Illan teemana olivat espanjalaiset viinit, tosin vertailun vuoksi mukana oli myös chileläinen ja australialainen punaviini. Aloitimme kuitenkin sokkona maistetulla Torres Natureolla. Yllättävän helposti se tunnistettiinkin alkoholittomaksi viiniksi, muuten maku on raikas ja hedelmäinen ja selkeästi pirskahteleva. Sen vierellä maistettiin hedelmäinen ja kukkainen Torres Esmeralda ja kyllähän se alkoholi tuo viiniin oman elementtinsä. Maku on täyteläisempi ja pidempi. Natureo onkin hyvä vaihtoehto ravintolassa jos ei alkoholia pysty nauttimaan, ja mielenkiintoista olisikin päästä kokeilemaan tämän toimivuutta erilaisten ruokien kanssa.

Punaviineissä aloitimme kahdella Cabernet Sauvignonilla, Tarapacan Gran Reservalla ja Torresin Mas la Planalla. Edellisellä kerralla olimme jo maistaneet Torresin Mas Borras Pinot Noirin ja se saikin innostumaan hankkimaan Mas La Planan maistettavaksi. Pinot Noir tai Cabernet Sauvignon eivät ole tyypillisiä rypälelajikkeita Espanjassa, mutta Miguel Torres on halunnut näillä viineillä todistaa pystyvänsä tuottamaan huippulaatuista viinejä myös näistä lajikkeista. Vertailun vuoksi mukana oli sitten Tarapacan Gran Reserva Chilestä. Chilessä kun tuotetaan paljon Cabernet Sauvingonia ja oli mielenkiintoista verrata näitä viinejä keskenään ja miettiä onko Mas la Planan 2,5 kertainen hinta perusteltua. Tästä parista Mas la Plana valittiin selkeästi paremmaksi ja viini vielä kehittyisi useamman vuoden ajan.

Seuraavat viinit olivat Plan B Shiraz Australiasta sekä Torresin Salmos Prioratista. Salmos on Garnachan, Cariñenan ja Syrahin sekoitus ja Plan B:ssa on Shirazin lisäksi 5% Tempranilloa. Plan B on melko uusi tuote Alkossa n. 12 euron hinnalla ja se osoittautuikin illan positiivisimmaksi yllättäjäksi, kun taas Mas la Plana ja Salmos olivat odotetusti todella hyviä viinejä 40 ja 27 euron hintaisina.

 

 

Maistetut viinit:

  • Torres Natureo
  • Torres Esmeralda
  • Tarapaca Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010
  • Torres Mas la Plana 2007
  • Plan B Shiraz 2009
  • Torres Salmos 2008

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Maistelimme Pinot Noir viinejä ympäri maailman Beverage Partners Finlandin Jyrki Tarvosen kanssa.

Jyrkin sitaatti ’rautanyrkki silkkihansikkaassa’ sopiikin tämän lajikkeen viineihin oikein hyvin. Innostuimme aiheesta sen verran paljon, että päätimmekin antaa klubilaisten kertoa meille viineistä maistettuaan ne ensin sokkona.

 

Pinot Noir rypälettä (PN) pidetään haastavana kasvattaa, mutta onnistuttuaan siinä se on kaiken ylimääräisen vaivan arvoinen. Rypäle on altis homeelle ja liika kuumuuskaan ei ole hyväksi. PN vaatii lyhyemmän kasvukauden ja sitä pidetään viileämmän ilmaston rypäleenä, joka kuitenkin tarvitsee riittävästi lämpöä kypsyäkseen kunnolla. Yöt saisivat olla viileät, jotta raikkaus ja hapokkuus säilyisivät.

PN on vanhimpia lajikkeita ja hyvin herkkä mutaatioille. PN mukautuukin hyvin uusiin olosuhteisiin, mutta alkuperäiset toivotut ominaisuudet eivät välttämättä siirrykään mukana ja lopputulos eroaa odotetusta. Pinot perheeseen kuuluvat Pinot Noir, Pinot Blanc, sekä Pinot Gris ovatkin oikeastaan samaa lajiketta, sillä näillä kaikilla on sama DNA. Tärkein Pinot Noirin alue on Ranskan Burgundi, mutta Pinot Noir viinejä valmistetaan lähes kaikkialla, tosin viljelymäärät eivät vedä vertoja Cabernet Sauvignonille.

Ensimmäistä kertaa viiniklubissamme maistelimme vain yhtä rypälelajiketta ja mielenkiintoista olikin havaita, kuinka paljon eri maissa tuotetuissa viineissä oli eroja. Tosin suurimmat erot taitavat johtua valmistustyylistä eikä niinkään ilmastosta, ja alkuperän päätteleminen ei ollutkaan ihan helppoa. Muissa maissa viinit olivat tummia ja täyteläisiä pehmeine tanniineineen ja niissä tammi oli hallitsevaa, kun taas ranskalainen viini erottui selkeästi joukosta ollen paljon kevyempää, raikkaampaa ja hapokkaampaa. Mielenkiintoista olikin se, että ranskalainen viini oli viettänyt 18 kk tammessa kun taas tammisemmat viinit Espanjasta ja Kaliforniasta olivat tammessa vain puolet ajasta eli 9 kk. Uusien tammitynnyreiden osuus ja niiden paahtoaste ovatkin näissä pääroolissa, mikä on vähän sääli, sillä rypälelajikkeen omat ominaisuudet peittyvät.

