Vuoden Viinit 2018 -kilpailun tulokset on nyt julkistettu. Koko kilpailun voittajaviiniksi valittiin Domaines Schlumberger Riesling Grand Cru Saering 2014 Ranskan Alsacesta.
Tuomaristo luonnehti viiniä seuraavasti:
”Vaaleankeltaisen viinin avoin ja rehevä tuoksu on moniulotteinen, kypsän hedelmäinen, sitruksinen, hunajainen, hennon yrttinen ja hieman pähkinäinen. Viini on kuiva, erittäin hapokas ja sen maussa toistuu tuoksun moniulotteinen aromipaletti. Kypsä hedelmäisyys yhdessä tiukan hapokkuuden kanssa tekevät viinistä maukkaan ja tasapainoisen kokonaisuuden. Hieno tyylikäs viini, jolla on pitkä ja polveileva jälkimaku.”
21. kertaa järjestettyyn Vuoden viinit -kilpailuun ilmoitettiin jälleen tänä vuonna ennätysmäärä viinejä, yli 830. Olin mukana tuomaristossa neljättä kertaa. Yksin viinejä ei tarvitse tuomaroida, vaan mukana on aina 12-15 tuomaria. Jokainen laittaa sarjan viinit paremmuusjärjestykseen ja sarjan voittajaksi selviytyy parhaiten menestynyt viini. Koko kilpailun voittajaksi selviytyy oman sarjansa suvereenisesti voittanut viini.
Sarja 01: Euroopan punaviinit, hinta alle 12 euroa
Kun Laetizia Riedel kutsui minut samppanjalasilliselle, en mitenkään pystynyt kieltäytymään. No ehkä kutsu ei tullut suoraan häneltä ja taisi paikalla olla muitakin, mutta hänen esiintyessä ei muiden läsnäoloa edes huomannut. Parituntinen vierähti Laetiziaa kuunnellessa ja omiin aisteihin keskittyessä.
Tomi Naarvala ja Laetizia RiedelRiedel Fatto a Mano samppanjalasit
Edellisestä Riedel tastingistä oli kulunut jo useita vuosia. Riedel on ollut viinilasien edelläkävijä. Vuonna 1959 se tuotti ensimmäisenä tulppaaninmuotoisen lasin. Aiemmat viinilasit olivat leveneviä vesilasin muotoisia, värikkäitä, painavia, ehkä kultakaiverruksin. Lasi kertoi omistajan varallisuudesta.
Uusimpana tulokkaana maistelimme nyt samppanjaa laseista, joissa on käsintehdyt värikkäät jalat ja suurempi pesä aromien kehittymiselle.
Vaikka laseja on kehitelty jo kaikelle mahdolliselle, on työ jatkuvaa kehittelyä. Viinimaailma laajenee ja viinien tyyli muuttuu vuosien mittaan ja jatkuvasti haetaan parhaita mahdollisia ratkaisuja, joilla viini maistuu parhaimmalta. Myös kilpailijat pakottavat pysymään hereillä ja yrittämään kovemmin. Viime kerralla suurempaa lasikokoa, Vinum XL sarjaa, Maximilian Riedel perusteli nykyaikaisilla korkeamman alkoholipitoisuuden ja konsentraation viineillä, jotka vaativat isomman lasin. Riedel on myös erittäin tunnettu kauniista dekanttereista.
Aloitimme lasitastingin juomalla vettä – suoraan pullosta ja eri viinilaseista. Pullosta tai kapeasta Syrah lasista juotaessa vesi jatkaa kielen keskellä matkaa nieluun eikä koko suu edes kastu. Leveästä Pinot Noir lasisita viini kaatuu kielen alle ja sivuille ja poskien kautta nieluun. Parhaiten vedelle toimi Cabernet-lasi, josta nautittuna koko suu kastuu ja vie janontunteen suusta. Lasin muodolla vaikutetaan miten juoma virtaa suuhun.
Tähän kun yhdistetään viinin hapokkuus, makeus, tanniinisuus, alkoholi ja hedelmäisyys, ollaan jo asian ytimessä: mitä viinin ominaisuuksia halutaan korostaa ja mitä hillitä, ja mitkä suunosat näihin reagoivat. (Voit lukea lisää viinin maistamisesta ja arvioimisesta täällä.) Pinot Noir liian pienestä ja kapeasta lasista juotaessa maistuu happamalle, kun taas suuressa leveässä lasissa maku on silkkisen pehmeä ja hedelmäinen.
Tämä on helppoa testata myös kotona. Ota pullo suosikkiviiniäsi ja kaada sitä tilkka erimuotoisiin ja kokoisiin laseihin, mukeihin, kuppeihin, ja mitä kotoasi sattuukaan löytymään. Vertaile miten viinin tuoksu ja maku muuttuvat eri astioissa.
Laetizian vinkit:
Miten valita sopiva lasi eri tuotesarjoista? Lasin hinnan tulisi vastata pullon hintaa. Jos juot 20 € viinejä, sopivanhintainen lasi olisi 20 € hintaluokkaa.
Tarvitaanko kotiin useita laseja? Ei. Hanki aluksi lasi omalle suosikkiviinillesi. Sama lasi toimii usein myös muiden viinien kanssa. Muutamilla eri laseilla päästään jo pitkälle. Puhelimelle ladattavalla Riedel applikaatiolla voi etsiä omalle suosikkirypäleelle sopiva lasi.
Viiniuutuuksia saapui marraskuussa Alkon valikoimaan yli 40, jotka maistelin ja arvioin sokkona. Lopullisiin suosituksiin vaikuttavat lisäksi myös viinin hinta, kiinnostavuus ja uutuusarvo, kuten harvinaisempi lajike tai viinimaa. Marraskuun viinisuositusten listalle pääsi muun muassa joukko saksalaisia viinejä:
Kuohuviinit
Maistuvin kuohuviiniuutuus saapuu Saksasta Pfalzin alueelta Spürnasen Rielsing Brut2015 (14,90€). Tämä Deutscher Sekt kuohviini on valmistettu perinteisellä menetelmällä Riesling rypäleistä ja kypsyminen hiivasakan päällä on kestänyt 9 kuukautta. Aromeilta viini on hedelmäinen, omenaa, sitruunaa, persikkaa, ja hennon paahteinen. Maku on kevyen elegantti ja miellyttävän tasapainoinen.
Valkoviinit
Valkoviineistä suosikikseni nousi Johannishof Johannisberger Auf der Höll Riesling Trocken VDP Erste Lage 2016 (14,86€ 0,375l) Saksan Rheingausta, joka myydään siis puolikkaassa pullossa. Tuoksussa on kypsää persikkaa ja hunajamelonia. Myös maku on runsaan hedelmäinen ja korkeaa hapokkuutta on tasapainottamassa pieni määrä jäännössokeria.
Punaviinit
Myös suosikkipunaviinini tuli Saksasta Pfalzin alueelta. Philipp Kuhn Laumersheimer Kirschgarten Pinot Noir GG 2014 (39,89€). Tyylikkäässä viinissä löytyy runsaasti punaisia marjoja ja tammea sopivassa suhteessa. Alkon esitteen mukaan viini on kypsynyt 21 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista viidesosa uusia.
Jälkiruokaviinit
Kiehtova jälkiruokaviini Kracher Cuvée Beerenauslese 2015 (19,95€ 0,375l) tulee Itävallan Neusiedlerjärven rannalta Burgenlandista. Alueella on otolliset olosuhteet jalohomeviinien valmistukseen. Voimakkaassa tuokussa lötyy persikkaa, aprikoosia, mangoa ja ananasta. Maku on erittäin makea (160g/l jäännössokeria), mutta runsas hapokkuus tuo viiniin mukavaa raikkautta.
Graham’s 30 Years Old Tawny Port (26,50€ 0,2l) pikkupullossa kutsuu tutustumaan tähän keskimäärin 30 vuotta tammitynnyreissä kypsyneeseen portviini-tyyliin. Alkoholi on tyylikkäästi integroitunut vuosien saatossa ja mausta löytyy kuivattua hedelmää ja pähkinää. Todella moniulotteinen tuoksu ja maku.
Suomi sijoittui viidennelle sijalle sokkomaistelun MM-kilpailuissa Ranskan Bourgognessa. Voiton vei Ruotsin joukkue ja toiseksi sijoittui Englannin joukkue. Meitä paremmin menestyivät myös Luxemburgin ja Uuden-Seelannin joukkueet.
