WSET Level 1 ja Level 2 verkkokurssin voit suorittaa missä ja milloin haluat. Uusia kursseja alkaa joka toinen viikko ja tentin voit suorittaa etäyhteydellä.
Olin mukana Unique Travel Worldin viinimatkalla Sisiliassa. Kaksi ensimmäistä yötä vietimme Ragusassa ja kaksi seuraavaa Syrakusan lähistöllä. Matkan aikana tutuiksi tulivat Sisilian viinialueet Vittoria ja Noto.
Sisilian viinintuotanto
Sisilia on Välimeren suurin saari ja asukkaita runsaat 5 miljoonaa. 100 000 ha viininviljelyksiä tekee siitä Italian laajimman viljelyalueen. Ilmasto on otollinen viininviljelylle ja saarella kasvaa useita paikallisia lajikkeita. Tosin kesällä kuivuus saattaa olla ongelma. Sijainti keskellä Välimerta on tehnyt Sisiliasta keskeisen kauppapaikan, ja sitä on hallinnut Foinikialaiset, Kreikkalaiset, Roomalaiset, Gootit, Bysantit, Arabit ja Normannit, kuten myös Saksan, Ranskan ja Espanjan hallitsijat. Napoleonin sotien aikaan Brittilaivastolla oli Sisiliassa tukikohta. Heillä oli suuri rooli Marsalaviinin kehittymiseen. Sisilian nimi tulee Siculi heimosta, joka asutti ensimmäisenä Sisiliaa. Argeologiset kaivaukset on löytäneet todisteita viininviljelystä 4000 vuoden takaa. Saarella on rikas ja sekoittunut kulttuuri ja sieltä löytyy Italian eniten UNESCO maailmanperintökohteita.
Sisilian viinintuotanto oli laajimmillaan 1880-luvulla, yli 300 000 ha (nykyään 100 000 ha), mutta suurin osa myytiin bulkkiviininä (Vino da Taglio) muualle Eurooppaan, joka kärsi viinikirvan tuhoista. Kun muun Euroopan viinintuotanto pääsi jaloilleen, viinin kysyntä romahti. Talous romahti ja Sisiliasta lähti paljon siirtolaisia Amerikkaan. Myös väkevöidyn Marsala-viinin suosio on sittemmin laskenut. 1970-luvulla alettiin keskittymään kuivien laatuviinien tuotantoon. Sisiliassa on vain yksi Italian korkeimman laatuluokituksen saavuttanut DOCG alue, Cerasuolo di Vittoria. Sen lisäksi on 23 DOC viinialuetta. DOC(G) viinien osuus koko tuotannosta on vain n. 20 %, kun taas IGT laatuluokituksen osuus tuotannosta on 40 %. DOC viinien suosio on kuitenkin kasvanut, toisaalta sitä selittää Sicilia IGT:n nostaminen DOC:ksi.
Nero d’Avola
Nero d’Avola on yksi Sisilian menestystarinoista. Nero d’Avola (tunnetaan myös nimellä Calabrese) on Sisilian tärkein ja laajimmin viljelty punaviinirypälelajike. Se on saanut nykyisen nimensä saaren kaakkoisrannikolla sijaitsevan Avolan kaupungin mukaan. Alueella käytiin keskiajalla vilkasta kaupankäyntiä ja Nero d’Avolaa käytettiin usein värin ja täyteläisyyden lisäämiseksi Manner-Italian vähäpätöisempiin viineihin. Tuotantomenetelmistä riippuen Nero d’Avolasta voidaan valmistaa tuhtia ja tummaa viiniä, jota kypsytetään tammitynnyreissä ja joka soveltuu kypsytettäväksi, tai nuorta ja raikasta viiniä. Jonkin verran siitä valmistetaan myös roséviininä.
Frappato
Frappaton kokonaisviljelyala on hieman yli 750 hehtaaria. Frappato-viinit ovat vaaleita voimakkuudeltaan ja kirsikanpunaisia. Aromeina vallitsevat punainen kirsikka ja ruusunlehti suuntuntumalta viinit ovat kevytrunkoisia. Cerasuolo Vittoriaan Frappato tuo keveyttä ja raikkautta ja punaisten marjojen aromia, kun taas Nero d’Avola tuo täyteläisyyttä ja tummaa hedelmää.
