Messinassa ajoimme bussilla Santa Lucia del Melan kaupunkiin ja ennen Parran viinitilaa kävimme tutustumassa mäen päällä sijainneeseen vanhaan linnoitukseen.Linnoitus on toiminut myös luostarina ja sen kirkossa sijaitsee marmorista veistetty Madonna della Neven patsas. Saimme myös intensiivisen oppitunnin italiankielestä, sillä opas ei puhunut lainkaan englantia. Linnoitukselta jatkoimme Parran viinitilan ravintolaan syömään lounasta ja juomaan talon viinejä. Lopuksi kiersimme hetken tilalla. Täälläkin viljely oli orgaanista, kuten taisi olla kaikilla muillakin virailemillamme tiloilla, ja viinin lisäksi viljeltiin myös muita kasviksia.
Palattuamme Messinan kaupunkiin meille jäi vielä muutama tunti aikaa kierrellä kaupungilla. Illalla olisi taas laivalla muodollinen pukeutuminen ja uusille juhlavaatteille oli kuulemma pakottava tarve.
Meripäivä
Perjantaina oli vuorossa päivä merellä. Myöhäisen aamiaisen jälkeen päädyimme takakannelle ottamaan aurinkoa. Iltapäivällä laivan ravintolassa järjestettiin Lafite Wine Experience viinitasting. Laivan pääsommelier esitteli meille maistettavat viinit ja kertoi yleistä tietoa viineistä. Viinit olivat pelkästään RCCL laivayhtiölle valmistettu erä ja mahdollisesti tulossa laajemminkin myyntiin jos vastaanotto on hyvä. Meidän asiaanperehtynyt ryhmämme ei tilaisuudesta varmaan oppinut paljonkaan uutta viinitietoa, mutta varsinkin Medocin ja Pauillacin viinit tekivät vaikutuksen.
Ennen illallista Suomen Royal Caribbean Cruise Lines tarjosi meille vielä lasilliset Venetolaista Proseccoa. Laivamme lähestyi jo Venetsiaa ja viimeistä kertaa pääsimme herkuttelemaan laivan ravintolaan. Tunnelma oli jopa haikea kun tarjoilijamme kävi hyvästelemässä meidät. Tämänlaiseen ruokailuun ja palveluun voisi tottua.
Myös hytin siivooja oli taas ylittänyt itsensä. Aina hyttiin saapuessamme se oli siivottu ja välillä sängyltä löytyi joku pyyhkeistä taiteltu eläin.
Venetsia
Aamulla laivamme saapui Venetsian satamaan ja meitä vastassa oli suomalainen opas. Hotel Venezia sijaitsi Mestren keskustassa. Iloiseksi yllätykseksi huoneemme hotellissa olivat jo valmiina, alunperin ne piti saada käyttöön vasta klo 13n jälkeen. Pääsimme siis samantien tutustumaan Venetsiaan. Lyhyen bussimatkan jälkeen otimme vesibussin Canal Grandea pitkin Piazza San Marcolle. Kiertelimme siellä hetken ja söimme lounasta, jonka jälkeen suuntasimme Rialton sillalle.
Päivä Venetsiassa oli poikkeuksellisen kuuma ja jäätelö- ja juomataukoja piti pitää jatkuvasti. Kapeilla kaduilla ja pienillä aukioilla oli paljon viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Helteisen päivän jälkeen lähdimme käymään hotellilla tarkoituksena palata Venetsiaan illalliselle. Jäimme illaksi kuitenkin Mestreen, jonka keskusta oli todella miellyttävä vaatekauppoineen ja kahviloineen. Löytyi sieltä muutama hyvä ravintolakin. Illallisen jälkeen istuimme kahvilassa katsomassa paikallista lauantai-illan vilinää.
Yhteenveto
Kaikenkaikkiaan matka oli todella onnistunut. Siirtyminen laivalla kaupungista ja maasta toiseen osoittautui todella miellyttäväksi ja nautinnolliseksi tavaksi liikkua. Päivisin kiertelimme tutustumassa paikallisiin viinitiloihin ja illalliset laivalla olivat päivän kohokohtia. Näimme useita eri viinialueita, maistelimme lukuisia viinejä paikallisine herkkuineen, ja vierailimme myös upeissa kaupungeissa: Barcelonassa, Roomassa sekä Venetsiassa. Pienemmätkin Toulonin, Pisan, ja Messinan kaupungit olivat viihtyisiä. Myös ilmat olivat hyvät, aurikoa ja lämpöä riitti.
Ainoa pieni tahra matkallamme oli bussikuljettajan saapuminen myöhässä satamaan. Pääsimme kuitenkin Bunanin pienelle orgaaniselle viinitilalle, jossa tilan omistaja otti meidät vastaan ja kertoi AOC Bandolin viinialueesta ja viineistä. AOC Bandol on tunnettu lähinnä roséviineistä, lähes 80% koko alueen tuotannosta, ja päärypälelajike on Mourvedre. Rypäleet puristetaan nopeasti, ja näin ollen viini saa vain vähän väriä. Kypsytys tapahtuu 10 000 litran tynnyreissä. Kiersimme tilan ja viininvalmistamon ja maistelimme rosé- ja punaviinejä.
Seuraavaksi jatkoimme läheiselle Domaines Ottin tilalle, joka oli rakennettu vanhaan 1700-luvun luostarirakennukseen. Suvun omistuksessa on myös kaksi muuta tilaa Provencessa, ja tällä tilalla he tuottivat vain rosé- ja punaviiniä orgaanisesti. Osa viineistä kypsytetään isoissa tynnyreissä ja osa pienissä, ja sekoitetaan lopulta keskenään. Viimeistään tässä vaiheessa kuljettajan myöhästyminen oli jo annettu anteeksi, kun saimme maistella tilan upeita viinejä pienen kierroksen jälkeen.
Retken jälkeen osa ryhmästä palasi laivalle ja loput jatkoivat kaupungille. Toulonin rantabulevardilta löytyi kivoja ravintoloita ja läheltä löytyi myös ostoskeskus ja kävelykatuja kauppoineen. Takaisin laivalle pääsimme kätevästi vesibussilla. Kävimme ottamassa vielä hetken aurinkoa ja osallistuin laivalla Longest Drive kilpailuun golfsimulaattorissa. Hopeasijasta sain muistoksi kaulassa pidettävän mitalin. Ennen illallista kävimme vielä luistelemassa laivan luisteluareenalla. Laivalla olisi päivittäin ollut enemmänkin ohjelmaa vaikka kuinka paljon. Missään vaiheessa ei ehtinyt tylsistyä vaan kaikkea ei mitenkään ehtinyt tekemään.
Illalla laivalla oli kapteenin juhlat kuohuviinitarjoiluineen jonka jälkeen herkuttelimme ravintolassa mm. etanoilla.
Livorno
Aamulla lähdimme bussilla kohti Bolgherin DOC aluetta ja kohteena di Vairan viinitila. Tila oli pieni perheyritys, joka sijaitsi Ornellaia viinitilan vieressä. Tilalla nuori viinintekijä johdatti meidät ensin oliivipuiden ohi Cabernet Sauvignon viiniviljelyksille. Tila tuotti aikoinaan lähinnä oliiviöljyä sekä vihanneksia ja hedelmiä, mutta Bolgherin DOC luokituksen ja kovan kysynnän myötä he ovat alkaneet viljellä myös viiniä. Viinivalmistamo ja varasto mahtuivat pieneen rakennukseen. Tutustumiskäynnin jälkeen meille oli katettu ulos pöydät viininmaistelua varten ja tarjolla oli myös paikallisia makupaloja. Ruoan jälkeen jatkoimme sisätiloihin maistelemaan lisää viiniä sekä grappaa ja brandya. Paluumatka laivalle menikin sitten mukavissa merkeissä grappapullo kiertäen. Osa ryhmästä otti vielä taksit satamasta ja lähdimme tutustumaan läheiseen Pisan kaupunkiin ja sen kuuluisaan kaltevaan torniin.
Ennen illallista oli vielä vuorossa laivan jääshow, joka taisi olla hienoin risteilyllä näkemämme show. Loppuilta menikin sitten tuttuun tapaan ruokaillen ja baarissa livemusiikkia kuunnellen.
Rooma
Laivamme saapui aamulla Civitavecchian satamaan ja suurin osa ryhmästämme osallistui laivayhtiön järjestämille retkille Roomaan. Me lähdimme sinne omin päin seikkailemaan ja päädyimme Civitavecchian juna-asemalle. Sieltä oli nopeampi juna sopivasti lähdössä Roomaan ja olimme perillä 40 minuuttia myöhemmin. Saint Pietron asema oli lähellä Vatikaania ja kävelimme sinne ensimmäiseksi. Ihmettelimme alkuun väen paljoutta mutta hetkessä syykin siihen selvisi. Pian Paavi kiersi aukiota juhlallisesti ja asettui lavalle puhumaan.
Vatikaanista jatkoimme kävellen Castel Sant’Angelon, Piazza Navonan, ja Fontana di Trevin kautta Espanjalaisille Portaille. Siellä nautimme lounaan ja jatkoimme metrolla katsomaan Colosseum ja sen läheisiä Forumin raunioita. Kävin ensimmäistä kertaa Roomassa ja ehdin nähdä paljon enemmän kuin osasin toivoa. Matka takaisin laivalle taittui samalla nopealla junalla kuin tultaessakin.
Matkamme alkoi Helsinki-Vantaan lentokentältä. Kahdenkymmenen viiniharrastajan ryhmä lähti yhdessä kiertämään Välimerta loistoristeilijällä Voyager of the Seas. Kohteinamme olivat Barcelona, Toulon, Livorno, Rooma, Messina, ja Venetsia.
Lentokentällä muodollisuuksien jälkeen suurin osa ryhmästä löytyikin sopivasti lähtöportin vieressä sijainneesta viinibaarista. Pöydässä kiertäneellä Freixenet Brut Vintage 2008:lla sai jo hieman ensimakua tulevasta.
Saavuimme Barcelonaan kahdeksan jälkeen illalla ja kentällä meitä oli vastassa suomenkielinen opas. Matka Market hotellille kesti vain parikymmentä minuuttia. Hotellimme oli todella viihtyisä ja vain lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta Placa Catalunyan aukiolta ja Urginaonan metroaseman lähellä. Hotellin ravintola oli Michelinin suosittelema ja todella suosittu ja saapuessamme ulkona olikin jo jonoa ravintolaan. Osa ryhmästämme jäikin hotelliin illalliselle.
Me kävimme syömässä tapaksia Placa Espanyan aukion vieressä. Aukiolla sijaitsevaan vanhaan härkätaisteluareenaan oli juuri valmistunut ostoskeskus. Samana iltana Camp Nou jalkapallostadionilla juhlittiin Barcelonan La Ligan mestaruutta ja me istuimme terassilla, nautimme tapaksia ja cavaa, ja katselimme Barcelonan jalkapallofanien jatkuvaa virtaa.
Lauantai-aamuna lähdimme bussilla kohti espanjalaisen kuohuviinin, Cavan, syntysijoja Sant Sadurni D’Anoian kaupunkiin Penedesin viinialueella. Sama suomalainen opas oli mukana ja alkuun kiersimme bussilla Placa Catalunyan ja ylös pitkin Passeig de Graciaa. Kuulimme matkalla paljon Barcelonan historiasta ja näimme mm. Gaudin suunnittelemat Casa Batllon ja Casa Milan.
Ensimmäinen viinitilamme oli Agusti Torello Mata. Perheyritys, joka yhdistää modernit valmistustekniikat sekä perinteiset viljelytavat. Meitä oli vastassa Eulalia Torello Mata, joka kertoi meille talosta ja Cavan valmistuksesta. Esimerkiksi sadonkorjuun jälkeen lampaita ja vuohia päästetään herkuttelemaan lehdillä ja lannoittamaan maata. Näin pyritään ekologisuuteen. Köynnökset ovat yli 35-vuotta vanhoja ja juuret ulottuvat syvälle maan pinnan alle. Kastelu on kiellettyä ja köynnöksen onkin hankittava vetensä maaperästä. Viinirypäleet ovat orgaanisesti kasvatettuja ja käsin poimittuja. Cavan valmistukseen käytettävät rypälelajikkeet, Xarello, Parellada ja Macabeo viihtyvät Penedesin eri alueilla eri korkeuksilla. Penedesissä vallitsee välimerellinen ilmasto, kun taas esim. Ranskan Champagnessa ilmasto on mantereellinen.
