Matka arkistot - Sivu 2 5:stä

Viinimatka Barcelonaan 31.8-4.9.2016

13/09/201614/09/2016By Tomi Naarvala8 min read

Viiniklubillamme oli upea ruoka- ja viinimatka Barcelonaan. Matkakohteena se on viinin ystävälle ihanteellinen, sillä lähietäisyydellä sijaitsevat maailmankuulut Penedesin ja Prioratin viinialueet. Matka toteutettiin yhteistyössä viinimatkoihin erikoistuneen Uniquetourin kanssa. Matkamme alkoi Finnairin iltalennolla Barcelonaan ja sieltä jatkoimme suoraan Tarragonaan. Ilta oli jo pitkällä kun saavuimme vanhassa kaupungissa meitä odottavaan tapasravintolaan. Tarragona oli aikanaan Rooman vallan keskus ja sieltä löytyy edelleen useita roomalaisten rakennusten jäännöksiä, kuuluisimpina amfiteatteri ja sirkus.

Aamulla suuntasimme Prioratiin vierailemaan viinitiloilla. Prioratin viinialuetta kutsutaan Espanjan viininviljelyn kulttialueeksi. Se on vuoristoinen, karu alue noin 30 km Välimeren rannikolta. Ilmasto on kuuma ja mannermainen. Prioratin salaisuus löytyy sen ainutlaatuisesta maaperästä eli ”llicorellasta”. Llicorella on hajoavanhaurasta mineraalista liuskekiveä, jonka väleihin viiniköynnöksen juuret tunkeutuvat hyvin syvälle etsiessään vettä ja ravinteita. Mineraalipitoinen maaperä ja runsaat aurinkoiset päivät takaavat hyvän kasvualustan viinille. Aueella kasvavat rypäleet ovat pieniä, erittäin sokeripitoisia ja ne tuottavat maukkaita täyteläisiä viinejä.

Prioratilla on ollut vuodesta 2001 Espanjan korkein laatuluokitus DOC (Denominación de Origen Cualificada, saatetaan kirjoittaa myös DOQ Priorat, sillä katalaaniksi Cualificada kirjoitetaan Qualificada). Muita DOC alueita on vain Rioja vuodesta 1991. Ikäluokituksia, kuten Reserva tai Gran Reserva, ei ole alueella tapana käyttää. Ennen viinikirvan tuhoja alueella oli viiniviljelmiä 5000 hehtaaria. Kun Rene Barbier ja Alvaro Palacios 1980-luvun vaihteessa kiinnostuivat Prioratista, oli viinivijelmiä jäljellä enää 600 ha ja käytännössä vain yksi bodega, 1100-luvun aikaisen luostarin mailla toimiva Scala Dei. Tänä päivänä 1700 ha viljelyala on jakautunut 600 tuottajan kesken, joista suurin osa on pieniä perheyrityksiä.

Päälajikkeita ovat Garnacha (Grenache) ja Cariñena (Carignan) (etenkin vanhoista köynnöksistä), lisäksi alueella viljellään jonkin verran kansainvälisiä lajikkeita Syrah’ta, Cabernet Sauvignonia ja Merlota. Modernin Prioratin viinit ovat hyvin tiiviitä, tanniinisia ja tammisia ja kestävät hyvin kypsytystä.

Lajikkeiden roolit sekoituksessa:

Garnacha: hedelmää, alkoholia
Cariñena: väriä, hapokkuutta
Syrah: mausteisuutta, monivivahteisuutta
Cabernet Sauvignon: tanniinia, hapokkuutta, ikääntymispotentiaalia

Gratavinumin viinitekijä kertoi Garnachan ja Cariñenan tukevan toisiaan (coplimentary). Cariñena tuottaa vähän alkoholia ja on hapokas, reduktiivinen, mineraalinen, tanniinit ovat pehmeät, kun taas Garnacha on runsaan alkoholinen, oksidatiivinen, ja omaa karheat tanniinit. Yhdessä nämä muodostavat täyteläisen, tasapainoisen ja monivivahteisen viinin.

Mas Doix

Ensimmäisenä vierailukohteenamme oli Mas Doix Porreidan kylässä. Aloitimme vierailun heidän v. 1902 istutetulla viinitarhalla. Köynnökset on istutettu yksitellen pieninä goblet-pensaina. Karussa maaperässä ei juuri muuta kasvanutkaan muutamia aromaattisia yrttejä lukuun ottamatta. Maantieteellisesti tarhat sijaitsivat Pohjois-Prioratissa lähellä Montsant vuoria 400 metrin korkeudella. Ilmasto on muuta Prioratia viileämpi ja sato korjataan myöhemmin.

Doixin suku on viljellyt alueella viiniä jo vuodesta 1850. Aiemmin rypäleet myytiin kylän omalle osuuskunnalle, mutta vuodesta 1999 viini on tuotettu itse. Nyt valmistuksesta ja 20 hehtaarin viinitarhoista vastaa viides sukupolvi Sandra Doixin johdolla. Viinit ovat kriitikoiden ylistämiä ja heidän 1902 viini v. 1902 istutetulta tarhalta on saanut huippuarvioita. Viiniä tuotetaan vain 800 pulloa vuodessa ja meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä viiniä maistamaan.

Lounasta nautimme läheisessä Brots ravintolassa, jota pidetään Tarragonan alueen parhaimpana (No1. Tripadvisor). Kokemus oli herkullinen ja vähintäänkin yhtä erikoinen kuin heidän kotisivujen esittelyvideonsa. Ruokajuomana nautimme Mas Doixin viinejä magnumpulloista.

Gratavinum

Seuraavana oli vuorossa vierailu Gratavinumilla. Vuonna 2003 perustettu Gratavinum on Katalonian Penedesissä sijaitsevan Pares Baltan sisartila. Tuotanto 12 ha viinitarhoilta on melko pientä ja paljon energiaa käytetään erilaisiin kokeiluihin, joista viinintekijä Jordi Fernandez meille innokkaasti kertoi. Kierros alkoi heidän laboratorion, keittiön, toimiston ja vierailutilan esittelyllä. Kaikki löytyi kätevästi samasta pienestä huoneesta. Koska ryhmämme oli niin suuri (14 henkeä), jouduimme tastingin pitämään viinikellarin puolella.

Pares Balta on toiminut koko olemassaolonsa ajan luomuperiaatteiden mukaisesti, ilman synteettisiä kemikaaleja, ja vuosikerrasta 2013 Pares Baltan viinit ovat myös biodynaamisia.

Prioratissa sadonkoruu tehdään käsin ja keskellä kuumaa päivää. Rypäleitä ei puristeta heti, vaan ne laitetaan kylmäkonttiin viilentymään. Gratavinumissa viilennys kestä yön yli, sen jälkeen tertuista poistetaan rangat ja kylmämaseraatiota jatketaan viikon ajan 4⁰C asteessa. Hiiva ei aktivoidu näin viileässä, mutta kuorista liukenee väriä ja tanniineja. Seuraavaksi viinit käyvät luonnonhiivoilla ja vuodesta toiseen hiivakanta vaihtelee. Mehuun lisätään ainoastaan hiivan ravinteita, jotta käyminen olisi mahdollisimman täydellinen. Huono tai keskeytynyt käyminen aiheuttaa ongelmia viinin laadussa.

Lopuksi viini laitetaan kypsymään käyttäen erilaisia kypsytysastioita. Tammitynnyrit ovat 400 l tynnyreitä. Barrique tynnyriin verrattuna tammea kuluu vain 30% enemmän, mutta viiniä mahtuu 75% enemmän. Osa viineistä myös käy tammitynnyrissä. Muita käytössä olevia kypsytysastioita ovat savesta valmistetut amforat, suuret lasipullot (demijohn) ja terästankit. Näiden astioiden eroja vertaillaan vuoden kypsytyksen jälkeen.

Torres

Maailmankuulu Torresin viinitalo tuottaa viiniä myös Prioratissa El Loarin kylässä. Tila on perustettu vuonna 1996. Seuraavan päivän vierailulla Torresilla saimme myös hieman selkeyttä köynnösten kasteluasiaan. Mas Doixin tarhoilla ei kastelua käytetä, mutta Torresilla oli valmiina letkut tippakastelua varten. DOQ Prioratia valvova elin, Consejo Regulador, saattaa joinakin vuosina antaa luvan kastella köynnöksiä, jos kyseessä on erityisen kuiva vuosi. Kastelu on kuitenkin kiellettyä sadonkoruun lähellä. Nyt alueella oli hyvin kuivaa, edelliset sateet olivat heinäkuun alussa, mutta koska sadonkorjuu alkaisi muutaman viikon kuluessa, ei köynnöksiä enää kastella. Viinitarhalla köynnökset olivat istutettu riveihin ja kiinnitetty tukilankoihin Double Gordon Royat muotoon.

Näin karussa maaperässä ja kuumassa ilmastossa eivät rikkaruohot kasva tai home ole ongelma. Niinpä luomuviljely on helppo vaihtoehto. Suurin ongelma on perhoset joiden toukat tunkeutuvat rypäleiden sisälle. Torresilla ongelma torjuttiin feromoniansoilla. Ansat erittävät naarasperhosen tuoksua, muut naaraat eivät viitsi alueelle tulla kovan kilpailun takia ja koiraat taas eivät onnistu naaraita alueelta löytämään.

Torresilla on tarhoja El Lloarissa 25 ha ja Porreidassa 40 ha. Kuten jo Mas Doixilla kuulimme, on Porreida viileämpää aluetta. Lloar puolestaan on lämpimämpi. Vaikka etäisyyttä ei kilometreissä ole paljoa, on sadonkorjuussa kuitenkin kuukauden ero. Lloarissa viini on jo ehtinyt käymään ja siirretty kypsymään kun Porreidassa vasta aloitetaan korjuu. Samoilla laitteilla ehditään siis tehdä kaksi valmistuskierrosta.

Täälläkin rypäleitä ensin viilennetään vuorokauden. Rankojen poiston jälkeen onkin vuorossa huippumoderni Vaslin optinen lajittelupöytä. Samanlaiseen tutustuimme vuosi sitten Riojassa Marques de Riscalilla. Eli kone kuvaa jokaisen rypäleen ja vertaa väriä ja kokoa tietokoneelle syötetyihin raja-arvoihin. Kelvottomat rypäleet poistetaan joukosta ilmasuihkuilla. Linkin videolta näkee koneen toiminnassa. Laite ei ole edullinen, mutta Torresin resursseilla laadusta ei tarvitse tinkiä.

Maistoimme Salmos ja Perpetual viinit. Perpetualiin rypäleet tulevat 80-100 vuotta vanhoista köynnöksistä. Nämä rypäleet joudutaan ostamaan paikallisilta viljelijöiltä, sillä omat tarhat on istutettu vasta 20 vuotta sitten. Celler de Aspicessa nautitun lounaan jälkeen suuntasimme Barcelonaan. Ilta oli vapaa ja se kului omalta osaltani viinibaareja kierrellen ja tapaksia syöden.

Recaredo

Recaredon vierailulta minulla oli ennakkoon suuret odotukset. 95 % cavasta tuotetaan pienessä Sant Sadurni d’Anoian kylässä Barcelonan lähettyvillä. Suurimmat tuottajat Freixenet ja Codorniu vastaavat suurimmasta osasta tuotannosta ja tehokkuus on viety taloissa äärimmilleen.

Recaredo puolestaan tekee asiat omalla tahdillaan. Viiniköynnökset viljellään biodynaamisesti 50 hehtaarin tarhalla. Tuholaisia torjuu alueelle tuodut lepakot. Satomäärät ovat Champagneen verrattuna pienet ja tuotanto hyvänä vuonna on 250 000 pulloa vuodessa. Rypäleet korjataan käsin ja myös kellarissa työskennellään käsin. Recaredo kypsyttää viinejään useita vuosia ja kellarissa olikin kypsymässä viinejä kymmeneltä vuodelta. Yleensä kellareissa kypsyvät kuohuviinipullot on suljettu kruunukorkeilla, mutta Recaredo luottaa luonnonkorkkeihin. Pidemmissä kypsytysajoissa ne toimivat paremmin.

Lopuksi pullot tanssitetaan käsin. Luonnonkorkkeja käytettäessä korkinvaihtoprosessia ei voi automatisoida, vaan jokainen pullo on avattava käsin. Pullon kaulassa olevaa sakkaa ei myöskään jäädytetä, sillä korkin avaaminen olisi vaikeampaa. Sakan poisto tapahtuu pullossa olevan suuren kuplan avulla à la volée. Pulloa käännetään käsin ja kuplan saavuttaessa pullon kaulaa avataan korkki ja sakan alapuolella olevan kuplan paine työntää sakan ulos. Samalla myös jokainen pullo haistetaan korkkivian varalta. Sokeria viineihin ei lisätä lainkaan joten kaikki Recaredon Cavat ovat erittäin kuivia, Brut Nature. Vierailu täytti kaikki odotukset ja isännän vieraanvaraisuus lämmitti sydäntä.

Seuraavaksi jatkoimme lounaalle Jean Leonille. Talon perustajan tarina on kiehtova. Nuori ja varaton Jean Leon lähti Barcelonasta 40-luvulla etsimään amerikkalaista unelmaa. Hän päätyi New Yorkiin ajamaan taksia ja tarjoilemaan ravintoloissa. Monien vaiheiden jälkeen hän perusti Hollywoodiin La Scalan, josta tuli monien filmitähtien suosima ravintola. 60-luvulla hän hankki oman viinitarhan Katalonian Penedèsistä, jotta pystyi tarjoamaan ravintolassaan asiakkailleen parasta mahdollista laatua. Hän kuitenkin päätyi viljelemään ranskalaisia lajikkeita Bordeauxsta. Ennen kuolemaansa Jean myi viinitilansa hyvälle ystävälleen Miguel Torresille hänen luvattua jatkaa viinitalon perinnettä. Tänäkin päivänä Jean Leon jatkaa erillään muusta Torresin tuotannosta.

Tastingissa maistelimme eri rypälelajikkeista valmistettuja viinejä: Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc ja Petit Verdot. Lopuksi saimme tehdä näistä oman sekoituksemme ottaa pullon mukaan kotiinvietäväksi.

Illalla olin varannut halukkaille pöydän Michelin tähden ravintolasta Anglesta. Suurin osa ryhmästä lähtikin mukaan ja matkamme sai arvoisensa lopun. Ravintolan maistelumenu viineineen oli huikea päätös matkallemme. Tulevat viinimatkamme löydät täältä. Tervetuloa mukaan!

Tallenna

Matka

Viinimatka Champagneen 7-10.4.2016

26/04/201617/06/2016By Tomi Naarvala6 min read

Samppanjat ovat kiehtoneet minua jo heti viiniharrastukseni alkuajoista. Sen lisäksi, että nautin suunnattomasti niiden mausta, niillä on kiehtova historia ja asema glamourissa. Arki muuttuu juhlaksi, kun samppanjapullo aukaistaan. Kun viiniharrastukseen yhdistetään vielä hyvä ruoka ja viinimatkat paikan päälle tutustumaan viiniviljelmiin ja tuottajiin, on matka Champagnen alueelle elämän hienoimpia kokemuksia.

Suunnilleen näillä sanoilla alkoi matkakertomus viiniklubimme ensimmäisen samppanjamatkan jälkeen. Nyt tehty matka oli jo kolmas, ja myös osa ryhmästämme oli mukana jo kolmatta kertaa. Jotain suunnattoman kiehtovaa näissä matkoissa on, koska tuskin on matkalaukkuja purettu ja tuliaispulloja siirretty viinikaappiin, kun jo seuraavan matkan suunnitelmat pyörivät päässä.

1. päivä, Reims, Charles Heidsieck, Lanson

Tämän kevään loppuunmyydylle matkalle oli ilmoittautunut yli 20 henkeä. Matkamme Champagneen alkoi aamulennolla Pariisiin ja sieltä suoraan Reimsiin lounastamaan ja vierailemaan Charles Heidsieckin samppanjatalolla. Vuonna 1851 perustetun Charles Heidsieckin samppanjat ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja kuuluu monien harrastajien suosikkeihin. Charles Heidsieck Reserve Brut samppanja voitti kultaa viimeisimmässä vuoden viinit -kilpailussa, jossa itsekin olin tuomaroimassa, ja juuri viime viikolla Viinilehti valitsi sen vuoden parhaimmaksi samppanjaksi. Vierailun arvoa korosti myös se, että he eivät ota tavallisia turisteja vastaan, mutta meidän viiniklubimme oli erittäin tervetullut ja sen myös huomasi upeassa maisteluhetkessä.

Aloitimme vierailumme kuitenkin viinikellareista, jotka on perustettu 2000 vuotta vanhoihin kalkkikivikaivoksiin. Nämä Crayeresit ovat pyramidinmuotoisia 20-30 metriä syviä onkaloita, jotka on yhdistetty luolilla toisiinsa. Valkoiset seinät paljastavat Champagnen alueen ainutlaatuisen Kimmeridge-maaperän. Samppanjan kypsytykseen nämä luolat sopivat erittäin hyvin. Lämpötila on 11-12 astetta vuoden ympäri ja ilmankosteus 85-90 %. Näissä ihanteellisissa olosuhteissa säilytetään myös Charles Heidsieckin vanhimmat aarteet. Lopuksi siirryimme Art Deco tyyliseen paviljonkiin maistelemaan talon samppanjoita: Rosé Reserve, Brut Reserve, 2005 vintage. Maistelumme huipentui upeaan Blanc de Millenaires 1995 samppanjaan.

Seuraavana oli vuorossa Lansonin samppanjatalo, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1760. Viinit eivät käy malolaktista käymistä ja talon tyylinä onkin hyvin raikkaat ja puhdasaromiset samppanjat. Vierailumme alkoi hieman eritavalla. Yleensä samppanjataloilla laskeudutaan portaita alas kellareihin, mutta tällä kertaa lähdimmekin nousemaan portaita ylöspäin. Suureksi yllätykseksi saavuimmekin viinitarhalle keskellä Reimsin kaupunkia. Tällä yhden hehtaarin kokoisella Clos Lansonilla kasvaa Chardonnay-köynnöksiä. Tänä vuonna siitä julkaistaan oma palstasamppanja, joka on ehtinyt kypsyä kellareissa jo vuodesta 2006. Alapuolelta löytyykin sitten teräksiset käymistankit ja myös huone täynnä tammitynnyreitä. Lopuksi maistelimme talon vakiosamppanjan Black Labelin, Rosén, 2008 vintagen ja useamman vuosikerran sekoituksen Exta Agen.

Näiden jälkeen olikin jo aika majoittua hotelliin ja lähteä kaupungille.

2. päivä, Larmandier-Bernier, Collet

Aamiaisen jälkeen suuntasimme Vertusin kylään Côte de Blancs -alueelle tutustumaan Larmandier-Bernier viljelijätuottajaan. Talon 16 hehtaaria on vuodesta 2003 viljelty biodynaamisesti ja suurin osa tuotannosta on Chardonnayta, joka käy luonnonhiivoilla viiniksi kevyesti paahdetuissa suurissa tammitynnyreissä. Viinit myös kypsyvät melko pitkään, 10 kk, ennen sekoittamista ja toista käymistä pulloissa. Pinot Noiria tuotetaan 2 hehtaarin alueella ja niistä valmistetaan rosésamppanjaa saignee menetelmällä kolmen päivän maseraatiolla. Viidesosa Pinot Noir viinistä kypsyy betonimunassa ja loput terästankeissa. Tuotanto on pientä ja tehokasta, n. 140 000 pulloa vuodessa, ja samppanjat tanssitetaan gyropaletilla. Korkinvaihtoon heillä ei ole omaa linjastoa, vaan disgorgin-rekka ajaa pihaan neljästi vuodessa muutamaksi päiväksi hoitamaan homman. Maistelimme Longitude, Terre de Vertus 2009, Vieille Vigne du Levant 2007, sekä Rosé de Saignée samppanjat.

Les Grains d’Argent ravintolassa nautitun lounaan jälkeen vierailemme Champagnen alueen sydämessä Ay:n kylässä Colletin samppanjatalolla.Talo perustettiin vuonna 1921 ja on alueen vanhin osuuskunta. Talolla on ollut keskeinen asema koko Champagnen appellaation synnyssä. Viljelijät halusivat suojata omat samppanjansa väärennöksiltä ja estää muilta alueilta saapuvien rypäleiden käytön niiden valmistuksessa. Aikanaan asia ratkaistiin verisillä mellakoilla. Voidakseen paremmin pitää huolta oikeuksistaan, perustivat viljelijät alueen ensimmäisen osuuskunnan COGEVIn, jonka tuotemerkki Collet on. Nykyään osuuskuntaan kuuluu reilut 600 viljelijää kattaen 650 hehtaaria viinitarhoja lähinnä Grand Cru ja Premier Cru kylistä. Vuosittainen tuotanto on 5-6 milj. pulloa. Vierailu erosi taas huomattavasti kaikista aikaisemmista. Tutustuimme talon ja alueen historiaan, vierailimme heidän uudessa samppanjamuseossa, ja lopulta päädyimme Raoul Colletin 1929 rakennettuun Art Deco tyyliseen taloon. Talosta löytyi jokaisen heidän samppanjan mukaan sisustettu huone ja lisäksi vielä taidegalleria kellarista. Maistelimme Brut Art Deco, Brut Rosé, Millesime 2006 ja Esprit Couture samppanjat.

Illalla olin varannut halukkaille pöydän yhden Michelin tähden ravintolasta Le Millenairesta. Söimme heidän päivittäin vaihtuvan maistelumenun. Koska ranskan kielisestä menusta ja puhelinluettelon kokoisesta viinilistasta oli työlästä alkaa etsimään sopivia juomia, luotimme sommelierin sanaan juomasuosituksissa. Samppanjaa magnumeista ja valkoista ja punaista viiniä Bourgognesta ei vaikuttanut yhtään hullummalta suositukselta.

3. päivä, Hautvillers, Epernay, Moët & Chandon

Aamulla lähdimme kohti Epernayta ja poikkesimme matkalla pienessä Hautvillersin kylässä, jonka luostarissa munkki Dom Perignon aikanaan työskenteli. Luostarin kappelista löytyy Dom Perignonin hauta. Vaikka hän ei keksinytkään samppanjaa, hän kehitteli pullotusta, kellarointia, korkkeja ja niiden sidoksia, viiniköynnösten lannoitusta, leikkaamista ja hoitoa, puristimia ja muuta valmistuksen tekniikkaa. Viinintekijänä hän oli arvostettu jo omana elinaikanaan. Siihen aikaan kirkko sai rypäleitä, mehua ja viiniä talonpojilta kirkonkymmenyksinä ja hän oli taitava sekoittamaan niistä maistuvampia sekoituksia kuin mitä viinit erillään olivat. Dom Perignonin maine kuohuvan samppanjan keksijänä on saanut alkunsa vasta myöhemmin Moët & Chandonin lanseeratessa hänen nimeään kantavan luksussamppanjan vuonna 1935. Yhä tänä päivänä se on samppanjan tunnetuimpia tuotemerkkejä. Hautvillersistä löytyi myös useita putiikkeja, joissa oli mahdollista maistella samppanjoita.

Epernayssa vierailimme Moët & Chandonilla, jonka kellareissa myös Dom Perignon samppanjat kypsyvät. Muuten viiniin käytetään Grand Cru kylien rypäleitä, mutta myös Premier Cru luokkaan kuuluva Hautvillers on päässyt ymmärrettävistä syistä mukaan. Ennen vierailua meillä oli aikaa omatoimiseen shoppailuun Epernayn lukuisissa samppanjaputiikeissa. Kävelin myös Avenue de Champagnen päästä päähän ihastellen lukuisien samppanjatalojen päämajoja.

4. päivä, Kotimatka

Sunnuntaina oli vapaa-aikaa tutustua Reimsin kaupunkiin. Notre Damen katedraalissa riitti kuhinaa ja ympäröivät samppanjakaupat pitävät ovensa auki myös sunnuntaisin. Aurinkoisessa säässä Place Drouet d’Erlonilla terassilla nautitun lounaan jälkeen olikin aika suunnata hotellilla odottavaan bussiin lentokentälle.

Kiitos kaikille matkalaisille. Te mahdollistitte tämän hienon matkan. Lämpimät kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille, joiden avulla saimme vierailut järjestettyä. Seuraavana on vuorossa viinimatka Barcelonaan. Ensi vuoden samppanjamatka on jo työn alla ja se tulee jälleen olemaan täynnä upeita vierailuja. Alustava ajankohta matkalle on 19-23.4.2017. Liittymällä postituslistalle saat ensimmäisenä tiedon matkasta ja pääset varaamaan sen ennen muita. Näin varmistat paikkasi mukaan meidän loppuunmyydyille matkoille.

Tallenna

Matka

Viinimatka Riojaan 9-13.9.2015

27/09/201518/06/2016By Tomi Naarvala6 min read

9.9 Bilbao

Wineserver viiniklubin matka suuntasi tällä kertaa Espanjaan. Matkamme alkoi lentämällä Brysselin kautta Bilbaoon. Alkuperäiset lentomme oli peruttu Lufthansan lakon syystä, mutta Lomalinjan matkatoimisto sai meille nopeasti järjestettyä korvaavat lennot eikä se matkasuunnitelmaamme pahemmin vaikuttanut.

Bilbaossa meitä oli vastassa sympaattinen englantia puhuva opas ja vietyämme matkalaukut hotellille kiertelimme Bilbaon ympäristöä ja keskustaa. Bilbao oli aikanaan merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki. Nykyään sen mielenkiintoinen arkkitehtuuri, rikas taidetarjonta ja herkullinen ruokakulttuuri houkuttelevat kaupunkiin yli miljoona matkailijaa vuodessa. Kierroksemme päättyi kaupungin tunnetuimpaan maamerkkiin, Frank Gehryn suunnittelemaan vuonna 1997 perustettuun Guggenheimin museoon. Museokierroksen jälkeen jatkoimme raitiovaunulla vanhaan kaupunkiin. Ilta kului baareja kierrellen ja paikallisia tapaksia, pintxokseja, syöden.

10.9 Rioja

Aamulla hyvästelimme Bilbaon ja lähdimme bussilla kohti Riojaa. La Rioja on väkiluvultaan Espanjan pienin itsehallintoalue, mutta Riojan viinialue on Espanjan merkittävimpiä viinialueita. Kaksi tuntia myöhemmin saavuimme Marques de Riscalin pihaan. Vuonna 1862 perustettu Marques de Riscal on alueen vanhimpia yhä toiminnassa olevia viinitaloja. Aloitimme kierroksen pihan viinitarhoilta. Tempranillo on Riojan päälajike, mutta nämä köynnökset olivatkin Cabernet Sauvignonia, jotka tuotiin jo 1800-luvulla Bordeaux’sta. DOCa Riojan säännökset sallivat yhä lajiketta käytettävän pieninä määrinä sekoituksissa, mutta uusien köynnösten istuttaminen on kiellettyä. Kyseiset köynnökset on istutettu 1970-luvulla.

Viinikellarin rakennukset ovat peräisin vuodelta 1860-luvulta. Kontrastina rakennuksen edestä löytyi huippumoderni rypäleiden lajittelupöytä odottamassa kohta alkavaa sadonkorjuuta. Ensin tertut tarkistetaan käsityönä lajittelupöydällä jonka jälkeen rypäleet irrotetaan rangoista koneellisesti. Seuraavaksi tietokone kuvaa jokaisen rypäleen ja hylkää huonokuntoiset, väärän kokoiset, väärän väriset tai rikkoontuneet rypäleet ampumalla ne paineilmalla roskiin. Laite oli kuulemma maksanut paljon, mutta täällä rahassa ei tingitä viinin valmistuksessa tai vieraiden viihtyvyydessä. Vieressä nouseekin Frank Gehryn suunnittelema futuristinen kylpylähotelli ravintoloineen.

Tutustuimme viini valmistusprosessiin ja viinikellareihin ja toki maistelimme viinejä. Vierailun lopuksi nautimme lounaan hotellin Michelin-ravintolassa. Viiniteema oli vahvasti esillä annoksissa, kuten viinirypäleistä tehty kaviaari. Ruoat olivat upeita ja kauniit maisemat hotellin ylimmästä kerroksesta Riojan yli kruunasi sen.

Lounaan jälkeen suuntaamme pieneen mutta viinikaupunkina merkittävään Haron kaupunkiin. Vierailimme C.V.N.E:n, tuttavallisesti Cunen, viinitilalla. Cune-nimi on aikanaan tullut etiketintekijän virheestä. Hän luuli kyseessä olevan jonkun nimi. Compañia Vinicola del Norte de España on nimenä liian pitkä ja yleinen ja myös lyhenne CVNE on hankala, jos baarissa haluaa tilata juotavaa. Cune onkin paljon helpompi lausua ja ymmärtää ja uusi nimi otettiin käyttöön. Täälläkin on nähtävissä kuuluisan arkkitehdin kädenjälki. Viinikellarin pylväättömän rakennuksen on suunnitellut Gustave Eiffel. Maan alta löytyy myös vanhimpien viinien varasto, Cemetary. Siellä on säilytetty historiallisesti merkittävimmät pullotteet. Kierroksen jälkeen meitä odotti kattava tasting Cunen ja heidän toisen merkin, Viña Realin, viinejä. Ehdottomasti matkan paras tasting.

Illalla majoituimme Riojan 150 000 asukkaan pääkaupunkiin Logroñoon. Logroñon Calle Laurel kuhisi ihmisiä matkalla tapasbaarista toiseen. Lähes kaikissa baareissa tiskit notkuivat herkkuja, mutta löytyi sellaisiakin baareja, jotka olivat erikoistuneet vain yhdenlaiseen tapakseen. Par Paganosissa oli tarjolla vain possuvartaita. La Tavinasta löytyi laaja valikoima viinejä ja yläkerrasta viinikauppa.

11.9. Rioja

Aloitimme päivän vierailemalla Dinastia Vivancon viinimuseossa. Museosta löytyi kaikkea mahdollista viiniin liittyvää Picasson maalauksista tuhansia vuosia vanhoihin työkaluihin ja puristimiin. Viinimuseo on oikeutetusti voittanut lukuisia palkintoja ja täällä kannattaa matkalla poiketa jo talon viinien takia. Talon puutarhasta löytyy satoja eri lajikkeita ja paikallisten jo lähes kadonneiden lajikkeiden elvyttäminen on heille tärkeää. Tuotantotilat ja kellarit olivat täälläkin upeat ja viinit yllättivät positiivisesti. Kierroksen päätteeksi maistelimme talon Crianzan ja Reservan ja kaupan puolella oli mahdollista jatkaa maistelua viinibaarissa. Itse valitsin maisteltavaksi vielä lajikeviinit Mazuelosta sekä Maturana Tintasta ja valkoisen Viura – Malvasia – Tempranillo Blanco sekoituksen.

Iltapäivällä lounaan jälkeen vierailimme Finca Valpiedran viinitilalla. Talo on perustettu vuonna 1999 ja edustaa modernia Riojalaista tyyliä. Finca Valpiedra kuuluu Grandes Pagos de España yhdistykseen joka määrittelee, että kaikki tarvittavat rypäleet kasvatetaan itse omilla viinitarhoilla. Riojassa yleensä tapana on oman rypälesadon lisäksi ostaa viininviljelijöiltä rypäleitä. Talo tuottaa vain kahta viiniä: Cantos de Valpiedra sekä Finca Valpiedra Reservaa.

Viinitarhat sijaitsevat aivan Ebro-joen mutkassa ja maaperä koostuu nyrkin kokoisista kivistä. Nimi Valpiedra tarkoittaa suomeksi kivilaaksoa. Aiemmin maat ovat olleet joen pohjaa. Suuret kivet keräävät päivisin lämpöä ja luovuttavat sitä yöllä köynnöksille. Näin rypäleet kypsyvät nopeammin ja täällä olikin jo sadonkorjuu täydessä vauhdissa, kun muilla vierailluilla tiloilla arveltiin korjuun alkavan vasta kahden viikon kuluttua. Kiersimme eri tarhoilla maistelemassa rypäleitä köynnöksistä ja innokkaimmat osallistuivat myös sadonkorjuuseen. Pääsimme myös maistamaan vastapuristettua rypälemehua. Tämä on viinimatkailua parhaimmillaan. Tilan kaupasta mukaan lähti jo hieman kypsempi vuoden 2001 Reserva.

12.9 San Sebastian

Matkalla Riojasta San Sebastianiin poikkesimme Txakolia tuottavalla Hiruztan viinitilalla. Tätä raikasta ja hieman pirskahtelevaa viiniä nautitaan Baskimaassa pintxosten kanssa. Hiruztan Txakoliin ei ole lisätty lainkaan hiilidioksidia kuten joidenkin muiden tuottajien viineihin, vaan kuplat muodostuvat ensimmäisen alkoholikäymisen yhteydessä suljetuissa tankeissa. Tämä viini yllätti monet positiivisesti ja monta pulloa lähtikin kaupasta meidän matkaan. Helsingissä Hiruztan Txakolia löytyy Latvasta ja Copas y Tapaksesta ja Tampereella sitä myy Inez.

San Sebastiania pidetään yhtenä koko Espanjan kauneimmista rantakaupungeista. Vuosien 1880 ja 1950 välillä se oli kuninkaallisten ja aateliston kesänviettokohde. Sää oli iltapäivällä pilvinen ja päädyimme vanhaan kaupunkiin lounaalle kiertelemään pintxos-baarista toiseen ja maistettua tuli myös paikallinen siideriä.

Tällä hetkellä koko Espanjan ruokakulttuurin maine nojaa vahvasti baskimaan ravintoloiden harteilla. San Sebastianissa onkin enemmän kuin yksi Michelin-tähti neliökilometriä kohden. Illalla kävimme syömässä Michelin-tähden ravintolassa Kokotxassa. Pitkään maistelumenuun kuului toinen toistaan kauniimpia annoksia, jotka myös maistuivat upeilta. Viineiksi valitsimme lähialueiden erikoisempia viinejä. Tämä oli todella herkullinen päätös meidän matkalle. Sunnuntaina oli vuorossa kotimatka.

Ensi kevään viinimatka Champagneen on jo myyty loppuun, mutta syksylle on suunnitelmissa upea viinimatka Veronaan. Matka tulee myyntiin syksyn aikana. Liity viiniklubin postituslistalle niin saat tietoa tulevista matkoista ja tastingeista.

Tallenna

Matka

Viinimatka Champagneen 15-18.4.2015

27/04/201518/06/2016By Tomi Naarvala4 min read

Wineserver järjesti viinimatkan samppanjan syntysijoille Ranskan Champagneen.

1 pv. Taittinger ja Mumm

Matkustimme aamulennolla Pariisiin, josta jatkoimme suoraan aurinkoiseen Reimsiin. Siellä kevät oli jo pitkällä ja lämpötilakin hellelukemissa. Keskustan kävelykadun varrella nautitun lounaan jälkeen oli vuorossa vierailu Taittingerilla. Taittingerin upeat kellarit on louhittu muinaisen Saint Nicaisen luostarin tuhat vuotta vanhan kryptan ympärille. Reimsin kaupunki on aikoinaan rakennettu maaperästä louhitusta kalkkikivestä ja samppanjatalojen kellarit hyödyntävät näitä vanhoja kaivoksia ja tunneleita. Kellarissa oli historiallista ja juhlallista tuntua, juhlallisen siitä teki kypsymässä olevat Comtes de Champagne pullot. Palattuamme maan pinnalle pääsimmekin maistamaan Comtes de Champagnen vuosikertaa 2005 muutaman muun samppanjan lisäksi.

Seuraavaksi jatkoimme G.H. Mummin samppanjatalolle. Kellarivierailun jälkeen vuorossa oli Mummin Brand Ambassadorin Thomas Lignierin isännöimä usean samppanjan tasting, jonka kruunasi talon vuosina 1920-1973 johtaneen Réne Laloun kunniaksi valmistettu Cuvée R. Lalou 2002. Valitettavasti vähäisestä tuotantomäärästä johtuen ei tätä herkullista samppanjaa riitä Suomen markkinoille asti. Tässä on yksi hyvä syy vierailla Champagnessa uudemman kerran.

2 pv. Bollinger, Ayala, Deutz

Aamulla suuntasimme Aÿ:n kylään ja tutustuimme Bollingerin samppanjataloon. Vierailun aloitimme Vieille Vigne Francais -tarhalla, josta jatkoimme tynnyripajan kautta kellariin. Bollinger on harvoja samppanjataloja, jotka kypsyttävät viininsä tammitynnyreissä. Muutenkin asiat tehdään laadusta ja hinnasta tinkimättä. Reserviviinit kypsyvät kevyesti pirskahtelevina magnumpulloissa luonnonkorkeilla suljettuna. Kypsytyksen jälkeen jokainen reservipullo joudutaan avaamaan käsin ja tarkistamaan korkkivian varalta.

Bollingerilta jatkoimme heidän tytäryhtiöönsä Ayalan samppanjataloon. Ayalan samppanjat eroavat täysin Bollingerin tyylistä, tammea ei käytetä lainkaan ja sokeria lisätään hyvin vähän, jos ollenkaan. Caroline Brunin vetämä kierros ja tasting oli oikea piristysruiske ja samppanjat toinen toistaan parempia. Etenkin talon lippulaiva Cuvée Perle sekä Rosé jäivät mieleen.

Les Grains d’Argent ravintolassa nautitun herkullisen lounaan jälkeen vierailimme Deutzin samppanjatalolla Jean-Marc Lallier-Deutzin vieraana. Jo pelkän Deutzin perheen entisen kodin näkeminen sisältä oli vierailun arvoinen puhumattakaan kellarikierroksen jälkeen maistetuista samppanjoista, kuten Cuvée William Deutz.

3 pv. Veuve Clicquot ja Epernay

Aamulla tutustuimme kuuluisaan Veuve Clicquot’n samppanjataloon. Talon historia on yksi koko alueen kiehtovimpia ja kellarit olivat upeat. Muun muassa samppanjapullojen tanssittamiseen käytettävät puutelineet, pupitret, ovat Veuve Clicquot’n kehittämiä. Ensimmäinen malli tehtiin hänen keittiön pöydästään. Vierailun kohokohtana oli kuitenkin perusviinien maistelu kellarimestari Cyril Brunin johdolla. Maistoimme eri lajikkeiden ja kylien perusviinejä, sekä valmista sekoitusta, joka pian aloittaisi pullossa toisen käymisen ja kypsyisi kellarissa neljä vuotta ennen päätymistä kaupan hyllylle. Arvostus kellarimestareita kohtaan kohosi huomattavasti. Eri viinejä sekoittamalla saadaan hapokkaista perusviineistä ja kypsemmistä reserviviineistä täyteläisempi ja tasapainoisempi kokonaisuus.

Reimsistä otimme suunnan kohti Epernayta. Matkalla poikkesimme Hautvillersin kylässä ja sen luostarin kappelissa. Keskiajalla luostarit kehittivät Champagnen alueen viininviljelyä. Luostareille oli siirtynyt viinitarhoja ja lisäksi ne olivat oikeutettuja kirkonkymmenyksiin, eli osaan viljelijöiden sadosta. Luostarit saivat viljelijöiltä rypäleitä tai viiniä ja nämä koottiin sekoituksiksi.

Samppanjan ”sekoittamisen taiteesta” kunnia kuuluu Hautvillersin luostarin munkkiveli Dom Pérignonille (1638-1715), joka taitavalla perusviinien yhdistelyllä sai aikaan vivahteikkaampia ja tasapainoisempia kokonaisuuksia. Hän myös kehitti prosessia, jolla tummista rypäleistä saatiin kirkasta viiniä ja erotteli eri puristuksista saatuja viinejä. Samanlaiset puristimet ovat käytössä tänäkin päivänä. Vaikka Dom Pérignon ei varsinaisesti samppanjaa keksinytkään, oli hän viinintekijänä arvostettu jo elinaikanaan. Kävimme luostarin kappelissa Dom Perignonin haudalla. Sen jälkeen lasilliset paikallista samppanjaa aurinkoisella terassilla oli paikallaan.

Hautvillersistä suuntasimme Epernayn kylään lounaalle ja shoppailemaan. Epernayn Avenue de Champagnen varrelta löytyy lukuisien samppanjatalojen päämajat ja keskusta on täynnä samppanjaputiikkeja. Niissä olisi saanut kulumaan useammankin tunnin. Illalla oli jo vuorossa yhteinen päätösillallisen Brasserie Boulingrinissa.

4 pv. Reims

Lauantaina meillä oli vapaa-aikaa tutustua Reimsin kaupunkiin. Reimsin Notre Damen katedraali on kaupungin merkittävin maamerkki ja nähtävää riittää niin ulko- kuin sisäpuolellakin. Katedraalin vieressä sijaitsevassa La Taun palatsissa voi museossa vierailla katsomassa kruunajaisaarteita. Ranskan ensimmäinen kuningas Clovis kastettiin Reimsissä kristinuskoon v. 496. Vuodesta 816 Reims toimi kruunajaiskaupunkina. Reimsin kaupungilla ja sen viineillä on pitkä historia Ranskan hovissa. Iltapäivällä oli vuorossa kotimatka.

Wineserverin samppanjamatka järjestettiin jo toista kertaa. Edellisen matkakertomuksen löydät tästä. Syksyllä on vuorossa ruoka- ja viinimatka Espanjan Riojaan, Bilbaoon ja San Sebastianiin 9-13.9.2015. Seuraavan samppanjamatkan ajankohta on huhtikuussa 2016. Liittymällä postituslistalle saat tietoa tulevista matkoista ensimmäisenä ja pääset varmistamaan paikkasi mukaan matkalle. Matkat toteutetaan yhteistyössä Lomalinjan matkatoimiston kanssa.

Kategoria: Matka

Viinimatka Barcelonaan 31.8-4.9.2016

Mas Doix

Gratavinum

Torres

Recaredo

Viinimatka Champagneen 7-10.4.2016

1. päivä, Reims, Charles Heidsieck, Lanson

2. päivä, Larmandier-Bernier, Collet

3. päivä, Hautvillers, Epernay, Moët & Chandon

4. päivä, Kotimatka

Viinimatka Riojaan 9-13.9.2015

Viinimatka Champagneen 15-18.4.2015

1 pv. Taittinger ja Mumm

2 pv. Bollinger, Ayala, Deutz

3 pv. Veuve Clicquot ja Epernay

4 pv. Reims

Hei!