paremmaksi yhdistelmäksi mielestäni osoittautui Pinot Noir. Maku oli melko kevyt ja pehmeä mutta hapokkuus sopi kivasti melko raskaan risoton seuraksi. Valkoviiniksi runsas ja voimakas Segreta Bianco oli myös hyvä yhdistelmä, mutta jäi tällä kertaa toiseksi. Maistoimme näiden viinien lisäksi myös toisen pääruokavaihtoehdon kanssa tarjoillun Supertoscanalaisen Banfi Col di Sasson. Viini sellaisenaan oli hyvää, mutta jyräsi täyteläisyydellään sienirisoton maun. Pääruoaksi valitsin ahvenen ja sen kanssa mielestäni raikkaampi hedelmäinen Le Moire Etna Bianco sopi paremmin kuin voimakkaampi Musar Jeune. Jälkiruoan, Tarte Tatinin, kanssa viineinä olivat sen klassikkoyhdistelmä Sauternes, sekä Josefina Pinol. Sauternes valittiin paremmaksi yhdistelmäksi, mutta myös Josefina Pinol oli mielenkiintoinen tuttavuus.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Toulon

Ainoa pieni tahra matkallamme oli bussikuljettajan saapuminen myöhässä satamaan. Pääsimme kuitenkin Bunanin pienelle orgaaniselle viinitilalle, jossa tilan omistaja otti meidät vastaan ja kertoi AOC Bandolin viinialueesta ja viineistä. AOC Bandol on tunnettu lähinnä roséviineistä, lähes 80% koko alueen tuotannosta, ja päärypälelajike on Mourvedre. Rypäleet puristetaan nopeasti, ja näin ollen viini saa vain vähän väriä. Kypsytys tapahtuu 10 000 litran tynnyreissä. Kiersimme tilan ja viininvalmistamon ja maistelimme rosé- ja punaviinejä.

Seuraavaksi jatkoimme läheiselle Domaines Ottin tilalle, joka oli rakennettu vanhaan 1700-luvun luostarirakennukseen. Suvun omistuksessa on myös kaksi muuta tilaa Provencessa, ja tällä tilalla he tuottivat vain rosé- ja punaviiniä orgaanisesti. Osa viineistä kypsytetään isoissa tynnyreissä ja osa pienissä, ja sekoitetaan lopulta keskenään. Viimeistään tässä vaiheessa kuljettajan myöhästyminen oli jo annettu anteeksi, kun saimme maistella tilan upeita viinejä pienen kierroksen jälkeen.

Retken jälkeen osa ryhmästä palasi laivalle ja loput jatkoivat kaupungille. Toulonin rantabulevardilta löytyi kivoja ravintoloita ja läheltä löytyi myös ostoskeskus ja kävelykatuja kauppoineen. Takaisin laivalle pääsimme kätevästi vesibussilla. Kävimme ottamassa vielä hetken aurinkoa ja osallistuin laivalla Longest Drive kilpailuun golfsimulaattorissa. Hopeasijasta sain muistoksi kaulassa pidettävän mitalin. Ennen illallista kävimme vielä luistelemassa laivan luisteluareenalla. Laivalla olisi päivittäin ollut enemmänkin ohjelmaa vaikka kuinka paljon. Missään vaiheessa ei ehtinyt tylsistyä vaan kaikkea ei mitenkään ehtinyt tekemään.

­

Illalla laivalla oli kapteenin juhlat kuohuviinitarjoiluineen jonka jälkeen herkuttelimme ravintolassa mm. etanoilla.

Livorno

Aamulla lähdimme bussilla kohti Bolgherin DOC aluetta ja kohteena di Vairan viinitila. Tila oli pieni perheyritys, joka sijaitsi Ornellaia viinitilan vieressä. Tilalla nuori viinintekijä johdatti meidät ensin oliivipuiden ohi Cabernet Sauvignon viiniviljelyksille. Tila tuotti aikoinaan lähinnä oliiviöljyä sekä vihanneksia ja hedelmiä, mutta Bolgherin DOC luokituksen ja kovan kysynnän myötä he ovat alkaneet viljellä myös viiniä. Viinivalmistamo ja varasto mahtuivat pieneen rakennukseen. Tutustumiskäynnin jälkeen meille oli katettu ulos pöydät viininmaistelua varten ja tarjolla oli myös paikallisia makupaloja. Ruoan jälkeen jatkoimme sisätiloihin maistelemaan lisää viiniä sekä grappaa ja brandya. Paluumatka laivalle menikin sitten mukavissa merkeissä grappapullo kiertäen.  Osa ryhmästä otti vielä taksit satamasta ja lähdimme tutustumaan läheiseen Pisan kaupunkiin ja sen kuuluisaan kaltevaan torniin.