Vain 50% rypälemehusta käytetään Cavan valmistukseen ja loput tislataan. Ensimmäinen käyminen tapahtuu viilennetyissä terästankeissa, sillä muuten käyminen olisi liian nopea, ja käyttämällä omaa viljeltyä hiivakantaa, jotta viinit säilyttävät oman persoonallisuutensa. Kellarissa pullot olivat ladottu häkkeihin, jotka sitten ikäännyttyään voidaan siirtää suoraan Gyropaletteen tanssitusta varten. Korkit vaihdetaan vasta kun erä odottaa toimitusta, sillä juoman ikääntyminen loppuu korkinvaihdossa. Modernilla korkituslinjalla pystytään korkittamaan 15 000 pulloa tunnissa. Agusti Torello Mata ikäännyttää Cavaa paljon pitempään kuin DO:n vaatimat 9kk. Heidän Reserva on ikääntynyt 18kk ja Grand Reserva 30kk. Nuoremmassa Cavassa on isommat kuplat, jotka lisäävät hapokkuuden tuntua, näin ollen Cavaan joudutaan lisäämään sokeria. Ikääntyneemmissä Cavoissa kuplat sulautuvat viiniin ja sokerin lisäys on tarpeetonta. Heiltä löytyy myös tammikypsytettyä Cavaa, jossa osa Cavan perusviinistä on kypsytetty uudessa ranskalaisessa tammitynnyrissä. Näin Cava saa täyteläisen maun. Lopuksi siirryimme maistelutilaan maistamaan kolme erityylistä toinen toistaan herkullisempaa Cavaa.
Seuraava tila oli Pere Ventura. Vaikka tila on melko uusi, vuodelta 1992, heidän viinikellarinsa näytti paljon vanhemmalta ja perinteisemmältä kuin Agusti Torello Matan tila. Kellarista löytyy lähes 4 miljoonaa pulloa ja vuosittainen tuotanto on miljoona pulloa. Lyhyen tutustumiskierroksen jälkeen maistelimme viisi Cavaa. Kävimme vielä syömässä paikallisessa ravintolassa keväisen menun, ruokajuomana tietenkin Cava, ennen kuin palasimme takaisin Barcelonaan.
Illalla oli vapaata ohjelmaa ja lähdimme ostoksille Barcelonan keskustaan. Koko matkan ainoat sadekuurot osuivat lauantai-illalle. Muuten koko matkan ajan sää oli aurinkoinen ja helteinen. Päädyimme sadetta pakoon pieneen kodikkaaseen ravintolaan vanhassa kaupungissa.
Sunnuntaina puoliltapäivin bussi tuli noutamaan meidät hotellilta ja ajoimme Barcelonan satamaan, josta nousimme Voyager of the Seas alukseen. Päivä kului laivalla lounasta syöden ja aurinkoa ottaen, sekä laivaan tutustuen. Illalla ryhmämme kokoontui laivan ravintolaan syömään. Samaan aikaan pelattiin jääkiekon MM-kisojen loppuottelua Suomi vastaan Ruotsi. Alkuun saimme matkapuhelimiimme huonoja uutisia: Ruotsi oli siirtynyt 0-1 johtoon. Seuraavat viestit olivatkin jo parempia – Suomi oli tasoittanut, siirtynyt 2-1 johtoon, pian tilanne oli 3-1, 4-1, jne. Istuimme kahdessa vierekkäisessä pöydässä ja tiedot ottelun kulusta levisivät nopeasti. Saimme myös ensimakua laivan upeasta palvelusta. Tarjoilijat olivat selvästi iloisia meidän puolestamme, ja kun ottelu oli päättynyt, alkoi pöytiin virrata kuohuviiniä.
Juhlamme jatkuivat laivan irlantilaispubissa, jossa kanadalainen trubaduuri jakoi ilomme koko asiakaskunnalle. Pubiin saapuneet muutamat ruotsalaismatkustajat päättivätkin jatkaa johonkin muuhun laivan useista baareista. Jatkuu…
