Wineserver.fi

Olin mukana Unique Travel Worldin viinimatkalla Kroatiassa. Tarkemmin sanottuna aivan sen eteläisimmässä osassa Dalmatiassa.

Kroatian viinintuotanto

Kroatia itsenäistyi Jugoslaviasta vasta 1991, mutta viinejä alueella on tehty jo vuosituhansia. Jo antiikin Kreikan aikaan Dalmatian alue oli tärkeimpiä viinintuottajia. Hvarin saarella sanotaan olevan maailman vanhimmat yhtäjaksoisesti viljellyt viinitarhat. Toisen maailmansodan jälkeen Kroatia oli osa Jugoslaviaa ja kommunistinen maa. Viiniä sai jonkin verran tuottaa omaan käyttöön ja loput rypäleistä toimitettiin osuuskuntaan. Viinin laatuun ei juurikaan panostettu.

Kroatian itsenäistyessä monet viininviljelijät perustivat omia viinitalojaan. Useimmilla tuottajilla, joilla vierailimme, oli vain muutama hehtaari viinitarhoja ja tuotanto parikymmentä tuhatta pulloa vuodessa. Näistä suurin osa myydään paikan päällä vieraileville turisteille tai paikallisissa ravintoloissa ja baareissa. Vientiin näitä viinejä ei juurikaan riitä.

Liittyminen EU:n jäseneksi v. 2013 on kasvattanut myyntiä ja turismia. Viinitarhoja Kroatiassa on hieman yli 20 000 hehtaaria ja tuotanto on n. 70 miljoonaa litraa viiniä vuodessa. Suurin osa tästä menee kotimaan kysyntään ja maassa vuosittain vieraileville 20 miljoonalle turistille.

Plavac Mali

Suurin osa Kroatian tuotannosta on valkoviiniä, mutta etelässä tilanne on toinen ja punaviinit ovat yleisempiä. Tämä onkin täysin loogista, koska etelässä on lämpimämpää ja aurinkoisempaa. Plavac Mali on alueen kuningas ja siitä valmistetaan runsaan täyteläisiä viinejä. Pelješacin niemimaalta löytyy kaksi arvostetuinta Plavac Mali appellaatiota, Dingač ja Postup. Viinilistalla yleensä lukee vain appellaation nimi ja tuottajan nimi ilman mainintaa rypäleestä, kun taas muiden alueiden viineissä yleensä rypäle mainitaan myös. Siksi nämä kaksi nimeä kannattaa painaa mieleen. Paremmat viinit kypsyvät ensin pari vuotta vanhoissa suurissa tammitynnyreissä ja sen lisäksi vielä pari vuotta pullossa. Viinit ovat kuivia, täyteläisiä ja monivivahteisia. Toinen tyyli on hieman makeampi. Monet tuottajat keräävät rypäleet mahdollisimman myöhään, jolloin osa rypäleistä alkaa jo rusinoitumaan ja potentiaalinen alkoholi lähenee 17 prosenttia. Käyminen saatetaankin keskeyttää aikaisemmin, jolloin viiniin jää hieman jäännössokeria ja pyöreä pehmeäntäyteläinen maku. Hyvänä esimerkkinä makeammasta tyylistä mainittakoon Mikulicin lippulaiva Don Josip.

Crljenak (Zinfandel)

Viinimaailma kohahti v. 2001, kun amerikkalainen tutkija Caroline Meredith selvitti Zinfandelin alkuperän tulevan Kroatiasta DNA-analyysien perusteella. Aiemmin oli jo huomattu rypäleen olevan sama kuin Primitivo etelä-Italiassa. Mutta koska Primitivo ei ollut sukua millekään muulle Italian lajikkeelle, oli sen pakko olla tuotu jostain muualta. Yksi tunnetuimpia viinintekijöitä Kaliforniassa on Mike (Miljenko) Grgich, joka on kroatialaista alkuperää. Hän muun muassa oli Chateau Montelenan viinintekijänä, kun heidän Chardonnay voitti kuuluisan Judgement of Paris tastingin v. 1976. Hän oli löytänyt yhtäläisyyksiä Plavac Mali ja Zinfandel rypäleissä ja viineissä ja yhden tarinan mukaan hän olisi ohjannut Caroline Meredithin tutkimaan Kroatiaa mahdollisena Zinfandelin alkuperänä. Plavac Mali osoittautui Zinfandelin jälkeläiseksi ja pienestä Dalmatialaisesta Kastelan kylästä löytyi alkuperäinen Zinfandel, paikalliselta nimeltä Crljenak Kastelanski, joka tunnettiin myös nimellä Tribidrag. Näitä köynnöksiä oli vain muutamia jäljellä. Rypäle oli aikaisemmin ollut suositumpi ja vanhimmat maininnat Tribidragista löytyvät kauppakirjoista ajalta, kun Dalmatia kuului Venetsian kaupunkivaltioon 1100-luvulta alkaen. Mutta lopulta viinikirva tuhosi lähes kaikki istutukset ja se korvattiin Plavac Malilla. Tänä päivänä Crljenakin suosio on taas kasvamassa tämän Zinfandel-Primitivo yhteyden ansiosta.

