Tällä kertaa tutustuimme Italialaisiin punaviineihin Toscanan alueelta kun Esa Salminen Norexilta kävi esittelemässä meille Frescobaldin tuotantoa.

Liiketoimintaa Firenzeläisen Frescobaldin suku on pyörittänyt jo vuosituhannen ajan ja suvun nimi on liittynyt koko Italian ja ennen kaikkea Toscanan maakunnan historiassa taiteeseen, kulttuuriin, kaupankäyntiin ja talouselämään.

Viiniäkin on valmistettu 1300-luvulta asti 30 sukupolven ajan, ja viiniklubimme lisäksi viinejä on päässyt nauttimaan Englannin kuningashuone, monet Euroopan hovit, sekä kuvanveistäjä Donatello, joka tapasi tilata viinejä ateljeeseensa suoraan Frescobaldilta.

Frescobaldilla on ollut tuntuvin vaikutus 1900-luvun jälkipuoliskon viininviljelyn nopeaan tekniseen kehitykseen Toscanassa. Arvorypäleet Chardonnay, Cabernet, Merlot ja Pinot saapuivat viinitarhoihin Frescobaldin suvun myötä, joka osasi analysoida rypäleiden tarpeet ja kehittää viljelyä sijoittamalla lajikkeet juuri sopiviin kasvu- ympäristöihin.

Tänä päivänä yhtiön pääkonttori, Palazzo Frescobaldi, toimii edelleen tyylikkään renesanssipalatsin suojissa keskellä Firenzen kauneinta historiallista ydinkeskustaa. Vaikuttava maaomaisuus Toscanan alueella kattaa 1000 hehtaaria viinitarhoja 4000 hehtaarin alueella. Tuotannon takaa yhdeksän viinitilaa, jotka kaikki sijaitsevat valikoiduilla ja suotuisilla viljelyalueilla, jotka soveltuvat parhaiten DOC- ja DOCG -viinien viljelyyn.

Maistoimme seuraavat viinit (suluissa meidän antamat pisteet):

Danzante Pinot Grigio 2008 (87)

Rèmole 2008 (87)

Castiglioni Chianti 2008 (88)

Nipozzano Riserva Chianti Rúfina 2007 (89)

Castelgiocondo Brunello di Montalcino 2004 (91)

Mormoreto 2005 (90)

Ja loppuun vielä makea Pomino Vendemmia Tardiva 2003 jälkiruokaviini, jota ei taida olla pahemmin Suomessa saatavilla. Tarkemmat kuvauksemme viineistä löytyy viiniarvioista.

Alkuun maistoimme siis valkoviinin ja sen jälkeen pari kevyempää tammetonta punaviiniä. Siirryttäessä Nipozzanoon hinta lähes tuplaantui ja niin myös kaikki muukin. Tuoksu oli huomattavasti kompleksisempi ja maku konsentroituneempi. Lihaisa tanniininen viini joka suorastaan huutaa kunnon puoliraakaa pihviä. Seuraava viini veikin sitten jo voiton. Castelgiocondo Brunello di Montalcino, jonka voimakas kompleksinen tuoksu, kypsät kehittyneet tanniinit ja täyteläinen tasapainoinen maku, oli lähes kaikkien mielestä illan paras viini. Tosin todennäköisesti Nipozzanoa 18,25€ tulemme ostamaan useammin kuin Castelgiocondoa, jota saa hintaan 45,80€. Viimeisenä punaviininä oli Mormoreto. Viini on tyypillinen Bordeaux sekoitus ja varmaankin ainoa syy, miksi se hävisi Castelgiocondolle, johtuukin tästä alkuperän ja tyypillisyyden puutteesta. Todella upea viini, mutta Bordeaux tyyppisiä viinejä tuotetaan ympäri maailmaa kun taas Italialle tyypillisiä viinejä ei oikein muualta saa. Eli me arvostimme enemmän Toscanalaista makua. Todella hienoa oli maistaa tämä punaviinien kirjo kevyemmistä täyteläisiin. Ja vielä lopettaa jälkiruokaviiniin, niitä kun tulee turhan harvoin maistettua.

Mielenkiintoista keskustelua kävimme myös pullojen korkeista. Eri viineissä oli erilaiset korkit. Aina kun korkin pituus kasvaa muutamalla millimetrillä niin hinta kaksinkertaistuu. Pisimmät korkit maksavatkin siten jo muutaman euron kappale. Sekin jo osaltaan selittää laadukkaampien viinien korkeamman hinnan.

Kiitos vielä kaikille osallistujille! Oli oikein onnistunut ilta.

Yhteydenotot ja postituslistalle liittymiset: info@wineserver.fi tai täyttämällä lomake.

Enemmän kuvia löytyy Facebookista tai Flickr kansiosta!

Kokemuksiani Mikä Viini! –tapahtumasta tiskin molemmilta puolilta.

 

Wennerco järjesti tänä vuonna jo seitsemännen kerran Mikä Viini! -viinitapahtuman. Tällä kertaa paikkana oli Restaurant Pörssi ja puitteet olivatkin oikein miellyttävät. Ensimmäiset 2 tuntia oli varattu lehdistölle ja muille viiniammattilaisille, ja paikalla olikin paljon mm. Alkon nuoria työntekijöitä. Ja muuten tapahtuma oli sitten avoin yleisölle klo 16–20 molempina päivinä.