Cerasuolo di Vittoria
Cerasuolo di Vittoria valmistetaan Nero d’Avola ja Frappato -rypäleistä. Edellisen osuus on 50-70 prosenttia ja jälkimmäisen 30-50 prosenttia. Cerasuolo tarkoittaa ”kirsikan kaltaista”. Viinit ovat väriltään syvän rubiininpunaisia, ja niitä täydentävät voimakkaat kirsikan ja punaisten marjojen aromit. Syyskuussa 2005 Cerasuolo di Vittoria sai DOCG luokituksen. Cerasuolo di Vittoria Classico alue vastaa alkuperäistä vuonna 1973 rajattua DOC-vyöhykettä. Classico viinejä on kypsytettävä vähintään 18 kuukauden ajan.
Cerasuolo di Vittorian viineissä harvemmin käytettiin tammitynnyreitä viinien kypsyttämiseen. COS valmistaa viininsä pääosin sementtisäiliöissä, mutta jonkin verran myös Terracotta Amforoissa. Pienen tuotantomäärän ja suuren kysynnän johdosta kaikki heidän amforaviinit olivat jo myyty loppuun. Läheisellä Donnafugatan viinitilalla taas kaikki viinit valmistuvat moderneissa terästankeissa.
COS saviamforatDonnafugata terästankit
Cerasuolo di Vittoria DOCG edellyttää, että Nero d’Avola rypäleittä on 50-70% ja Frappato rypäleitä 30-50%. Historiallisesti eri rypäleet ovat kasvaneet sekaisin samoilla viinitarhoilla ja sekoitus on tapahtunut jo viinitarhalla. Mukana on saattanut olla myös muutamia valkoisia rypäleitä. Poggio di Bortolone valmistaa edelleen Cerasuolo viininsä käyttämällä rypäleet yhdessä. Tosin nykyään rypäleet viljellään omilla tarhoillaan, koska ne vaativat mm. erilaisen leikkuutavan (Nero d’Avola – Cordon Speronato, Frappato – Guyot). Frappato myös kypsyy myöhemmin, joten jotta saadaan rypäleet kypsiksi mahdollisimman samanaikaisesti, tulee viinitarhat myös valita siten, että Frappato kypsyisi muutaman päivän nopeammin (lämpimämpi tarha) ja Nero d’Avola muutaman päivän hitaammin. Lähes kaikki maistamamme Cerasuolo viinit olivat 60 % Nero d’Avolaa ja 40 % Frappatoa.
Nero d’Avola ja Cordone SperonatoFrappato ja Guyot
Alueen tuottajilla on useampia vaihtoehtoja luokitella viininsä. Yhden lajikkeen viineille on oma DOC Vittoria, joka käsittää mm. 100% lajikeviinit Frappatosta tai Nero d’Avolasta. DOC viineissä myös alkoholipitoisuus voi olla hieman matalampi (13% DOCG, 12% DOC). Muut rypäleet, kuten Syrah ja Cabernet Sauvignon voivat saada DOC Sicilia tai IGT Terre Siciliane luokituksen. Molemmat kattavat koko saaren alueen.
Toki yhden DOC:n sisälläkin voidaan valmistaa useita eri tyylisiä viinejä. Noton alueella Ramaddini tuottaa kahta erilaista Nero d’Avolaa. Raikkaampi ja kevyempi Note Nere Nero d’Avola kypsyy vuoden ajan ja tammikypsytyksen osuus on 20%, loput viinistä kypsyy terästankeissa. Tuhdimman ja täyteläisemmän Patrono Riservan rypäleet kerätään vasta kaksi viikkoa myöhemmin. Viini kypsyy ensin vuoden terästankeissa, sitten 12 kk tammessa, ja lopuksi vielä 6 kk pullossa.
Noto
Noto on pieni italialainen DOC-alue Siracusan maakunnan eteläosassa itäisessä Sisiliassa ja kattaa Noton, Rosolinin, Pachinon ja Avolan kunnat. Avola on Nero d’Avola -rypäleen todennäköinen kotipaikka. Historiallisesti Noto on kuuluisin Moscato Bianco -rypäleestä valmistetuista kukkaisista Moscato-viineistään. Moscato di Noto olikin DOC:n nimi vuodesta 1974 vuoteen 2008. Sen jälkeen DOC luokitus on kattanut myös punaviinit.
Moscatoviinejä maistelimme hyvin laidasta laitaan. Pääsimme maistamaan muutamia tankkikäymismenetelmällä valmistettuja kuivia kohuviinejä. Yllättävää viineissä oli yrttinen ja mausteinen vivahde. Ja viinit olivat myös melko kuivia. Lopputuloksena täysin erilainen Moscato-kuohuva, kuin esimerkiksi Piemonten Asti DOCG. Toista ääripäätä edustivat sitten makeat Passito-viinit. Sadonkorjuun jälkeen rypäleitä kuivatetaan auringossa muutamia viikkoja, jolloin osa vedestä haihtuu pois ja saadaan paljon konsentroituneempia rypäleitä, joissa on sitten enemmän sokeria, aromia ja hapokkuutta jäljellä. Kuuluisimmat Passito viinit tulevat Pantellerian saarelta läheltä Afrikan rannikkoa. Täällä rypäleenä on Zibibbo (Moscato di Alessandria). Pääsimme maistamaan makeantäyteläisen Donnafugatan Ben Ryen, joka sopi täydellisesti paikallisten jälkiruokien kanssa.
Grillo
Grillo on aikanaan ollut yksi Marsala-viineihin käytetty rypäle, mutta nyt painopiste on enemmän laadussa ja sen suosio onkin kasvussa kuivien valkoviinien valmistuksessa. Sille onkin kysyntää Sisilian lämmössä ja määrällisesti Grilloa tuli juotua eniten tällä matkalla. Viinit ovat raikkaan hedelmäisiä ja aavistuksen yrttisiä ja kukkeita. Grillo sopii erinoimaisesti sisilialaiselle ruoalle, joka painottuu paljon kasviksiin, kalaan, ja mereneläviin.
Tervetuloa Sisilian viinimatkalle
Seuraava Sisilian viinimatka suuntautuu Etnalle ja silloin blogissa paneudutaan tarkemmin Etnan viineihin. Ota yhteyttä, jos tämä matka kiinnostaa. Kaikki tulevat matkat löydät Winetravel.fi sivuilta.
Tilaa uutiskirjeemme niin saat ensimmäisenä tiedon tulevista matkoista ja tapahtumista:
Olin mukana Unique Travel Worldin viinimatkalla Kroatiassa. Tarkemmin sanottuna aivan sen eteläisimmässä osassa Dalmatiassa.
Kroatian viinintuotanto
Kroatia itsenäistyi Jugoslaviasta vasta 1991, mutta viinejä alueella on tehty jo vuosituhansia. Jo antiikin Kreikan aikaan Dalmatian alue oli tärkeimpiä viinintuottajia. Hvarin saarella sanotaan olevan maailman vanhimmat yhtäjaksoisesti viljellyt viinitarhat. Toisen maailmansodan jälkeen Kroatia oli osa Jugoslaviaa ja kommunistinen maa. Viiniä sai jonkin verran tuottaa omaan käyttöön ja loput rypäleistä toimitettiin osuuskuntaan. Viinin laatuun ei juurikaan panostettu.
Kroatian itsenäistyessä monet viininviljelijät perustivat omia viinitalojaan. Useimmilla tuottajilla, joilla vierailimme, oli vain muutama hehtaari viinitarhoja ja tuotanto parikymmentä tuhatta pulloa vuodessa. Näistä suurin osa myydään paikan päällä vieraileville turisteille tai paikallisissa ravintoloissa ja baareissa. Vientiin näitä viinejä ei juurikaan riitä.
Liittyminen EU:n jäseneksi v. 2013 on kasvattanut myyntiä ja turismia. Viinitarhoja Kroatiassa on hieman yli 20 000 hehtaaria ja tuotanto on n. 70 miljoonaa litraa viiniä vuodessa. Suurin osa tästä menee kotimaan kysyntään ja maassa vuosittain vieraileville 20 miljoonalle turistille.
Plavac Mali
Suurin osa Kroatian tuotannosta on valkoviiniä, mutta etelässä tilanne on toinen ja punaviinit ovat yleisempiä. Tämä onkin täysin loogista, koska etelässä on lämpimämpää ja aurinkoisempaa. Plavac Mali on alueen kuningas ja siitä valmistetaan runsaan täyteläisiä viinejä. Pelješacin niemimaalta löytyy kaksi arvostetuinta Plavac Mali appellaatiota, Dingač ja Postup. Viinilistalla yleensä lukee vain appellaation nimi ja tuottajan nimi ilman mainintaa rypäleestä, kun taas muiden alueiden viineissä yleensä rypäle mainitaan myös. Siksi nämä kaksi nimeä kannattaa painaa mieleen. Paremmat viinit kypsyvät ensin pari vuotta vanhoissa suurissa tammitynnyreissä ja sen lisäksi vielä pari vuotta pullossa. Viinit ovat kuivia, täyteläisiä ja monivivahteisia. Toinen tyyli on hieman makeampi. Monet tuottajat keräävät rypäleet mahdollisimman myöhään, jolloin osa rypäleistä alkaa jo rusinoitumaan ja potentiaalinen alkoholi lähenee 17 prosenttia. Käyminen saatetaankin keskeyttää aikaisemmin, jolloin viiniin jää hieman jäännössokeria ja pyöreä pehmeäntäyteläinen maku. Hyvänä esimerkkinä makeammasta tyylistä mainittakoon Mikulicin lippulaiva Don Josip.
Crljenak (Zinfandel)
Viinimaailma kohahti v. 2001, kun amerikkalainen tutkija Caroline Meredith selvitti Zinfandelin alkuperän tulevan Kroatiasta DNA-analyysien perusteella. Aiemmin oli jo huomattu rypäleen olevan sama kuin Primitivo etelä-Italiassa. Mutta koska Primitivo ei ollut sukua millekään muulle Italian lajikkeelle, oli sen pakko olla tuotu jostain muualta. Yksi tunnetuimpia viinintekijöitä Kaliforniassa on Mike (Miljenko) Grgich, joka on kroatialaista alkuperää. Hän muun muassa oli Chateau Montelenan viinintekijänä, kun heidän Chardonnay voitti kuuluisan Judgement of Paris tastingin v. 1976. Hän oli löytänyt yhtäläisyyksiä Plavac Mali ja Zinfandel rypäleissä ja viineissä ja yhden tarinan mukaan hän olisi ohjannut Caroline Meredithin tutkimaan Kroatiaa mahdollisena Zinfandelin alkuperänä. Plavac Mali osoittautui Zinfandelin jälkeläiseksi ja pienestä Dalmatialaisesta Kastelan kylästä löytyi alkuperäinen Zinfandel, paikalliselta nimeltä Crljenak Kastelanski, joka tunnettiin myös nimellä Tribidrag. Näitä köynnöksiä oli vain muutamia jäljellä. Rypäle oli aikaisemmin ollut suositumpi ja vanhimmat maininnat Tribidragista löytyvät kauppakirjoista ajalta, kun Dalmatia kuului Venetsian kaupunkivaltioon 1100-luvulta alkaen. Mutta lopulta viinikirva tuhosi lähes kaikki istutukset ja se korvattiin Plavac Malilla. Tänä päivänä Crljenakin suosio on taas kasvamassa tämän Zinfandel-Primitivo yhteyden ansiosta.
