Viiniklubillamme oli upea ruoka- ja viinimatka Barcelonaan. Matkakohteena se on viinin ystävälle ihanteellinen, sillä lähietäisyydellä sijaitsevat maailmankuulut Penedesin ja Prioratin viinialueet. Matka toteutettiin yhteistyössä viinimatkoihin erikoistuneen Uniquetourin kanssa. Matkamme alkoi Finnairin iltalennolla Barcelonaan ja sieltä jatkoimme suoraan Tarragonaan. Ilta oli jo pitkällä kun saavuimme vanhassa kaupungissa meitä odottavaan tapasravintolaan. Tarragona oli aikanaan Rooman vallan keskus ja sieltä löytyy edelleen useita roomalaisten rakennusten jäännöksiä, kuuluisimpina amfiteatteri ja sirkus.
Aamulla suuntasimme Prioratiin vierailemaan viinitiloilla. Prioratin viinialuetta kutsutaan Espanjan viininviljelyn kulttialueeksi. Se on vuoristoinen, karu alue noin 30 km Välimeren rannikolta. Ilmasto on kuuma ja mannermainen. Prioratin salaisuus löytyy sen ainutlaatuisesta maaperästä eli ”llicorellasta”. Llicorella on hajoavanhaurasta mineraalista liuskekiveä, jonka väleihin viiniköynnöksen juuret tunkeutuvat hyvin syvälle etsiessään vettä ja ravinteita. Mineraalipitoinen maaperä ja runsaat aurinkoiset päivät takaavat hyvän kasvualustan viinille. Aueella kasvavat rypäleet ovat pieniä, erittäin sokeripitoisia ja ne tuottavat maukkaita täyteläisiä viinejä.
Prioratilla on ollut vuodesta 2001 Espanjan korkein laatuluokitus DOC (Denominación de Origen Cualificada, saatetaan kirjoittaa myös DOQ Priorat, sillä katalaaniksi Cualificada kirjoitetaan Qualificada). Muita DOC alueita on vain Rioja vuodesta 1991. Ikäluokituksia, kuten Reserva tai Gran Reserva, ei ole alueella tapana käyttää. Ennen viinikirvan tuhoja alueella oli viiniviljelmiä 5000 hehtaaria. Kun Rene Barbier ja Alvaro Palacios 1980-luvun vaihteessa kiinnostuivat Prioratista, oli viinivijelmiä jäljellä enää 600 ha ja käytännössä vain yksi bodega, 1100-luvun aikaisen luostarin mailla toimiva Scala Dei. Tänä päivänä 1700 ha viljelyala on jakautunut 600 tuottajan kesken, joista suurin osa on pieniä perheyrityksiä.
Päälajikkeita ovat Garnacha (Grenache) ja Cariñena (Carignan) (etenkin vanhoista köynnöksistä), lisäksi alueella viljellään jonkin verran kansainvälisiä lajikkeita Syrah’ta, Cabernet Sauvignonia ja Merlota. Modernin Prioratin viinit ovat hyvin tiiviitä, tanniinisia ja tammisia ja kestävät hyvin kypsytystä.
Lajikkeiden roolit sekoituksessa:
- Garnacha: hedelmää, alkoholia
- Cariñena: väriä, hapokkuutta
- Syrah: mausteisuutta, monivivahteisuutta
- Cabernet Sauvignon: tanniinia, hapokkuutta, ikääntymispotentiaalia
Gratavinumin viinitekijä kertoi Garnachan ja Cariñenan tukevan toisiaan (coplimentary). Cariñena tuottaa vähän alkoholia ja on hapokas, reduktiivinen, mineraalinen, tanniinit ovat pehmeät, kun taas Garnacha on runsaan alkoholinen, oksidatiivinen, ja omaa karheat tanniinit. Yhdessä nämä muodostavat täyteläisen, tasapainoisen ja monivivahteisen viinin.
Mas Doix
Ensimmäisenä vierailukohteenamme oli Mas Doix Porreidan kylässä. Aloitimme vierailun heidän v. 1902 istutetulla viinitarhalla. Köynnökset on istutettu yksitellen pieninä goblet-pensaina. Karussa maaperässä ei juuri muuta kasvanutkaan muutamia aromaattisia yrttejä lukuun ottamatta. Maantieteellisesti tarhat sijaitsivat Pohjois-Prioratissa lähellä Montsant vuoria 400 metrin korkeudella. Ilmasto on muuta Prioratia viileämpi ja sato korjataan myöhemmin.
Doixin suku on viljellyt alueella viiniä jo vuodesta 1850. Aiemmin rypäleet myytiin kylän omalle osuuskunnalle, mutta vuodesta 1999 viini on tuotettu itse. Nyt valmistuksesta ja 20 hehtaarin viinitarhoista vastaa viides sukupolvi Sandra Doixin johdolla. Viinit ovat kriitikoiden ylistämiä ja heidän 1902 viini v. 1902 istutetulta tarhalta on saanut huippuarvioita. Viiniä tuotetaan vain 800 pulloa vuodessa ja meillä oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä viiniä maistamaan.
Lounasta nautimme läheisessä Brots ravintolassa, jota pidetään Tarragonan alueen parhaimpana (No1. Tripadvisor). Kokemus oli herkullinen ja vähintäänkin yhtä erikoinen kuin heidän kotisivujen esittelyvideonsa. Ruokajuomana nautimme Mas Doixin viinejä magnumpulloista.
Gratavinum
Seuraavana oli vuorossa vierailu Gratavinumilla. Vuonna 2003 perustettu Gratavinum on Katalonian Penedesissä sijaitsevan Pares Baltan sisartila. Tuotanto 12 ha viinitarhoilta on melko pientä ja paljon energiaa käytetään erilaisiin kokeiluihin, joista viinintekijä Jordi Fernandez meille innokkaasti kertoi. Kierros alkoi heidän laboratorion, keittiön, toimiston ja vierailutilan esittelyllä. Kaikki löytyi kätevästi samasta pienestä huoneesta. Koska ryhmämme oli niin suuri (14 henkeä), jouduimme tastingin pitämään viinikellarin puolella.
Pares Balta o
n toiminut koko olemassaolonsa ajan luomuperiaatteiden mukaisesti, ilman synteettisiä kemikaaleja, ja vuosikerrasta 2013 Pares Baltan viinit ovat myös biodynaamisia.
Prioratissa sadonkoruu tehdään käsin ja keskellä kuumaa päivää. Rypäleitä ei puristeta heti, vaan ne laitetaan kylmäkonttiin viilentymään. Gratavinumissa viilennys kestä yön yli, sen jälkeen tertuista poistetaan rangat ja kylmämaseraatiota jatketaan viikon ajan 4⁰C asteessa. Hiiva ei aktivoidu näin viileässä, mutta kuorista liukenee väriä ja tanniineja. Seuraavaksi viinit käyvät luonnonhiivoilla ja vuodesta toiseen hiivakanta vaihtelee. Mehuun lisätään ainoastaan hiivan ravinteita, jotta käyminen olisi mahdollisimman täydellinen. Huono tai keskeytynyt käyminen aiheuttaa ongelmia viinin laadussa.
Lopuksi viini laitetaan kypsymään käyttäen erilaisia kypsytysastioita. Tammitynnyrit ovat 400 l tynnyreitä. Barrique tynnyriin verrattuna tammea kuluu vain 30% enemmän, mutta viiniä mahtuu 75% enemmän. Osa viineistä myös käy tammitynnyrissä. Muita käytössä olevia kypsytysastioita ovat savesta valmistetut amforat, suuret lasipullot (demijohn) ja terästankit. Näiden astioiden eroja vertaillaan vuoden kypsytyksen jälkeen.
Torres
Maailmankuulu Torresin viinitalo tuottaa viiniä myös Prioratissa El Loarin kylässä. Tila on perustettu vuonna 1996. Seuraavan päivän vierailulla Torresilla saimme myös hieman selkeyttä köynnösten kasteluasiaan. Mas Doixin tarhoilla ei kastelua käytetä, mutta Torresilla oli valmiina letkut tippakastelua varten. DOQ Prioratia valvova elin, Consejo Regulador, saattaa joinakin vuosina antaa luvan kastella köynnöksiä, jos kyseessä on erityisen kuiva vuosi. Kastelu on kuitenkin kiellettyä sadonkoruun lähellä. Nyt alueella oli hyvin kuivaa, edelliset sateet olivat heinäkuun alussa, mutta koska sadonkorjuu alkaisi muutaman viikon kuluessa, ei köynnöksiä enää kastella. Viinitarhalla köynnökset olivat istutettu riveihin ja kiinnitetty tukilankoihin Double Gordon Royat muotoon.
Näin karussa maaperässä ja kuumassa ilmastossa eivät rikkaruohot kasva tai home ole ongelma. Niinpä luomuviljely on helppo vaihtoehto. Suurin ongelma on perhoset joiden toukat tunkeutuvat rypäleiden sisälle. Torresilla ongelma torjuttiin feromoniansoilla. Ansat erittävät naarasperhosen tuoksua, muut naaraat eivät viitsi alueelle tulla kovan kilpailun takia ja koiraat taas eivät onnistu naaraita alueelta löytämään.
Torresilla on tarhoja El Lloarissa 25 ha ja Porreidassa 40 ha. Kuten jo Mas Doixilla kuulimme, on Porreida viileämpää aluetta. Lloar puolestaan on lämpimämpi. Vaikka etäisyyttä ei kilometreissä ole paljoa, on sadonkorjuussa kuitenkin kuukauden ero. Lloarissa viini on jo ehtinyt käymään ja siirretty kypsymään kun Porreidassa vasta aloitetaan korjuu. Samoilla laitteilla ehditään siis tehdä kaksi valmistuskierrosta.
Täälläkin rypäleitä ensin viilennetään vuorokauden. Rankojen poiston jälkeen onkin vuorossa huippumoderni Vaslin optinen lajittelupöytä. Samanlaiseen tutustuimme vuosi sitten Riojassa Marques de Riscalilla. Eli kone kuvaa jokaisen rypäleen ja vertaa väriä ja kokoa tietokoneelle syötetyihin raja-arvoihin. Kelvottomat rypäleet poistetaan joukosta ilmasuihkuilla. Linkin videolta näkee koneen toiminnassa. Laite ei ole edullinen, mutta Torresin resursseilla laadusta ei tarvitse tinkiä.
Maistoimme Salmos ja Perpetual viinit. Perpetualiin rypäleet tulevat 80-100 vuotta vanhoista köynnöksistä. Nämä rypäleet joudutaan ostamaan paikallisilta viljelijöiltä, sillä omat tarhat on istutettu vasta 20 vuotta sitten. Celler de Aspicessa nautitun lounaan jälkeen suuntasimme Barcelonaan. Ilta oli vapaa ja se kului omalta osaltani viinibaareja kierrellen ja tapaksia syöden.
Recaredo
Recaredon vierailulta minulla oli ennakkoon suuret odotukset. 95 % cavasta tuotetaan pienessä Sant Sadurni d’Anoian kylässä Barcelonan lähettyvillä. Suurimmat tuottajat Freixenet ja Codorniu vastaavat suurimmasta osasta tuotannosta ja tehokkuus on viety taloissa äärimmilleen.
Recaredo puolestaan tekee asiat omalla tahdillaan. Viiniköynnökset viljellään biodynaamisesti 50 hehtaarin tarhalla. Tuholaisia torjuu alueelle tuodut lepakot. Satomäärät ovat Champagneen verrattuna pienet ja tuotanto hyvänä vuonna on 250 000 pulloa vuodessa. Rypäleet korjataan käsin ja myös kellarissa työskennellään käsin. Recaredo kypsyttää viinejään useita vuosia ja kellarissa olikin kypsymässä viinejä kymmeneltä vuodelta. Yleensä kellareissa kypsyvät kuohuviinipullot on suljettu kruunukorkeilla, mutta Recaredo luottaa luonnonkorkkeihin. Pidemmissä kypsytysajoissa ne toimivat paremmin.
Lopuksi pullot tanssitetaan käsin. Luonnonkorkkeja käytettäessä korkinvaihtoprosessia ei voi automatisoida, vaan jokainen pullo on avattava käsin. Pullon kaulassa olevaa sakkaa ei myöskään jäädytetä, sillä korkin avaaminen olisi vaikeampaa. Sakan poisto tapahtuu pullossa olevan suuren kuplan avulla à la volée. Pulloa käännetään käsin ja kuplan saavuttaessa pullon kaulaa avataan korkki ja sakan alapuolella olevan kuplan paine työntää sakan ulos. Samalla myös jokainen pullo haistetaan korkkivian varalta. Sokeria viineihin ei lisätä lainkaan joten kaikki Recaredon Cavat ovat erittäin kuivia, Brut Nature. Vierailu täytti kaikki odotukset ja isännän vieraanvaraisuus lämmitti sydäntä.
Seuraavaksi jatkoimme lounaalle Jean Leonille. Talon perustajan tarina on kiehtova. Nuori ja varaton Jean Leon lähti Barcelonasta 40-luvulla etsimään amerikkalaista unelmaa. Hän päätyi New Yorkiin ajamaan taksia ja tarjoilemaan ravintoloissa. Monien vaiheiden jälkeen hän perusti Hollywoodiin La Scalan, josta tuli monien filmitähtien suosima ravintola. 60-luvulla hän hankki oman viinitarhan Katalonian Penedèsistä, jotta pystyi tarjoamaan ravintolassaan asiakkailleen parasta mahdollista laatua. Hän kuitenkin päätyi viljelemään ranskalaisia lajikkeita Bordeauxsta. Ennen kuolemaansa Jean myi viinitilansa hyvälle ystävälleen Miguel Torresille hänen luvattua jatkaa viinitalon perinnettä. Tänäkin päivänä Jean Leon jatkaa erillään muusta Torresin tuotannosta.
Tastingissa maistelimme eri rypälelajikkeista valmistettuja viinejä: Cabernet Sauvignon, Merlot, Cabernet Franc ja Petit Verdot. Lopuksi saimme tehdä näistä oman sekoituksemme ottaa pullon mukaan kotiinvietäväksi.
Illalla olin varannut halukkaille pöydän Michelin tähden ravintolasta Anglesta. Suurin osa ryhmästä lähtikin mukaan ja matkamme sai arvoisensa lopun. Ravintolan maistelumenu viineineen oli huikea päätös matkallemme. Tulevat viinimatkamme löydät täältä. Tervetuloa mukaan!
Tallenna