Ennen illallista oli vielä vuorossa laivan jääshow, joka taisi olla hienoin risteilyllä näkemämme show. Loppuilta menikin sitten tuttuun tapaan ruokaillen ja baarissa livemusiikkia kuunnellen.

Rooma

Laivamme saapui aamulla Civitavecchian satamaan ja suurin osa ryhmästämme osallistui laivayhtiön järjestämille retkille Roomaan. Me lähdimme sinne omin päin seikkailemaan ja päädyimme Civitavecchian juna-asemalle. Sieltä oli nopeampi juna sopivasti lähdössä Roomaan ja olimme perillä 40 minuuttia myöhemmin. Saint Pietron asema oli lähellä Vatikaania ja kävelimme sinne ensimmäiseksi. Ihmettelimme alkuun väen paljoutta mutta hetkessä syykin siihen selvisi. Pian Paavi kiersi aukiota juhlallisesti ja asettui lavalle puhumaan.

Vatikaanista jatkoimme kävellen Castel Sant’Angelon, Piazza Navonan, ja Fontana di Trevin kautta Espanjalaisille Portaille. Siellä nautimme lounaan ja jatkoimme metrolla katsomaan Colosseum ja sen läheisiä Forumin raunioita. Kävin ensimmäistä kertaa Roomassa ja ehdin nähdä paljon enemmän kuin osasin toivoa. Matka takaisin laivalle taittui samalla nopealla junalla kuin tultaessakin.

Jatkuu…

Viiniristeily Välimerellä Osa 3/4

Paljon enemmän kuvia risteilystä löytyy Facebook sivuilta: www.facebook.com/wineserver. Yhteydenotot: info@wineserver.fi tai täyttämällä lomake.

Tommasin viinintekijä Pierangelo Tommasi oli käymässä Suomessa ja viiniklubimme oli kutsuttu Interbrandsin tiloihin maistelemaan Tommasin valikoimaa.

Tommasin viinitila on perustettu 1902 Valpolicella Classico alueella Italian Venetossa. Tommasi on alueen suurin maanomistaja, tosin ei suurin tuottaja. Viinit valmistetaan omista rypäleistä ja opimme Valpolicellan eri alueista, viljelystä, ja köynnöksen sidontatavoista. Täältä tulevat kuuluisat Ripasso ja Amarone viinit. Nykyään Tommasi omistaa maata myös Toscanan Maremman alueella. Alueelle odotetaankin merkittävää kasvua kun myös toscanalaiset tuottajat Chiantin ja Brunello di Montalcinon alueilta ovat kiinnostuneet laajentamaan tänne.

Maistetut viinit:

  • Tommasi Pinot Grigio Le Rosse 2010
  • Tommasi Valpolicella 2010
  • Tommasi Poggio Al Tufo Rompicollo 2009
  • Tommasi Crearo della Conca d’Oro 2008
  • Tommasi Ripasso Valpolicella 2009
  • Tommasi Amarone 2007

 

Alkuun maistettu Pinot Grigio oli oikein miellyttävä valkoviini aperitiiviksi ja kevyille ruoille. Seuraavana maistetut Valpolicella ja Rompicollo ovat tyypillisiä nuorina juotavia arkiviinejä aterialle. Ne ovat hedelmäisiä ja keskitäyteläisiä hyvin miedoilla tanniineilla. Tommasi Crearo luokitellaan IGT Veronese viiniksi. Sekoituksessa on käytetty 35% alueelle vierasta Cabernet Franc rypälettä, joka tuo viiniin kivasti särmää. Maku on hedelmäinen, täyteläinen ja voimakas mausteisella jälkimaulla. Viini yllätti positiivisesti ja Pierangelo kutsuukin tätä viiniä supervenetolaiseksi.

Pierangelo selitti myös Ripasson ja Amaronen valmistuksen. Jotenkin näin se meni: Molemmissa viineissä rypäleet poimitaan samaan aikaan. Sen jälkeen Ripassoa varten valmistetaan perusviiniksi Valpolicella ja samaan aikaan Amaronerypäleet ovat kuivumassa. Seuraavan vuoden tammi-helmikuussa Amarone puristetaan kuivatuista rypäleistä ja laitetaan tammitynnyreihin kypsymään. Ripassoksi valmistuva Valpolicella on sen aikaa kypsynyt terästankeissa ja nyt se pumpataan Amaronerypäleiden puristettujen kuorien sekaan 1-2 viikoksi. Rypäleiden kuoriin jääneet sokerit aloittavat kevyen toisen käymisen. Sen jälkeen viini kypsytetään tammitynnyreissä 18kk ja Ripasso on valmis. Ripasson laatuun vaikuttaa Valpolicella viinin laatu ja yhtä Amaronepulloa vastaan voidaan valmistaa 2 pulloa Ripassoa. Molemmat maistetut viinit olivat herkullisia.

Tasting tilaisuuden jälkeen ravintola Königissä pidettiin illallinen Tommasin viineineen:

  • Alkumalja Tommasi Bianco di Custoza
  • Alkuruoka Haudutettua kuhaa ja paistettua kampasimpukkaa, parsaa, Viini Tommasi Pinot Grigio 
  • Pääruoka Poron paahtopaistia ja kevätsipulipiirasta, mustapippurikastiketta, Viini Tommasi Crearo 
  • Jälkiruoka Raparperi-mantelileivos, laventelia, Viini Tommasi Recioto Soave Monte Croce

 

Ruoka oli hyvää ja viinit sopivat annoksiin erinoimaisesti. Koko ilta oli todella opettavainen ja nautinnollinen.

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Teemu Laaksonen Arvid Nordquistilta kävi esittelemässä meille kesäisiä viinejä.

Kesähelteillä viini saa mielellään olla raikasta ja viileää. Ruoatkin ovat yleensä kevyempiä: salaattia, kanaa ja kalaa, eikä ajatus tanniinisesta täyteläisestä punaviinistä muutenkaan oikein houkuta. Piknikillä ja terassilla nautittuna viini saakin olla helposti lähestyttävää.

 

Maistetut viinit (suluissa meidän antamat pisteet):

  • Bondi Verdelho, Australia (89)
  • Abadal Picapol, Espanja (89)
  • Steinger riesling, Itävalta (90)
  • Lancers rose, Portugal (87)
  • KWV Sparkling Rose, Etelä-Afrikka (88)

 

Aloitimme maistelun Bondi Verdelholla (äännetään bondai). Tuoksu oli raikas ja houkutteleva, trooppista hedelmää ja sitrusta. Maku on kuiva, hapokas, hedelmäinen ja raikas. Viini sopii kesäisille salaateille esim. kuskusin, korianterin ja limen kera. Viini oli todella miellyttävä ja oikeastaan ainoat negatiiviset kommentit tulivat pullon etiketistä.

Seuraavana vuorossa oli Abadal Picapol. Tuoksussa kukkaisuutta ja trooppista hedelmää, varsinkin kypsää ananasta. Viini on parhaimmillaan ruoan kanssa nautittuna ja sopii kampasimpukoiden ja valkoisen kalan kuten siian, kuhan ja ahvenen kanssa hyvin yhteen.

Steininger Riesling olikin jo ennestään tuttu ja edelleen todellinen löytö. Raikas aromaattinen tuoksu, mineraalinen ja sitruksinen. Maku on kuiva, todella raikas ja maukas. Viini herättää ruokahalun ja on todella miellyttävä pelkältäänkin. Sopii rapujen, parsan ja äyriäisten kanssa sekä myös kermaisille kastikkeille.

Lancers Roséssa on marjainen ja mansikkainen tuoksu. Viinissä on 17g jäännössokeria, mutta hapokkuus ja pirskahtelevuus tasapainottavat sen hyvin ja lopputuloksena onkin raikas maku. Helppo ja kevyt rose, ja alkoholiakin on vain 10%. Eli tätä voi nauttia vaikka terassilounaalla salaattien ja äyriäisten kanssa, ja mansikkaleivoksen. Hyvä ja edullinen kesäjuoma.

Lopuksi maistoimme KWV:n Rose kuohuviinin Alkon tilausvalikoimasta. Tuoksussa on kypsiä marjoja, mansikkaa ja vadelmaa. Maku on pehmeä, raikas, ja melko kevyt. Tämä helppo ja edullinen kuohuviini sopii jäähdytettynä kesäjuomaksi piknikille, terassille ja salaatin kanssa.

Nyt kun ilmat lämpenevät niin kannattaa huomioida viinin sopiva säilyttäminen. Viiniä pitäisi säilyttää viileässä alle 18 asteessa ja auringonvalolta suojattuna. Viinikaappivalikoimaamme on tullut paljon uusia kokoja ja malleja alkaen 12 pullon kaapista aina 180 pulloon asti. Classic Wine Cellarsilta löytyy myös vapaata säilytystilaa. Tiedustelut info@wineserver.fi.

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Viiniklubimme osallistui Mange Sudissa järjestettyyn Abadal viinien illalliselle. Viinit meille esitteli Katariina Immonen Arvid Nordquistilta ja niiden kanssa nautimme herkullisen aterian.

Viinit tulevat Kataloniasta pieneltä Pla de Bages –alueelta läheltä Ranskan rajaa. Enologi Joan Solerin viinit ovat tunnettuja ympäri maailman ja ne löytyvät mm. kuuluisan espanjalaisen El Bullin listalta.

Viiniköynnökset on istutettu suurimmaksi osaksi kukkuloiden rinteille ja rypäleet poimitaankin käsin. Viinin valmistuksessa käytetään moderneja tekniikoita.

Illan menu:

  • Abadal Picapoll 2009
    Kampasimpukkaa ja kukkakaalipureeta
  • Abadal Cabernet Franc / Tempranillo 2009
    Kanakeitto ja kasvisjulien
  • Abadal 5 Merlot 2006 ja Abadal 3.9 2006
    Villisian noisetit ja caponata-kastiketta
  • Abadal Seleccio 2006
    Manchego juustoa ja kirsikkahilloketta

Mange Sudin keittiömestari Mikko Pölkki oli todella onnistuneesti osannut yhdistellä viinit ja ruoat.

Alkuruoan kanssa viininä oli valkoinen Abadal Picapoll. Tuoksussa kukkaisuutta ja trooppista hedelmää, varsinkin kypsää ananasta. Viini on selkeästi ruokaviini ja sopi kampasimpukoiden kanssa hyvin yhteen. Seuraavana oli vuorossa kanakeiton kanssa harvinainen sekoitus Cabernet Francia ja Tempranilloa (60% ja 40%). Kukkeassa raikkaassa tuoksussa oli runsaasti marjoja, karpaloa, puolukkaa, ja mustaherukkaa ja viini on kypsynyt 4 kk tammessa. Vaikka punaviini kanakeiton kanssa ei ole kovin yleistä, tämä yhdistelmä toimi todella hyvin, kiitos keiton voimakkaan ja runsaan maun.

Pääruoan, villisian noisettien, kanssa maistoimme kahta erinomaista viiniä. 5 Merlot on viiden eripuolilta maailmaa tuodun Merlot-kloonin sekoitus. Maku on runsas ja pehmeän täyteläinen. Abadal 3.9 puolestaan on Cabernet Sauvignon (85%) ja Syrah (15%) sekoitus. Maku oli hieman voimakkaampi ja tanniinisempi ja se olikin ruoan kanssa aavistuksen parempi vaihtoehto.

Jälkiruoaksi nautimme Manchego juustoa ja kirsikkahilloketta. Todella herkullinen yhdistelmä ja sopi hyvin upealle Abadal Selecciolle. Seleccio on valmistettu Cabernet Francista (40%), Cabernet Sauvignonista (40%) ja Syrahista (20%). Viini on kypsynyt 14 kuukautta eurooppalaisessa tammessa, jota on seurannut kahden vuoden pullokypsytys.

Näitä viinejä ei pahemmin suodateta, jotta maussa säilyisivät kaikki kerrokset, ja niistä voikin löytyä hieman sakkaa. Eli kannattaa dekantoida tai kaataa varovasti jos onnistut näitä viinejä löytämään. Muutamaa ensimmäistä viiniä löytyy kyllä Alkosta ja loppuja saa metsästää ravintoloiden listoilta.

Jos sinulla on sopiva ryhmä ja haluat järjestää vastaavanlaisen viininmaisteluillallisen Mange Sudissa, ota yhteyttä: info@wineserver.fi. Autan mielelläni. Tulevat viiniklubin tapahtumat löydät ajankohtaista sivultamme.

Kevät on saapunut ainakin viiniklubiimme ja mikä sen parempi tapa juhlistaa sitä, kuin avaamalla muutamia samppanjapulloja.

Maistelimme Taittinger samppanjatalon valikoimaa, jota meille tuli esittelemään Sanna Gullsten Fondbergilta.

Väkeä paikalle saapui ennätysmäärä – ehkä hieman liikaakin. Mutta jo heti alkuun kiitos kaikille osallistujille. Olisi ollut sääli, jos joltain halukkaalta olisi jäänyt tämä ainutlaatuinen tilaisuus kokematta.

Samppanja on selvästi mielenkiintoinen aihe ja ainakin itseäni kiehtoo myös kaikki sen ympärillä oleva historia ja glamour. Kaikilla tuntuu olevan samppanjasta oma mielenkiintoinen tarina kerrottavana.

Samppanjan valmistuksesta löytyy enemmän lisätietoja Wineserver sivuilta  ja maistetuista samppanjoista Taittingerin sivuilta.

Maistetut samppanjat (suluissa meidän antamat pisteet):

  • Taittinger Brut Réserve, 43,90€ (89)
  • Taittinger Les Folies de la Marquetterie, 55,90€ (90)
  • Taittinger Brut Millésime 2004 (90)
  • Taittinger Brut Prestige Rosé, 51,90€ (88)
  • Taittinger Prelude Grands Crus (91)
  • Comtes de Champagne Blanc de Blancs Brut 1999, 139,90€ (92)
  • Taittinger Demi-Sec (88)

Aloitimme talon vakiosamppanjalla. Suurin osa rypäleistä tulee talon omilta tarhoilta ja valmistukseen on käytetty vain ensimmäisen puristuksen mehua. Samppanja on hapokas, mineraalinen, hedelmäinen, raikas ja kepeä, sopii seurusteluun ja aperitiiviksi.

Seuraavana oli vuorossa vain yhden tarhan rypäleistä valmistettu Les Folies de la Marquetterie. Les Folies tarkoittaa hullutta. Ilmeisesti idea yhden viinitarhan samppanjasta on aikanaan ollut hullu, tai sitten juojat ovat hulluina tähän, oli miten oli, tämä oli todella hieno samppanja ja omaa hyvän hinta-laatu –suhteen. Valmistuksessa on käytetty isoa tammitynnyriä ja maussa onkin aavistus tammen tuomaa täyteläisyyttä ja pehmeyttä, ja tuoksussa löytyy vaniljaa ja briossia.

Millesime 2004 vuosikertasamppanjaa valmistetaan vain poikkeuksellisen hyvinä vuosina Grand Cru tarhojen rypäleistä. Maku on raikas ja kevyen paahteinen, muistuttaa vaaleaa paahtoleipää, kehityttyään lasissa tuoksussa voi aistia myös mokkaa.

Rosésamppanjaan lisätään 20% punaviiniä, näin samppanja saa lohenpunaisen värin sekä aavistuksen tanniineja ja marjaisuutta makuun.

Prélude on Crand Cru-tarhojen Chardonnay ja Pinot Noir rypäleistä valmistettu samppanja. Samppanja on energinen, nuorekas, elegantti, kepeä ja maku kestää pitkään.

Comtes de Champagne Blanc de Blancs Brut 1999 on nimensä mukaisesti vain valkoisista rypäleistä, eli Chardonnaysta, valmistettu luksussamppanja. Upea juoma ja illan kohokohta.

Lopuksi maistoimme puolimakean Demi-Secin. Samppanjassa on sama sekoitus kuin vakiosamppanjassa, mutta jäännössokeria 35g, kun se vakiosamppanjassa oli 9g. Jälkiruoan kanssa nautittuna samppanjassa pitää olla vähintään yhtä paljon makeutta. Tämä onkin sopiva juomavalinta esimerkiksi kermakakun kanssa.

Kaiken kaikkiaan Taittinger samppanjat olivat todella hyviä. Piste-erot lähinnä tulevatkin sitten henkilökohtaisista mieltymyksistä. Hinta-laatu-suhde oli kaikissa kohdallaan. Tilaisuus tosiaan oli ainutlaatuinen – harvoin näin laajaa valikoimaa pääsee kerralla maistamaan. Osa maistetuista samppanjoista löytyy vain Fondbergin ravintolavalikoimasta ja kuulemma joistain tax free kaupoista.

 

Viiniklubimme ensimmäisestä tasting tilaisuudesta tuli kuluneeksi kaksi vuotta. Mukava nähdä samoja naamoja vieläkin mukana tilaisuuksissa. Alkuun viiniklubin tavoitteena oli koota yhteen viineistä kiinnostuneita ihmisiä ja yhdessä maistella ja vertailla viinejä ja samalla oppia niistä. Mielestäni tämä tavoite on saavutettu. Ammattimaistajilla ei välttämättä ole sen paremmat maku- ja hajuaistit kuin meillä muillakaan, mutta heillä on takanaan useita tuhansia maistettuja viinejä. Uutta viiniä maistellessa sitä sitten verrataan aikaisempiin kokemuksiin, vastaako se odotuksia, alueen muita tyypillisiä viinejä, vai eroaako se niistä.

Aktiivisemmat viiniklubin jäsenet ovat maistelleet muutamia satoja viinejä yhdessä. Ja usein keskusteluissamme viiniä sitten verrataan johonkin aikaisemmin maistettuun viiniin. Yhdessä viinejä maistellessa ja analysoitaessa ne jäävät myös yllättävän hyvin mieleen. Viiniklubin myötä olen saanut monia uusia ystäviä, oppinut paljon viineistä, ja saanut rikkaita kokemuksia kuten tämäkin tasting tilaisuus. Suuri kiitos kuuluu myös yhteistyökumppaneillemme, jotka ovat opettaneet meitä ja maistattaneet meille ikimuistoisia viinejä.

Seuraavana tavoitteena onkin luoda viiniklubimme ympärille yhteisö, jossa vuorovaikutus jäsenten kesken sekä yhteistyökumppaneiden välillä paranee entisestään. Jos olet kiinnostunut viineistä etkä ole vielä mukana tominnassamme, liity aluksi mukaan postituslistallemme ja osallistu rohkeasti mukaan tilaisuuksiimme. Liity myös mukaan Wineserverin sivuille Facebookissa: www.facebook.com/wineserver, sillä sieltä löytyy kuvia tapahtumista sekä kaikenlaista ajankohtaista tietoa, kutsuja, etuja, tarjouksia. Ja osallistu aktiivisesti mukaan kommentoimalla, ehdottamalla sopivia teemoja, yhteistyökumppaneita jne. Ja kutsu myös ystäväsi mukaan. Suuremmalla yhteisöllä pystymme toteuttamaan enemmän ideoita, oli ne sitten kuinka hulluja tahansa, kuten tuleva Viiniristeilymme Välimerellä.

Kiitos!

Alla vielä Sannan mukanaantuomat maaperänäytteet. Vasemmalla Chablis ja oikealla Champagne. Maaperä Champagnessa on toisaan erilainen.

1.3. viiniklubimme maisteli Bornicon & Salmingin maahantuomia portugalilaisia DFJ Vinhosin viinejä.

DFJ Vinhos sijaitsee Qinta da Fonte Belassa Ribatejossa, mutta viinitarhoja on myös Algarvessa ja Estremadurassa.  Viljelmiä on yhteensä yli 300 hehtaaria ja useiden paikallisten rypälelajikkeiden lisäksi niillä viljellään myös kansainvälisiä lajikkeita, kuten Cardonnay, Syrah ja Cabernet Sauvignon.

DFJ Vinhos on perustettu vuonna 1998 ja tuottaa 6 miljoonaa pulloa vuodessa. Tuotannosta 80% menee vientiin ja viinit ovat suunniteltu kuluttajaystävällisiksi. Viinit ovat jo nuorina pyöreitä, pehmeitä ja täyteläisiä. Jotta viinit olisivat helpommin lähestyttäviä on niihin sekoitettu myös tuttuja kansainvälisiä lajikkeita paikallisten tuntemattomampien lajikkeiden lisäksi.

 

Maistetut viinit (suluissa meidän antamat pisteet):

  • Portada White 2008 (87)
  • Portada Red 2007(88)
  • Tinta Roriz & Merlot 2005 (87)
  • Grand’arte Shiraz 2008 (90)
  • Fonte do Beco 2008 (89)

Aloitimme maistelun siis valkoisella ja punaisella Portada viinillä.Viinit tulevat Estremadurasta ja ovat useamman lajikkeen sekoituksia. Valkoinen Portada on kevyt ja raikas aperitiivi-viini ja sopii myös salaattien, kanan ja kalan seuraksi. Punaisessa Portadassa on puolet paikallista Caladoc lajiketta ja puolet Tinta Rorizia, joka tunnetaan Espanjassa nimellä Tempranillo. Se on pehmeä, hedelmäinen keskitäyteläinen viini ja edullisen hintansa, 6,90€ , johdosta todella houkutteleva ostos arkiviiniksi. Tinta Roriz & Merlot on maultaan mausteisempi ja siinä on kypsempää hedelmää. Viini on sopivampi ruoan kanssa.