Grk, Rukatac ja Posip
Valkoviineissä alkoholia oli lähes kauttaaltaan 13 tai 13,5 prosenttia. Viinit eivät kuitenkaan maistuneet raskailta vaan sopivan tasapainoisilta. Korčulan saarelta löytyy kolme kiehtovaa lajiketta: Grk, Rukatac ja Posip.
Mainittakoon ensimmäisenä Grk pienestä Lumbardan kylästä. Tällä hetkellä vain 11 tuottajaa valmistaa viiniä Grk rypäleestä. Määrä on kasvamassa kahdella, koska kyseiset viljelijät aikovat jatkossa valmistaa itse viiniä sen sijaan, että myisi rypäleet muille tuottajille. Suurin osa viineihin käytettävistä rypälelajikkeista voivat pölyttää itse itsensä, mutta Grk:lla on vain naaraskukkia ja sen pölyttäminen edellyttää, että lähelle istutetaan miespuolinen köynnös. Plavac Mali on hyvä poikaystävä, sillä sen kukinta ajoittuu samaan ajankohtaan Vitis Wineryn tuottajan mukaan. Tosin koko tertun pölyttäminen ei aina tapahdu samanaikaisesti ja yhdestä tertusta saattaa löytyä eri kypsyyden rypäleitä. Tämä mahdollistaa monivivahteisen viinin valmistuksen, kun samalla saa raikkaan hapokkaita rypäleitä sekä runsaan trooppisen hedelmäisiä rypäleitä.
Plavac Mali viihtyy parhaiten kalkkikivisillä aurinkoisilla rinteillä, kun taas Grk tasaisella savisemmalla maalla. Monet tuottajat käyttävätkin Grk köynnösten sekaan istutetut Plavac Malit raikkaiden roséviinien valmistukseen, tai rosékuohuviinin, kuten Bire. Vaikka Plavac Mali rypäleet puristetaan heti ilman pidempää maseraatiota kuorien kanssa, saa viini kauniin lohenpunaisen värin.
Toinen alkuperäinen lajike on Rukatac. Se tuottaa melko kevyitä raikkaita viinejä, muistuttaen hieman Sauvignon Blancia ja sopii hyvin aperitiiviksi. Milos Winery kuitenkin tuottaa Rukatacista kahden päivän kuorikontaktilla runsaampaa ruokaviiniä.
Laajimmalle levinnyt Korculan lajike on kuitenkin Posip. Viinit vaihtelevat raikkaan yrttisistä runsaampiin kypsän hedelmäisiin. Kiehtovin maistamani Posip oli kypsytetty hiivasakan päällä.
Tervetuloa mukaan tutkimusmatkalle
Kroatiasta löytyy paljon kiehtovia viinejä tutkittavaksi ja maisteltavaksi. Viinikirvan tuhojen jälkeen Kroatiasta löytyy yhä n. 130 paikallista lajiketta, näistä 40 on kaupallisesti merkittäviä. Toki näiden lisäksi löytyy yleisimmät kansainväliset lajikkeet, mutta niitä maistelin ainoastaan Montenegron puolella Savinan viinitilalla. Kaiken kaikkiaan kroatialaisten viinien laatu yllätti positiivisesti. Valkoviinit olivat runsaan hedelmäisiä ja puhdaspiirteisiä ja punaviinit runsaan hedelmäisiä ja täyteläisiä.
Seuraavan Kroatian viinimatkamme teemme toukokuussa 2024. Ota yhteyttä, jos tämä matka kiinnostaa. Kaikki tulevat matkat löydät Winetravel.fi sivuilta.
Tilaa uutiskirjeemme niin saat ensimmäisenä tiedon tulevista matkoista ja tapahtumista:
Tervetuloa kuuntelemaan viinipodcastejamme. Sokkotreeneissä Kimmo Räntilä ja Tomi Naarvala vuorotellen tai yhdessä arvioivat ja yrittävät tunnistaa viinejä sokkona. Tomi on ammatiltaan sommelier ja viinikouluttaja ja Kimmo käsikirjoittaja ja viinituomari. Lähetyksissä on mukana paljon viinitietoa helposti nautittavassa muodossa. Palautetta, toiveita ja kysymyksiä voit lähettää täältä.
Kahden vuoden tauon jälkeen Tomi Naarvala ja Kimmo Räntilä osallistuivat jälleen Vila Viniteca viinikaupan järjestämiin viinien sokkomaistamiskilpailuihin Espanjan Barcelonassa. Korkeatasoisessa kilpailussa oli mukana 120 kahden hengen joukkuetta.
Kuuntele podcastista miten kilpailu meidän osalta meni.
Tällä kertaa viinipodcastissa emme enää harjoittele viinien maistelua, vaan olemme tosipaikan edessä. Olemme Ranskassa kilpailemassa sokkomaistelun MM-kilpailuissa. Kilpailussa oli mukana 27 joukkuetta ympäri maailmaa ja Suomen joukkueen muodostivat Tomi Naarvala, Kimmo Räntilä, Erkki Piitulainen ja Samu Viljanen. Kilpailu järjestettiin Etelä-Rhônessa Avignonin kaupungissa.
Suomen karsintakilpailu käytiin keväällä ja MM-joukkueeseen otettiin kaksi parhaiten sijoittunutta kahden hengen joukkuetta. Karsintakilpailun podcastin löydät täältä.
Tervetuloa kuuntelemaan viinipodcastejamme. Sokkotreeneissä Kimmo Räntilä ja Tomi Naarvala vuorotellen tai yhdessä arvioivat ja yrittävät tunnistaa viinejä sokkona. Tomi on ammatiltaan sommelier ja viinikouluttaja ja Kimmo käsikirjoittaja ja viinituomari. Lähetyksissä on mukana paljon viinitietoa helposti nautittavassa muodossa. Palautetta, toiveita ja kysymyksiä voit lähettää täältä.
25. jaksossa maistelemme erikoisempia valkoviinejä. Listan maistetuista viineistä löydät täältä.
Tervetuloa kuuntelemaan viinipodcastejamme. Sokkotreeneissä Kimmo Räntilä ja Tomi Naarvala vuorotellen tai yhdessä arvioivat ja yrittävät tunnistaa viinejä sokkona. Tomi on ammatiltaan sommelier ja viinikouluttaja ja Kimmo käsikirjoittaja ja viinituomari. Lähetyksissä on mukana paljon viinitietoa helposti nautittavassa muodossa. Palautetta, toiveita ja kysymyksiä voit lähettää täältä.
24. jaksossa maistelemme punaviinejä. Listan maistetuista viineistä löydät täältä.
Tervetuloa kuuntelemaan viinipodcastejamme. Sokkotreeneissä Kimmo Räntilä ja Tomi Naarvala vuorotellen tai yhdessä arvioivat ja yrittävät tunnistaa viinejä sokkona. Tomi on ammatiltaan sommelier ja viinikouluttaja ja Kimmo käsikirjoittaja ja viinituomari. Lähetyksissä on mukana paljon viinitietoa helposti nautittavassa muodossa. Palautetta, toiveita ja kysymyksiä voit lähettää täältä.
Nyt olemme Jyväskylässä kilpailemassa Suomen Muskänkarnan järjestämässä SM-kilpailuissa. Suomen mestaruuden lisäksi tarjolla olisi paikka Suomen joukkueeseen lokakuussa järjestettäviin MM-kilpailuihin Ranskaan.
Tervetuloa kuuntelemaan viinipodcastejamme. Sokkotreeneissä Kimmo Räntilä ja Tomi Naarvala vuorotellen tai yhdessä arvioivat ja yrittävät tunnistaa viinejä sokkona. Tomi on ammatiltaan sommelier ja viinikouluttaja ja Kimmo käsikirjoittaja ja viinituomari. Lähetyksissä on mukana paljon viinitietoa helposti nautittavassa muodossa. Palautetta, toiveita ja kysymyksiä voit lähettää täältä.
23. jaksossa maistelemme makeita valkoviinejä. Listan maistetuista viineistä löydät täältä.
×
Hei!
Ota yhteyttä WhatsApp viestillä! Contact me with Whatsapp!