Viides sija kilpailussa oli lopulta hyvä suoritus. Kisassa oli paljon viinintuottajamaita mukana ja monilla joukkueet muodostuivat alan ammattilaisista, viinitekijöistä ja sommeliereista. Taakse jäivät Italian, Espanjan ja Ranskan joukkueet, sekä viime vuoden maailmanmestarimaa Kiina.
Parhaiten kilpailussa tällä kertaa menestyivät kuitenkin amatöörijoukkueet. Suomenkin joukkue muodostui lähinnä amatööreistä. Olin mukana ainoana viiniammattilaisena. Olen vuosia opettanut viinien maistelua ja arviointia Wineserver yritykseni tilaisuuksissa. Nyt oli aika laittaa itseni likoon ja erilaiset kilpailut ja tutkinnot antavat lisämotivaatiota viinien opiskeluun.
Minun lisäksi joukkueessa olivat Kimmo Räntilä, Erkki Piitulainen ja Samu Viljanen. Mukana matkassa oli myös Munskänkarnan Suomen puheenjohtaja Ari Tuutti. Muihin joukkueen jäseniin olen tutustunut Vuoden Viinit – kilpailun tuomaristossa, johon liityin mukaan valmistuttuani Viinimestariksi kolme vuotta sitten.
MM-joukkue: (takarivi vasemmalta) Tomi Naarvala , Erkki Piitulainen, Kimmo Räntilä, (eturivi vasemmalta) Samu Viljanen, Ari Tuutti. Taustalla Vosne-Romanéen viinitarhoja.
Osallistuin viininmaistelun MM-kilpailuihin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Osallistuminen kilpailuun ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Ensin tulee selvitä aluekarsinnasta sekä Suomen karsinnasta. Oma taival kilpailussa alkoi vuosi sitten viinimessuilla kun Erkki kutsui minut mukaan heidän treeniporukkaan. Olin syksyllä aloittanut WSET Diploma tutkinnon ja osallistumalla sokkomaisteluihin sain hyvää harjoitusta kevään suureen viinitenttiin, joka menikin kerralla läpi.
Vain viikkoa ennen Helsingin karsintaa päätimme Kimmon kanssa muodostaa joukkueen ja osallistua kilpailuun. Karsinta käytiin kahden hengen joukkueissa ja selvisimme mukaan Suomen finaaliin, jonka onnistuimme voittamaan. Kisajoukkueen täydensi toiseksi sijoittuneet Erkki ja Samu. Keväällä ja syksyllä harjoittelimme viinien tunnistamista lähes viikoittain ja sen lisäksi kävin ahkerasti messuilla ja niiden yhteydessä järjestetyillä luennoilla. Viinien tunnistamisessa tärkeintä ei ole makuaistin paremmuus, vaan muistijälkien luominen kertauksen kautta.
Vasemmalla joukkueet valmistautuvat kilpailupaikalla. Oikealla tuomarina toiminut Jancis Robinson ja Tomi Naarvala.
Sokkomaisteluakin on erilaista. Vuoden Viinit – tuomaristossa päämäärä on laittaa viinit paremmuusjärjestykseen laadun mukaan eikä tunnistaa viinin alkuperää. WSET tutkinnossa keskitymme viinin kuvailuun, sekä laadun ja kypsytyspotentiaalin analysointiin. Sokkomaistelukilpailussa yritämme vain löytää viinin rypäleen, alkuperämaan ja alueen, sekä vuosikerran. WSET tenteissä niillä on melko pieni painoarvo. Toisaalta jos kilpailuissa annettaisiin pisteitä viinien analyyseistä, saisivat kaikki maat yhtä paljon pisteitä ja lopulta oikea rypäle, maa, alue ja vuosikerta kuitenkin ratkaisisivat voittajan. Erilaiset aromien kuvaukset ovat hyvin subjektiivisia ja on vaikea sanoa kuka on oikeassa ja kuka ei.
Sokkona maistellessa kaikki aiemmin viineistä opittu tieto joudutaan ottamaan käyttöön. Eri rypälelajikkeilta löytyy tunnistusta helpottavia ominaistuoksuja. Maun perusteella voidaan todeta onko viinissä viileän ilmaston hapokkuutta vai lämpimämmän ilmaston kypsempää hedelmäisyyttä ja korkeampaa alkoholipitoisuutta. Kun tiedetään rypälelajike ja minkälaisesta ilmastosta viini tulee, tarvitsee enää tietää missä kyseisiä viinejä valmistetaan. Viinin terroir ei käsitä pelkästään alueen ilmastoa ja maaperää, vaan myös alueen kulttuuria ja viininvalmistusperinteitä. Esimerkiksi Riojassa viiniä kypsytetään usein amerikkalaisessa tammitynnyrissä, jonka aromi eroaa ranskalaisesta tammesta.
Viinin värin, aromin ja maun kypsyyden perusteella pystyy myös päättelemään minkä ikäistä viini on. Kun vielä tietää minkälaiset sääolosuhteet alueella on ollut siihen aikaan, voidaan tarkemmin valita oikea vuosi. Teoriassa viinin tunnistaminen ei ole tuon vaikeampaa. Käytännössä se ei niin helppoa olekaan, varsinkin kun viinit saattoivat tulla mistä tahansa ja rypälelajikkeita on tuhansia. Meksikolaisen Nebbiolon tunnistaminen on suorastaan mahdotonta (kilpailun 7. viini).
Kilpailun järjesti Ranskan suurin viinilehti La Revue du Vin de France. Puitteet kilpailulle olivat hienot. Kisapaikkana toimi Château de Gilly ja illallisen nautimme legendaarisessa Hospices de Beaunessa.
Château de Gilly (vas.), Hospices de Beaune (oik.)
Kilpailu etenee niin, että aluksi edessäsi on kolme tyhjää lasia. 10 minuutin välein kaadetaan aina uusi viini. Muutaman viinin voi siis jättää lasiin kehittymään, mutta yhden lasin tulee aina olla valmiina seuraavaa viiniä varten. Kilpailussa maistelut menivät joukkueella hyvin ja aikaa jäi eri vaihtoehtojen pohdiskeluun ja poissulkemiseen, mutta osassa viineistä päädyimme vääriin lopputuloksiin. Emme kuitenkaan tehneet typeriä virheitä. Vaikka harmitti hävitä Ruotsille, oli siinä myös jotain positiivista. He ovat lähteneet kilpailuun mukaan samoista lähtökuopista ja jos heille voitto on mahdollista, on se mahdollista myös Suomelle.
Sijoitukset:
1. Ruotsi, 2. Iso-Britannia, 3. Luxemburg, 4. Uusi-Seelanti, 5. Suomi, 6. Espanja, 7. Unkari, 8. Kanada, 9. Kiina, 10. Puola, 11. Ranska, 12. Brasilia, 13. Tanska, 14. Etelä-Afrikka, jaettu 15. Hollanti ja Yhdysvallat, 17. Sveitsi, 18. Venäjä, 19. Monaco, jaettu 20. Portugal ja Andorra, 22. Belgia, 23. Zimbabwe, 24. Italia.
Viinit:
Chasselas, Sveitsi, Fendant Fully, Cave des Armandiers, 2015
Vermentino, Ranska, Bellet, Clos Saint Vincent, 2016
Riesling, Saksa, Pfalz, Fredrich Becker, 2011
Chenin Blanc, Etelä-Afrikka, Stellenbosch, Ken Forrester the FMC, 2015
Chardonnay, Ranska, Puligny Montrachet, Boisset les Trezins, 2015
Garganega, Italia, Soave Classico, Gini la Frosca, 2013
Nebbiolo, Meksiko, Baja California, La Cetto, 2012
Vuoden Viinit 2018 voittaja! — Domaines Schlumberger Riesling Grand Cru Saering 2014 
Vuoden Viinit 2018 voittaja! — 
matkaa nieluun eikä koko suu edes kastu. Leveästä Pinot Noir lasisita viini kaatuu kielen alle ja sivuille ja poskien kautta nieluun. Parhaiten vedelle toimi Cabernet-lasi, josta nautittuna koko suu kastuu ja vie janontunteen suusta. Lasin muodolla vaikutetaan miten juoma virtaa suuhun.
Kuohuviinit
Valkoviinit
Punaviinit
Jälkiruokaviinit
Graham’s 30 Years Old Tawny Port (26,50€ 0,2l) pikkupullossa kutsuu tutustumaan tähän keskimäärin 30 vuotta tammitynnyreissä kypsyneeseen portviini-tyyliin. Alkoholi on tyylikkäästi integroitunut vuosien saatossa ja mausta löytyy kuivattua hedelmää ja pähkinää. Todella moniulotteinen tuoksu ja maku.