Maistetut viinit:

  • Rotari Rosé, Italia
  • Aliwen Reserva Pinot Noir, Chile, 2008
  • Fog Head Pinot Noir, USA, 2008
  • Torres Mas Borras, Espanja, 2008
  • Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, Ranska, 2007
  • Clos Henri Pinot Noir, Uusi Seelanti, 2008

 

Aloitimme maistelun kuohuviinillä muistutuksena Pinot Noirin merkittävästä roolista maailman kuohuviineissä ja etenkin samppanjassa. Sen jälkeen seurasivat Chile, Yhdysvallat ja Espanja. Näissä viineissä tammi oli melko merkittävässä roolissa, mutta erojakin viinien välillä löytyi, niin hinnassa kuin täyteläisyydessäkin. Lähemmäs 30 euroa maksava Espanjan Mas Borras oli selvästi intensiivisempi, pidempi ja tasapainoisempi kuin alle kymmenen euron Chileläinen Aliwen. Yhdysvaltalainen Fog Head oli sitten näiden kahden välimaastossa. Ranskalainen viini oli väriltään ja maultaan kepeämpi erottui selkeästi joukosta. Toiset pitivät tästä ja toiset ei. Pisteet eri viinien välillä menivät todella ristiin ja on mahdotonta laittaa näitä järjestykseen. Laadullisesti viinit olivat hyviä ja omat mieltymykset sitten ratkaisivat. Mutta jos yksi viini pitää valita voittajaksi, niin se olisi varmaankin viimeisenä maistettu Uuden Seelannin Clos Henri, jonka maku oli selvästi kaikkien mieleen. Viinien seuraksi tarjolla oli patonkia ja Comte juustoa.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut ja mielenkiintoinen tilaisuus. Kiitokset kaikille lukuisille osallistujille sekä tietenkin vierailevalle isännälle Jyrkille.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Yksi viiniharrastuksen mielenkiintoisimpia osa-alueita on viinin ja ruoan yhdistäminen. Tätä toivotaankin useimmin kun kyselen viiniklubilaisilta mitä viinejä tai teemaa he haluaisivat kokeilla. Vaikka idea onkin todella houkutteleva, useimmin hanke kaatuu käytännön järjestelyihin: mitä ruokia hankittaisiin, kuka ne valmistaisi, ja missä?

Kotona ruoan valmistaminen ja erilaisten viinien maistelu on hauskaa ajanvietettä, vaikkakin melko työlästä eikä lopputuloksesta ole takeita. Mutta isommalle ryhmälle sopivien tilojen ja annosten valmistajien löytäminen onkin hankalampaa. Paras ja helpoin vaihtoehto onkin mennä ravintolaan, tilata ammattikokin valmistamat annokset pöytään, sekä useampia laseja erilaisia viinejä annosten kanssa maisteltavaksi. Tähän tarkoitukseen ravintola Mange Sud tarjosi meille jälleen kerran todella hyvät puitteet.

Kolmen ruokalajin menun kanssa maistelimme kuutta viiniä.

Menu:

Sienirisotto

La Segreta Bianco, Sicily

Grecanico, Chardonnay, Viognier, Fiano

Stephane Brocard, Bourgogne

Pinot Noir
*
Haudutettua porsaan kylkeä, pequillos-paprikoita ja valkopapumuhennosta

Altas Quintas ’600’ Red, Portugal

Aragonez, Tricandeira, Alicante, Bouschet

Banfi Col di Sasso, Toscana

Cabernet Sauvignon, Sangiovese

tai

Kultaotsa-ahventa, sillikaviaaria ja beurre blanc –kastiketta

Le Moire Etna Bianco, Sicily

Carricante, Catarratto

Chateau Musar Jeune blanc, Lebanon

Viognier, Vermentino, Chardonnay
*

Tarte Tatin
Sauternes Mouton Cadet 2007 Reserve, Bordeaux

Semillon, Sauvignon Blanc, Muscadelle

Josefina Pinol Red, Spain

Garnacha Blanca

 

Aloitimme sienirisotolla jonka kanssa viineinä olivat Pinot Noir sekä Sisilialainen valkoviini.  Paremmaksi yhdistelmäksi mielestäni osoittautui Pinot Noir. Maku oli melko kevyt ja pehmeä mutta hapokkuus sopi kivasti melko raskaan risoton seuraksi. Valkoviiniksi runsas ja voimakas Segreta Bianco oli myös hyvä yhdistelmä, mutta jäi tällä kertaa toiseksi. Maistoimme näiden viinien lisäksi myös toisen pääruokavaihtoehdon kanssa tarjoillun Supertoscanalaisen Banfi Col di Sasson. Viini sellaisenaan oli hyvää, mutta jyräsi täyteläisyydellään sienirisoton maun. Pääruoaksi valitsin ahvenen ja sen kanssa mielestäni raikkaampi hedelmäinen Le Moire Etna Bianco sopi paremmin kuin voimakkaampi Musar Jeune. Jälkiruoan, Tarte Tatinin, kanssa viineinä olivat sen klassikkoyhdistelmä Sauternes, sekä Josefina Pinol. Sauternes valittiin paremmaksi yhdistelmäksi, mutta myös Josefina Pinol oli mielenkiintoinen tuttavuus.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Järjestämme taas syksyllä viinitastingin ja illallisen ravintola MangeSudissa Tehtaankadulla Helsingissä. Sitä odotellessa

järjestimme kilpailun Wineserver Facebook sivuilla.

Sinun tarvitsee vain tykätä sivusta niin olet mukana arvonnassa jossa voit voittaa kolmen ruokalajin menun kahdelle.

Aikaa osallistua arvontaan on juhannukseen asti.

Jaa sivu myös seinälläsi. Ehkä ystäväsi ottaa juuri sinut mukaan syömään jos hän voittaa.

Kilpailuun: Facebook/Wineserver