Illan parhaimmat viinit olivat Grand’arte ja Fonte do Beco. Grand’arte on pehmeä, täyteläinen, intensiivinen ja hyvin tasapainoinen. Valitettavasti Grand’artea ei ainakaan tällä hetkellä ole Alkossa myynnissä, mutta viini kannattaa pitää mielessä. Viimeisenä viininä maistettiin Castelao rypäleestä valmistettu Fonte do Beco. Viini on  voimakkaan täyteläinen ja siinä on suklaata, kahvia ja mausteita. Fonte do Beco onkin saanut hyviä arvoita kriitikoilta ja alle yhdeksän euron hintaisena on hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Maistetut viinit olivat kaikki melko helposti lähestyttäviä ja valmiita juotaviksi. Ne ovat edullisia ja tarkoitettu heti juotaviksi arkiseen kulutukseen.

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi.

Tulevat tapahtumat löytyvät Wineserver sivuilta ja paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Talven keskellä maistetuissa pehmeäntäyteläisissä viineissä pystyi tuntemaan Australian auringon lämmön.

Helmikussa Marjo Frisk Treasury Wine Estatelta oli esittelemässä viiniklubillemme Australialaisia punaviinejä.

Rypäleiden kyspyminen ei tuota Australian lämmössä ongelmia, mutta kuivuus ja kuumuus tuovat haasteita viinin viljelyyn ja valmistukseen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan Australia onkin ollut edelläkävijänä viiniteknologiassa. Keinokastelua säätelemällä maku- ja aromiaineet saadaan kehittymään rypäleisiin. Rypäleiden korjuu tapahtuu koneellisesti yöaikaan kun on viileämpää ja rypäleet päätyvät raikkaampina viininvalmistamon lämpötilakontrolloituihin säiliöihin. 

Tyypillisesti Australiassa viineihin käytetyt rypäleet kerätään laajoilta alueilta ja sekoitetaan keskenään. Näin viinin vuosikertavaihtelut jäävät pienemmiksi ja tasainen korkea laatu pysyy samana vuodesta toiseen. Maistoimme pelkästään punaviinejä, ja viinit olivat kaikki miellyttävästi erilaisia.

Maistetut viinit (suluissa meidän antamat pisteet):

  • Lindemans Bin 50 Shiraz 2010 (87)
  • Rosemount Sangiovese 2009 (88)
  • Wolff Blass Yellow Label Cabernet Sauvignon 2009 (87)
  • Penfolds Kalimna Bin 28 Shiraz 2007 (89)
  • Coldstream Hills Pinot Noir 2007 (90)
  • Penfolds Bin 138 GMS 2007 (90)

 

Coldstream Hills Pinot Noir ja Penfolds Bin 138 GMS olivat illan arvokkaimmat (26-28 eur) ja myös parhaimmat viinit. Pinot Noirin kypsä ja maanläheinen tuoksu jakoi mielipiteitä, mutta silkkisen pehmeästä mausta kaikki olivat haltioissaan. GMS taas on runsas, monivivahteinen ja täyteläinen viini, jossa on kuivattua ja kypsää hedelmää ja miellyttävän pehmeä ja tasapainoinen maku. Molemmat todella hyviä viinejä, vaikkakin erilaisia ja sopivat näin ollen eri tilanteisiin.

Penfolds Kalimna on hinnaltaan hieman edullisempi (20,50€) ja on hinta-laatusuhteeltaan suositeltava ostos. Tämä viini onkin saanut nimen Baby Grange talon kuuluisan lippulaivaviinin mukaan. Viini sopii myös varastoitavaksi ja on parhaimmillaan 6-12 vuotiaana. Viinissä on houkutteleva suklainen tuoksu ja voimakas, tiivis ja mausteinen maku.

Kolme ensimmäistä viiniä edustivat tyypillistä Australialaista linjaa olemalla nuoria mutta valmiita juotaviksi, hedelmäisiä, hinnaltaan edullisia (9-13€) ja miellyttäviä viinejä. Italian ulkopuolella harvemmin viljellystä Sangiovese rypäleestä valmistettu Rosemont oli todella positiivinen yllätys.

Postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi.

Tulevat tapahtumat löytyvät Wineserver sivuilta ja paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Illan teemana oli tutustua portviineihin, mitä eroa erilaisilla portviineillä on, ja minkä kanssa niitä sopii nauttia.

Nämä maistetut portviinit ja tuottajat ovat tainneet voittaa kaikki mahdolliset palkinnot, ja vielä useampaan kertaa, eli meidän tehtävänämme ei niinkään ollut arvioida niiden kelpoisuutta juotavaksi, vaan keskityimme niiden nauttimiseen ja oppimaan portviineistä.

Portviinit ovat kuin oma maailmansa ja niistä riittäisi vaikka kuinka paljon yksityiskohtaista tietoa faktoista kiinnostuneille. Muille riittää upea makunautinto. Portviinin voi nauttia sellaisenaan, mutta se sopii myös erinomaisesti juuston tai suklaan kanssa.

Portin valmistuksessa viinin käyminen keskeytetään muutaman päivän jälkeen viinispriillä ja lopputuloksena on portviini, jossa on n. 20% alkoholia ja 100g/l sokeria. Sitä valmistetaan kuvankauniissa Douro-joen yläjuoksun laaksossa. Talvet ovat kylmiä ja lämpötila voikin laskea pakkasen puolelle. Kesällä puolestaan on kuumaa ja kuivaa ja kastelukin jyrkillä rinteillä on mahdotonta. Joen laakso on liuskekiveä ja aikoinaan pengerretty, joten koneiden käyttö on hyvin rajallista. Useimmiten viini sekoitetaan useamman tilan, Quintan, rypäleistä. Suositeltuja lajikkeita on parikymmentä ja näistä arvostetuimmat ovat: Tinta Amarela, Tinta Barroca, Tinta Roriz (Tempranillo), Touriga Francesa, Touriga Nacional ja Tinto Cão.

Maistetut viinit:

  • Graham’s 10 years old Tawny
  • Graham’s Late Bottled Vintage Port 2005
  • Smith Woodhouse Late Bottled Vintage 1995
  • Graham’s 2001 Quinta dos Malvedos Vintage Port
  • Smith Woodhouse Vintage Port 1980

 

Aloitimme maistamisen Tawnylla. Tawny kypsyy pitkään tynnyrissä ja on ruskeaa ja pitkälle hapettunutta. Sekoituksissa käytetään eri vuosikertojen viinejä. Esim. 10 year old tawny on keskimäärin 10 vuotiasta viiniä. Kriteerinä on, että maku muistuttaa 10 vuotiasta portviiniä. Tawnyssa on herkempi ja kevyempi maku kuin punaisessa portissa.

Punaista portviiniä kyspytetään tammitynnyrissä vähintään kaksi vuotta, jonka jälkeen se joko pullotetaan Vintage portviiniksi, tai jätetään tynnyriin vielä 4-6 vuodeksi ja pullotetaan vasta myöhemmin, eli Late Bottled Vintage port. Aromimaailmakin muuttuu Tawnyn pähkinän ja viikunan aromeista punaisiin ja tummiin marjoihin sekä luumuun. Vuosikerta portviiniä tuotetaan vain parhaina vuosina, n. 3 kertaa kymmenessä vuodessa, silloinkin vain prosentin verran tuotannosta. Siksi niiden saatavuus on rajallinen ja hinta melko korkea.

Viinien kanssa maistelimme voimakasta sinihomejuustoa ja Gryerea viikunahillolla, sekä tummaa suklaata. Yhdessä näiden maku onkin parempi kuin erikseen.

 

Pullon korkki paljastaa viinin säilymisen. Jos pullossa on perinteinen viinipullon korkki, viini soveltuu säilytettäväksi, mutta avattuna se on tarkoitettu juotavaksi kerralla, tai parin päivän aikana. Jos pullossa on uudelleensuljettava tulppakorkki, ei viiniä ole tarkoitettu varastoitavaksi vaan juotavaksi heti, mutta viini säilyy avattuna useita viikkoja, jos malttaa pitää näppinsä siitä erossa. Näissä pulloissa myös valkoinen maalitäplä kertoo jos viini täytyy dekantoida. Lopusta sakkaisesta viinistä voi tehdä kastiketta.

Yhteenvetona voisi sanoa, että portviinit, juustot ja suklaa ovat todella hyviä. Kiitokset Interbrandsille järjestelyistä ja innokkaille viiniklubilaisille osallistumisesta.

Postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi.

Tulevat tapahtumat löytyvät Wineserver sivuilta ja paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

×

 

Hei!

Ota yhteyttä WhatsApp viestillä! Contact me with Whatsapp!

× Ota yhteyttä - Contact me