Grk, Rukatac ja Posip

Valkoviineissä alkoholia oli lähes kauttaaltaan 13 tai 13,5 prosenttia. Viinit eivät kuitenkaan maistuneet raskailta vaan sopivan tasapainoisilta. Korčulan saarelta löytyy kolme kiehtovaa lajiketta: Grk, Rukatac ja Posip.

Mainittakoon ensimmäisenä Grk pienestä Lumbardan kylästä. Tällä hetkellä vain 11 tuottajaa valmistaa viiniä Grk rypäleestä. Määrä on kasvamassa kahdella, koska kyseiset viljelijät aikovat jatkossa valmistaa itse viiniä sen sijaan, että myisi rypäleet muille tuottajille. Suurin osa viineihin käytettävistä rypälelajikkeista voivat pölyttää itse itsensä, mutta Grk:lla on vain naaraskukkia ja sen pölyttäminen edellyttää, että lähelle istutetaan miespuolinen köynnös. Plavac Mali on hyvä poikaystävä, sillä sen kukinta ajoittuu samaan ajankohtaan Vitis Wineryn tuottajan mukaan. Tosin koko tertun pölyttäminen ei aina tapahdu samanaikaisesti ja yhdestä tertusta saattaa löytyä eri kypsyyden rypäleitä. Tämä mahdollistaa monivivahteisen viinin valmistuksen, kun samalla saa raikkaan hapokkaita rypäleitä sekä runsaan trooppisen hedelmäisiä rypäleitä.

Plavac Mali viihtyy parhaiten kalkkikivisillä aurinkoisilla rinteillä, kun taas Grk tasaisella savisemmalla maalla. Monet tuottajat käyttävätkin Grk köynnösten sekaan istutetut Plavac Malit raikkaiden roséviinien valmistukseen, tai rosékuohuviinin, kuten Bire. Vaikka Plavac Mali rypäleet puristetaan heti ilman pidempää maseraatiota kuorien kanssa, saa viini kauniin lohenpunaisen värin.

Toinen alkuperäinen lajike on Rukatac. Se tuottaa melko kevyitä raikkaita viinejä, muistuttaen hieman Sauvignon Blancia ja sopii hyvin aperitiiviksi. Milos Winery kuitenkin tuottaa Rukatacista kahden päivän kuorikontaktilla runsaampaa ruokaviiniä.

Laajimmalle levinnyt Korculan lajike on kuitenkin Posip. Viinit vaihtelevat raikkaan yrttisistä runsaampiin kypsän hedelmäisiin. Kiehtovin maistamani Posip oli kypsytetty hiivasakan päällä.

Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle

Kroatiasta löytyy paljon kiehtovia viinejä tutkittavaksi ja maisteltavaksi. Viinikirvan tuhojen jälkeen Kroatiasta löytyy yhä n. 130 paikallista lajiketta, näistä 40 on kaupallisesti merkittäviä. Toki näiden lisäksi löytyy yleisimmät kansainväliset lajikkeet, mutta niitä maistelin ainoastaan Montenegron puolella Savinan viinitilalla. Kaiken kaikkiaan kroatialaisten viinien laatu yllätti positiivisesti. Valkoviinit olivat runsaan hedelmäisiä ja puhdaspiirteisiä ja punaviinit runsaan hedelmäisiä ja täyteläisiä.

Seuraavan Kroatian viinimatkamme teemme toukokuussa 2024. Ota yhteyttä, jos tämä matka kiinnostaa. Kaikki tulevat matkat löydät Winetravel.fi sivuilta.

Tilaa uutiskirjeemme niin saat ensimmäisenä tiedon tulevista matkoista ja tapahtumista: