Olin mukana Unique Travel Worldin viinimatkalla Sisiliassa. Kaksi ensimmäistä yötä vietimme Ragusassa ja kaksi seuraavaa Syrakusan lähistöllä. Matkan aikana tutuiksi tulivat Sisilian viinialueet Vittoria ja Noto.
Sisilian viinintuotanto
Sisilia on Välimeren suurin saari ja asukkaita runsaat 5 miljoonaa. 100 000 ha viininviljelyksiä tekee siitä Italian laajimman viljelyalueen. Ilmasto on otollinen viininviljelylle ja saarella kasvaa useita paikallisia lajikkeita. Tosin kesällä kuivuus saattaa olla ongelma. Sijainti keskellä Välimerta on tehnyt Sisiliasta keskeisen kauppapaikan, ja sitä on hallinnut Foinikialaiset, Kreikkalaiset, Roomalaiset, Gootit, Bysantit, Arabit ja Normannit, kuten myös Saksan, Ranskan ja Espanjan hallitsijat. Napoleonin sotien aikaan Brittilaivastolla oli Sisiliassa tukikohta. Heillä oli suuri rooli Marsalaviinin kehittymiseen. Sisilian nimi tulee Siculi heimosta, joka asutti ensimmäisenä Sisiliaa. Argeologiset kaivaukset on löytäneet todisteita viininviljelystä 4000 vuoden takaa. Saarella on rikas ja sekoittunut kulttuuri ja sieltä löytyy Italian eniten UNESCO maailmanperintökohteita.
Sisilian viinintuotanto oli laajimmillaan 1880-luvulla, yli 300 000 ha (nykyään 100 000 ha), mutta suurin osa myytiin bulkkiviininä (Vino da Taglio) muualle Eurooppaan, joka kärsi viinikirvan tuhoista. Kun muun Euroopan viinintuotanto pääsi jaloilleen, viinin kysyntä romahti. Talous romahti ja Sisiliasta lähti paljon siirtolaisia Amerikkaan. Myös väkevöidyn Marsala-viinin suosio on sittemmin laskenut. 1970-luvulla alettiin keskittymään kuivien laatuviinien tuotantoon. Sisiliassa on vain yksi Italian korkeimman laatuluokituksen saavuttanut DOCG alue, Cerasuolo di Vittoria. Sen lisäksi on 23 DOC viinialuetta. DOC(G) viinien osuus koko tuotannosta on vain n. 20 %, kun taas IGT laatuluokituksen osuus tuotannosta on 40 %. DOC viinien suosio on kuitenkin kasvanut, toisaalta sitä selittää Sicilia IGT:n nostaminen DOC:ksi.
Nero d’Avola
Nero d’Avola on yksi Sisilian menestystarinoista. Nero d’Avola (tunnetaan myös nimellä Calabrese) on Sisilian tärkein ja laajimmin viljelty punaviinirypälelajike. Se on saanut nykyisen nimensä saaren kaakkoisrannikolla sijaitsevan Avolan kaupungin mukaan. Alueella käytiin keskiajalla vilkasta kaupankäyntiä ja Nero d’Avolaa käytettiin usein värin ja täyteläisyyden lisäämiseksi Manner-Italian vähäpätöisempiin viineihin. Tuotantomenetelmistä riippuen Nero d’Avolasta voidaan valmistaa tuhtia ja tummaa viiniä, jota kypsytetään tammitynnyreissä ja joka soveltuu kypsytettäväksi, tai nuorta ja raikasta viiniä. Jonkin verran siitä valmistetaan myös roséviininä.
Frappato
Frappaton kokonaisviljelyala on hieman yli 750 hehtaaria. Frappato-viinit ovat vaaleita voimakkuudeltaan ja kirsikanpunaisia. Aromeina vallitsevat punainen kirsikka ja ruusunlehti suuntuntumalta viinit ovat kevytrunkoisia. Cerasuolo Vittoriaan Frappato tuo keveyttä ja raikkautta ja punaisten marjojen aromia, kun taas Nero d’Avola tuo täyteläisyyttä ja tummaa hedelmää.
Cerasuolo di Vittoria
Cerasuolo di Vittoria valmistetaan Nero d’Avola ja Frappato -rypäleistä. Edellisen osuus on 50-70 prosenttia ja jälkimmäisen 30-50 prosenttia. Cerasuolo tarkoittaa ”kirsikan kaltaista”. Viinit ovat väriltään syvän rubiininpunaisia, ja niitä täydentävät voimakkaat kirsikan ja punaisten marjojen aromit. Syyskuussa 2005 Cerasuolo di Vittoria sai DOCG luokituksen. Cerasuolo di Vittoria Classico alue vastaa alkuperäistä vuonna 1973 rajattua DOC-vyöhykettä. Classico viinejä on kypsytettävä vähintään 18 kuukauden ajan.
Cerasuolo di Vittorian viineissä harvemmin käytettiin tammitynnyreitä viinien kypsyttämiseen. COS valmistaa viininsä pääosin sementtisäiliöissä, mutta jonkin verran myös Terracotta Amforoissa. Pienen tuotantomäärän ja suuren kysynnän johdosta kaikki heidän amforaviinit olivat jo myyty loppuun. Läheisellä Donnafugatan viinitilalla taas kaikki viinit valmistuvat moderneissa terästankeissa.
Cerasuolo di Vittoria DOCG edellyttää, että Nero d’Avola rypäleittä on 50-70% ja Frappato rypäleitä 30-50%. Historiallisesti eri rypäleet ovat kasvaneet sekaisin samoilla viinitarhoilla ja sekoitus on tapahtunut jo viinitarhalla. Mukana on saattanut olla myös muutamia valkoisia rypäleitä. Poggio di Bortolone valmistaa edelleen Cerasuolo viininsä käyttämällä rypäleet yhdessä. Tosin nykyään rypäleet viljellään omilla tarhoillaan, koska ne vaativat mm. erilaisen leikkuutavan (Nero d’Avola – Cordon Speronato, Frappato – Guyot). Frappato myös kypsyy myöhemmin, joten jotta saadaan rypäleet kypsiksi mahdollisimman samanaikaisesti, tulee viinitarhat myös valita siten, että Frappato kypsyisi muutaman päivän nopeammin (lämpimämpi tarha) ja Nero d’Avola muutaman päivän hitaammin. Lähes kaikki maistamamme Cerasuolo viinit olivat 60 % Nero d’Avolaa ja 40 % Frappatoa.
Alueen tuottajilla on useampia vaihtoehtoja luokitella viininsä. Yhden lajikkeen viineille on oma DOC Vittoria, joka käsittää mm. 100% lajikeviinit Frappatosta tai Nero d’Avolasta. DOC viineissä myös alkoholipitoisuus voi olla hieman matalampi (13% DOCG, 12% DOC). Muut rypäleet, kuten Syrah ja Cabernet Sauvignon voivat saada DOC Sicilia tai IGT Terre Siciliane luokituksen. Molemmat kattavat koko saaren alueen.
Toki yhden DOC:n sisälläkin voidaan valmistaa useita eri tyylisiä viinejä. Noton alueella Ramaddini tuottaa kahta erilaista Nero d’Avolaa. Raikkaampi ja kevyempi Note Nere Nero d’Avola kypsyy vuoden ajan ja tammikypsytyksen osuus on 20%, loput viinistä kypsyy terästankeissa. Tuhdimman ja täyteläisemmän Patrono Riservan rypäleet kerätään vasta kaksi viikkoa myöhemmin. Viini kypsyy ensin vuoden terästankeissa, sitten 12 kk tammessa, ja lopuksi vielä 6 kk pullossa.
Noto
Noto on pieni italialainen DOC-alue Siracusan maakunnan eteläosassa itäisessä Sisiliassa ja kattaa Noton, Rosolinin, Pachinon ja Avolan kunnat. Avola on Nero d’Avola -rypäleen todennäköinen kotipaikka. Historiallisesti Noto on kuuluisin Moscato Bianco -rypäleestä valmistetuista kukkaisista Moscato-viineistään. Moscato di Noto olikin DOC:n nimi vuodesta 1974 vuoteen 2008. Sen jälkeen DOC luokitus on kattanut myös punaviinit.
Moscatoviinejä maistelimme hyvin laidasta laitaan. Pääsimme maistamaan muutamia tankkikäymismenetelmällä valmistettuja kuivia kohuviinejä. Yllättävää viineissä oli yrttinen ja mausteinen vivahde. Ja viinit olivat myös melko kuivia. Lopputuloksena täysin erilainen Moscato-kuohuva, kuin esimerkiksi Piemonten Asti DOCG. Toista ääripäätä edustivat sitten makeat Passito-viinit. Sadonkorjuun jälkeen rypäleitä kuivatetaan auringossa muutamia viikkoja, jolloin osa vedestä haihtuu pois ja saadaan paljon konsentroituneempia rypäleitä, joissa on sitten enemmän sokeria, aromia ja hapokkuutta jäljellä. Kuuluisimmat Passito viinit tulevat Pantellerian saarelta läheltä Afrikan rannikkoa. Täällä rypäleenä on Zibibbo (Moscato di Alessandria). Pääsimme maistamaan makeantäyteläisen Donnafugatan Ben Ryen, joka sopi täydellisesti paikallisten jälkiruokien kanssa.
Grillo
Grillo on aikanaan ollut yksi Marsala-viineihin käytetty rypäle, mutta nyt painopiste on enemmän laadussa ja sen suosio onkin kasvussa kuivien valkoviinien valmistuksessa. Sille onkin kysyntää Sisilian lämmössä ja määrällisesti Grilloa tuli juotua eniten tällä matkalla. Viinit ovat raikkaan hedelmäisiä ja aavistuksen yrttisiä ja kukkeita. Grillo sopii erinoimaisesti sisilialaiselle ruoalle, joka painottuu paljon kasviksiin, kalaan, ja mereneläviin.
Tervetuloa Sisilian viinimatkalle
Seuraava Sisilian viinimatka suuntautuu Etnalle ja silloin blogissa paneudutaan tarkemmin Etnan viineihin. Ota yhteyttä, jos tämä matka kiinnostaa. Kaikki tulevat matkat löydät Winetravel.fi sivuilta.
Tilaa uutiskirjeemme niin saat ensimmäisenä tiedon tulevista matkoista ja tapahtumista:
