Illan aiheena oli Chileläiset viinit ja niitä meille oli maistattamassa Torres Chile edustaja Andrea Serrat Draper sekä Suomen Torres Ambassador Annastiina Jäppinen.

Torres Chile tasting

Torres oli ensimmäinen Chileen sijoittanut eurooppalainen tuottaja.  Espanjan tunnetuin viiniperhe Torres osti 1979 Curico-laaksossa sijainneen Maquehua -viinitarhan ja toi Chileen mukanaan modernin viininvalmistuksen menetelmät. Siitä lähtien Torres on ollut merkittävässä roolissa nostamassa Chilen viinien kansainvälistä tunnettuutta.

Nykyisin Torres omistaa Chilessä noin 450 hehtaaria tarhoja eri puolilla Curicoa. Ensimmäisenä maistettu Santa Digna Estelado Rose valittiin tänä vuonna Chilen parhaaksi kuohuviiniksi. Manso De Velasco  sekä Conde de Superunda ovat saaneet erittäin korkeita arvosteluja alan lehdissä. Reilun kaupan Fair for Life sertifikaatti kertoo ympäristöstä ja työntekijölistä huolehtimisesta. Esimerkiksi vuoden 2010 tuhoisan maanjärisyksen jälkeen työntekijät rakensivat uusia taloja ja kouluja tuohoutuneiden tilalle. Hyvien kokemusten myötä projekteja on sittemmin päätetty jatkaa.

Torres on ollut ensimmäisenä luomassa myös viinimatkailua Chilessä. Tilalla ja sen yhteydessä sijaitsevassa ravintolassa vierailee vuosittain noin 20 000 viininystävää.

Torres Chile viinit

Maistetut viinit:

  • Santa Digna Estelado Rose
  • Las Mulas Viognier
  • Santa Digna Sauvignon Blanc
  • Santa Digna Cabernet Sauvignon Rose
  • Cordillera Chardonnay
  • Santa Digna Cabernet Sauvignon
  • Cordillera Carignan
  • Manso de Velasco
  • Conde de Superunda
  • Nectaria

Monille Torres Chilen Santa Digna tuoteperhe oli jo ennestään tuttu, mutta sen lisäksi pääsimme maistelemaan monia uutuusviinejä sekä heidän ikoniviininsä Manso De Velascon sekä Conde de Superundan. Valikoima on erittäin laaja kuivista raikkaista valkoviineistä täyteläisiin punaviineihin ja aina jälkiruokaviineihin asti. Viinien maistelun lisäksi saimme kuulla paljon tietoa Chilen väestöstä ja kulttuurista. Chilessä viiniä on viljelty jo 1500-luvulta asti mutta vasta viimeisen parin kymmenen vuoden aikana on keskitytty moderniin tuotantoon ja vientimarkkinoille, monilla paikallisilla kuin ei varat riitä laadukkaampien viinien nauttimiseen, eikä maalla varsinaista viinikulttuuria ole Välimeren maiden tapaan.

 

 

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeen. Tulevia tapahtumiamme löydät myös ajankohtaista sivultamme, josta löytyy myös ohjeet miten voit rekisteröityä jäseneksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Tällä kertaa vuorossa oli hieman teknisempi tilaisuus kun olimme saaneet vierailevaksi luennoitsijaksi kemian tohtori Jari Tuomisen Kenzen Oy:sta. Aiheena oli viinin aromi  ja keskityimme Sauvignon Blanc lajikkeeseen. Alkuun kävimme läpi miten ihminen ylipäätänsä aistii tuoksuja ja miten aromit vaikuttavat muun muassa tunnetiloihin.

Sauvignon Blanc aromit

Luennon lomassa kiersi erilaisia tuoksuja, joita yritimme ensin tunnistaa sokkona ja sen jälkeen neljästä annetusta vaihtoehdosta. Osa oli helposti tunnistettavissa kun osaa taas ei osannut valita edes annetuista vaihtoehdoista. Jos aivoista ei löydy muistijälkeä kyseiselle aromille, ei sitä myöskään voi tunnistaa. Uusille aromeille täytyy siis ensin luoda muistijälki, ennen kuin sen voi jatkossa tunnistaa. Tämä vaatii vähän enemmän toistoja eikä niitä vielä yhden illan aikana opi. Mutta kymmenen kerran jälkeen pitäisi kyseisen aromin pystyä tunnistamaan.

Illan teemana oli Sauvignon Blanc viinin aromit. Viinistä pystytään erottamaan tietyt molekyylit, jotka antavat viineille ainutlaatuiset aromit. Joitain samoja molekyylejä löytyy kaikista viineistä, onhan ne kaikki viinirypäleistä lähtöisin, mutta tietyt tunnistetuoksut löytyvät vain tästä lajikkeesta. Tutustuimme kymmeneen Sauvignon Blancille ominaiseen tunnistetuoksuun ja sen jälkeen yritimme löytää näitä samoja aromeja viineistä. Maisteltavana oli neljä erilaista Sauvignon Blancia eri maanosista: Uudesta Seelannista, Ranskasta, Chilestä sekä Etelä-Afrikasta.

Maistetut viinit:

  • Wither Hills Wairau Sauvignon Blanc, Uusi Seelanti
  • Ampelidae Marigny Neuf Sauvignon Blanc, Ranska
  • Cono Sur Organic Sauvignon Blanc, Chile
  • Boschendal Pavillon Sauvignon Blanc, Etelä-Afrikka

Ilta oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen ja seuraavaa tilaisuutta, jatkokurssia, suunnittelemme jo loppuvuodelle. Aiheena tulee olemaan joku punaisista lajikkeista esim. Syrah. Sauvignon Blanc tilaisuus voidaan järjestää uudestaan, jos halukkaita ilmoittautuu riittävästi. Ja myös yksityistilaisuudet tästä aiheesta ovat mahdollisia.

Viiniklubi

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeenUsein tilaisuudet täyttyvät jo postituslistalaisista ennen kuin tilaisuudet ehditään päivittää nettisivuille. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Australialainen viinintekijä Peter Logan vieraili Suomessa ja maistatti viinejään tyylikkäässä Kitchen&Co ravintolassa Yrjönkadulla. Alkuesittelyiden ja kuohuviinin jälkeen siirryimme nauttimaan kolmen ruokalajin illallisen neljän viinin kanssa.

Logan Wines on perheyritys Orangen ja Mudgeen alueella, New South Walesissa, Australian itäosassa. Tämä Central Rangesin viinialue sijaitsee noin 250 km länteen Sydneystä ja sen itäreuna rajoittuu Blue Mountainin vuoristoon. Ajoaikaa Sydneystä kertyy 4 tuntia ja tänne yleensä tullaankin pitkäksi viikonlopuksi. Vierailijat ovatkin enimmäkseen viiniharrastajia, sillä alue ei ole minkään vilkkaan reitin varrella tai muun nähtävyyden lähellä. Tänne tullaan viinien perässä.

Tarhat sijaitsevat Orangessa yli 800 metrin ja Mudgeessa yli 500m korkeudessa merenpinnan yläpuolella ulottuen yli 1000 metriin. Miksi tämä on hyvä asia? Päivisin köynnökset saavat rinteillä riittävästi aurinkoa, illaksi taas ilma viilenee, mikä edesauttaa hapokkuuden säilymistä rypäleissä ja monivivahteisuuden kehittymistä. Siirryttäessä 100 metriä korkeammalle myös ilmasto muuttuu 1,5 astetta viileämmäksi. Näin ollen alueelta löytyy sopivia ilmastoja usealle eri lajikkeelle. Peter viljeleekin 13 eri lajiketta ja valmistaa 19 eri viiniä. Alimmalla rinteellä viljellään Espanjasta tuttua Tempranilloa kun taas ylimmiltä rinteiltä löytyy viileän ilmaston lajikkeet Sauvignon Blanc ja Pinot Noir. Rinteiden vulkaaninen maaperä on ravinteiden puolesta otollista viininviljelyyn.

viinintekijä Peter Logan

Peterin mukaan hänen viineissään yhdistyy Australian hedelmäisyys ja Euroopan rakenne ja hienous. Myös valmistuksessa yhdistellään moderneinta teknologiaa ja jaloin murskattuja rypäleitä. Australiassa ei ole AOC-tyylisiä rajoitteita rypälelajikkeille ja valmistusmenetelmille, ja erilaiset kokeilut ovatkin sallittuja.

Loganit ovat tuottaneet viinejä vuodesta 1997 ja tilan tuotanto on viime vuosina saanut lukuisia arvostuksia kansainvälisissä kilpailuissa ja lehdistössä. Peter vastaa viinien valmistuksesta ja hänen vaimonsa Hannah taasen markinnoinnista.

Illan menu:

  • Weemala Brut NV

 

  • Starter Plate: Summer soup, Crab cake & lemon, Snails & butter, Roasted lamb
  • Sauvignon Blanc 2010

 

  • Slow roasted lamb & garlic potato pyree
  • Weemala Shiraz Viognier 2009
  • Shiraz 2009

 

  • Vanilla crème brulee
  • Moscato 2009

Kitchen & Co:n keittiö oli erittäin onnistuneesti osannut yhdistää ruoat viineihin. Alkulautaselta löytyi puhtaita herkullisia makuja kuten espressokupista tarjoiltu soseutettu kesäkeitto, etanoita voissa, sekä lampaan paahtopaistia. Raikas Sauvignon Blanc sopi pienille annoksille mainiosti peittämättä ruoan makua.

Yli 10 tuntia paahdettu lammas oli juuri niin mureaa ja herkullista kuin odottaa voi. En edes ehtinyt ottaa annoksesta kuvaa ennen kuin se oli jo syöty. Ruoan kanssa tarjolla oli sekä kevyempi Shiraz-Viognier, että paahteisempi ja täyteläisempi Shiraz, joka olikin minun suosikkini näistä kahdesta.

Shiraz-Viognier viinissä Viognier lisätään Shiraziin jo maseraatiovaiheessa ennen alkoholikäymistä, eikä vasta pullotusvaiheessa kuten yleensä viininvalmistuksessa on tapana. 6% Viognieria tuo viiniin tekstuuria, väriä ja aromia: tanniinit ovat pehmeämmät (tanniinit polymerisoituvat eli molekyylit ketjuuntuvat), väri on tummempaa ja aromi parfyymisempi.

Creme brulee tarjoiltiin veripersikkasorbetin ja tuoreiden mansikoiden kanssa. Erittäin raikas ja herkullinen kokonaisuus johon hieman makea ja kupliva Moscato sopi täydellisesti. Toisin kuin Italiassa on tapana, oli tämä Moscato valmistettu Gewürztraminer rypäleestä. Illallisesta ja viineistä jäi erittäin hyvä maku suuhun.

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeenTulevia tapahtumiamme löydät myös ajankohtaista sivultamme, josta löytyy myös ohjeet miten voit rekisteröityä jäseneksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Tällä kertaa keskityimme vain yhteen rypälelajikkeeseen nimeltä Syrah tai Shiraz. Syrahia viljellään Ranskassa Rhonen alueella etenkin Hermitagessa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana Australian Barossa Valleyn tai McLaren Valen Shirazit ovat tehneet rypäleestä maailmankuuluun. Rhonen Syrah ja Australian Shiraz ovat siis samoja rypäleitä, ne vain kirjoitetaan hieman eri tavalla. Muissa maissa kuten Etelä-Afrikassa saatetaan käyttää molempia muotoja, riippuen kumpaa tyyliä viini muistuttaa.

syrah tasting1980-luvulle asti Syrahin maine on jäänyt Cabernet Sauvignonin jalkoihin eikä sitä pahemmin viljelty Rhonen ulkopuolella tai viety ulkomaille saati sitten kirjoitettu lehdissä. 1986 Australian valtio jopa maksoi viljelijöille, jos he repisivät Shiraz-köynnöksenstä maasta. Jotkut viljelijät kuitenkin jatkoivat myös Shirazin viljelyä ja osa jäljelle jääneistä Shiraz köynnöksistä oli alkuperäisiä Rhonesta 1800 luvulla tuotuja köynnöksiä ja ainoat jäljellä ennen Phylloxera epidemiaa.

Nyt Syrah on jälleen muodissa ja se leviää nopeasti niin Euroopassa kuin Uudessa Maailmassakin. Australiassa se on nykyään merkittävin punainen lajike. 1990-luvulla Rhone alkoi saada enemmän julkisuutta samalla kuin Bordeaux’n viinit alkoivat olla liian kalliita, varsinkin hinta-laatusuhteeltaan johtuen useammasta huonommasta vuosikerrasta.

Ranskassa Syrah on paras lämpimän ilmaston rypäleistä. (Muita ovat mm. Grenache ja Carignan.) Ja Australian lämmössä siitä tuotetaan tummia, täyteläisiä ja kypsän hedelmäisiä viinejä. Syrahia käytetään useimmiten sekoituksissa (Grenache, Mourvedre, Viognier, Marsanne, Rousanne), mutta se tuottaa myös hyviä eksoottisen aromisia viinejä pelkältäänkin. Viognierin kanssa käyminen tuo viiniin parfyymisyyttä, tummempaa väriä, sekä silkkistä tekstuuria.

Pohjois-Rhone on melko marginaalinen ilmasto Syrahille ja siellä Syrah istutetaankin lämpimimmille paikoille. Näitä tuhteja ja elegantteja viinejä kuvaavat hyvin sanat: yrttinen, savuinen, kukkea (neilikka ja orvokki), vadelmaa, mustaherukkaa. Iän myötä riistaisaa, nahkaista aromia sekä suklaata, orvokkeja ja tupakkaa.

Perinteisesti Rhonessa maseraatiossa on ollut rangat mukana ja se on tuonut viineihin (raakaa) tanniinia, nykyään on tapana poistaa kaikki rangat. Nykyinen tyyli on kypsemmät rypäleet, ruostumaton teräs, uudet tammitynnyrit (ranskalaiset Ranskassa ja yhdysvaltalaiset Australiassa) eikä siihen yleensä enää sekoiteta vaaleita rypäleitä pehmentämään makua.

Australialaisesta Shirazista voi löytää: pippuria, mausteita, tumma luumua, minttu/eucalyptus, makeaa hedelmää, suklaata, nahkaa, sekä lakritsaa

Syrahin kanssa ruoalta vaaditaan makua: riista, nauta, hirvi. Australian ja Etelä-Afrikan Shirazit sopivat grilliruokien seuraksi. Kevyemmät Syrahin sopivat kalkkunan, lammaspadan, tai jopa maustetun kanan kanssa. Juustoista sopivat kovat juustot esim. Cheddar.

Maistetut viinit:

  • Black Queen Sparkling Shiraz, Australia
  • Simonsig Shiraz, Etelä-Afrikka
  • Cave de Tain Crozes Hermitage, Ranska
  • Grand’Arte, Portugal
  • Columbia Crest Two Vines Shiraz, Yhdysvallat
  • Mapu Syrah Baron Philippe de Rothschild, Chile
  • Gerard Bertrand Naturalys Syrah, Ranska, Pays d’Oc
  • Peter Lehmann Barossa Shiraz, Australia
  • Feudo Arancio Syrah, Italia, Sisilia
  • Jaboulet Hermitage la Petite Chapelle, Ranska

Aloitimme kuohuvalla Shiraz viinillä jonka jälkeen maistoimme viinit yksi kerrallaan sokkona. Aisteja joutuukin näin käyttämään enemmän. Maistuuko viinin hedelmäisyys kypsältä ja tulee näin ollen lämpimästä ilmastosta, vai onko viini kevyempää ja hapokkaampaa, mikä viittaisi viileämpään ilmastoon ja Syrahin kotiseutuun Pohjois-Rhoneen. Myös valmistustyyleissä tammen käytöllä ja sen paahteisuudella on eri alueilla eroja. Oikean alkuperän tunnistaminen osoittautuikin todella vaikeaksi. Itse en viinejä sokkona maistellut vaan tiesin ne etukäteen. Mutta itsekin olin yllättynyt mm. sisilialaisen ja portugalilaisen syrahin mausta. Olin odottanut mausta vinkkejä lämpimämpään ilmastoon, mutta nämä olivatkin melko kevyitä viinejä. Chile ja Etelä-Afrikka taas tuottivat illan suurimmat pettymykset. Näistä viineistä puuttui selkeästi ryhtiä antavaa hapokkuutta.

Syrah tasting 2

Keskustelu tastingissa oli kiihkeää. Illan selkeimmin tunnistettava viini oli australialainen Peter Lehmann Barossa Shiraz. Sitä oli jo muutamaan kertaan ennakoitu, mutta kun viini viimein tuli vuoroon, oli sen maku ja eukalyptuksinen tuoksu ilmiantava. Ranska oli mukana edustettuna kolmella viinillä. Yllättävän hyvin Gerard Bertrandin Naturalys Syrah ja Cave de Tainin Crozes Hermitage vetivät vertoja neljä kertaa kalliimpaan Jaboulet La Petit Chapelleen. Laatuerot varmaankin näkyvät ilmeisinä vasta reilun kymmenen vuoden kypsytyksen jälkeen, vaikka viini olikin varsin juomiskelpoista jo nyt. Ranskalaisissa Syraheissa yhdistävänä tekijänä on mielestäni rustiikkisuus, miten sen nyt sitten selittäisikään. Viini jättää suuhun hieman karhean jälkimaun ja kaipaa rinnalleen ruokaa.

Kokonaisuudessa Syrahit olivat kevyempiä viinejä kuin olin muistanutkaan eikä lajikkeelle tyypillinen mustapippuri jälkimaussa ollut niin ilmeinen monessakaan viinissä. Teeman puolesta tasting oli todella onnistunut ja mielenkiintoinen.

Viiniklubi

Seuraava tilaisuus järjestetään 26.4 ja aiheena kuohuviinit ja samppanjat. Tervetuloa mukaan!

Tulevat tapahtumamme löydät ajankohtaista sivultamme. Viiniklubiin japostituslistallemme voit liittyä tästä.

TILAA UUTISKIRJE:

Please wait...

Kiitos tilauksesta!

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Tallenna