Tapahtuma alkoi keskiviikkona Viña Errazurizin pääviinintekijä Francisco Baettigin luennolla lehdistölle, johon itsekin sain kunnian osallistua. Ja muutenkin omat viininmaisteluni tein jo ammattilaisaikaan, sillä yleisöaikaan työskentelin keskivikkona Codorniun ja torstaina Tarapacan osastolla.

Errazuriz on Don Maximiano Errazurizin vuonna 1870 perustama viinitila, joka on edelleen perheomisteinen. Nykyinen pääviinintekijä Baettig on opiskellut Bordeauxin yliopistossa ja työskennellyt mm. Michel Larochen ja Château de Sancerren viinitiloilla. Maistettavina oli kaksi hyvin erilaista Sauvignon Blancia, Chardonnay, Cab. Sauvignon sekä useamman lajikkeen sekoitus Seña. Viinit olivat oikein hyviä ja siitä pääsikin sitten muiden viinien kimppuun. Maistettavia viinejä oli pari sataa ja itse keskityinkin vain uusiin tuttavuuksiin. Toki alkuun testasin Bollingerin koko valikoiman. Mutta muilta tuottajilta tyydyin maistamaan vain yhden tai kaksi viiniä, joita en ollut ennen maistanut.

Yleisötapahtumaan oli ilmainen sisäänpääsy ja maistelulipukkeetkin olivat vain euron kappale. Suurin osa viineistä maksoi yhden tai kaksi lipuketta. Tosin arvokkaimmat viinit ja samppanjat maksoivat useampia lipukkeita, kalleimpana Bollinger La Grande Année Rosé 2002. Viiniharrastajalle kuitenkin todella edullinen tilaisuus ja heitä tulikin paikalle runsain määrin. Paikalla viinejä maistattamassa oli parisenkymmentä eri viinintuottajaa kymmenestä eri maasta. Heidän kanssaan sai keskustella viininvalmistuksesta ja viimeisimmistä trendeistä.

Työskentely messuilla oli oikein mukavaa ja asiakkaatkin vaikuttivat tyytyväisiltä ja iloisilta. Kiva oli myös nähdä paljon tuttuja naamoja yleisön joukossa. Keskiviikkona Codorniun tiskillä ei ollut tarjolla ollenkaan peruscavaa, Codorniu Classico Brut, vaan heidän parempaa Cava-tarjontaa. Ja juuri messuillahan niihin kannattaakin tutustua. Arvokkaampia viinejä ei tarvitse sitten ostaa kotiin ’sika säkissä’ kun on jo messuilla päässyt tutustumaan viinin tyyliin. Kuohuviinipulloja tulikin illan mittaan availtua kiitettävä määrä ja monet tuntuvat aloittavan ja lopettavan maistelun kuohuviiniin. Itsekin taidan kuulua siihen joukkoon.

Torstaina Tarapacan osastolla oli myös kiireistä ja osa viineistä, Grand Reserva ja ensi kuussa myyntiin tuleva jouluviini, pääsivätkin loppumaan kesken. Itselleni molemmista viineistä jäi oikein positiivinen kuva. Tarjolla oli myös muutama Alkon valikoiman ulkopuolinen viini, jotka myös menivät saman tien. Mutta laajan valikoiman ansiosta kukaan ei sentään jäänyt kokonaan ilman viiniä ja monille löytyikin sopiva viini tilalle.

Tarapacan viinit Alkon valikoiman ulkopuolelta:

Viinejä pääsi myös maistelemaan Valion juustojen, Suklaagallerian suklaiden ja West Charkin peuramakkaran ja ilmakuivatun kinkun kanssa. Suosittelen.

Tapahtumasta minulle jäi oikein positiivinen kuva ja seuraavaa kertaa jo odotellaan.

Enemmän kuvia löytyy Facebookista tai Flickr kansiosta!

Tutustu myös uusittuihin Wineserver sivuihin ja liity mukaan postituslistalle tai Facebook ryhmään niin saat ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista.

Tiedotus kaikille, jotka ovat viimeaikoina lähettäneet viestiä palautelomakkeen kautta ja päätynyt Error sivulle, niin viesti ei ole silloin tullut perille. Sivu on nyt korjattu ja toimii taas. Eli jos haluat liittyä postituslistalle tai muuten ottaa yhteyttä niin voit tehdä sen lomakkeella tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@wineserver.fi

Pahoittelut tästä. Ja tietenkin kaikki muutkin viineistä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan. 

t. Tomi

Ajankohtaiset tapahtumat

Viinituotteet

Viiniklubin syyskausi avattiin viininmaisteluillallisella Mange Sud ravintolassa Tehtaankadulla.

Kesällä ei tilaisuuksia järjestetty mutta viinejä toki tuli maisteltua ja viinitiloillakin tuli vierailtua Mallorcalla. Wineserver nettisivut saivat uuden ilmeen ja toiminta on jaettu selkeämmin neljään osaan, Viinit, Tapahtumat, Viinimatkat ja Viinituotteet. Suomenkieliset ja englanninkieliset sivut on eroteltu ja molemmista on myös mobiiliversiot, joita on helppo käyttää matkapuhelimella. Lopussa linkit eri pääsivuille ja ne kannattaa laittaa suosikkeihin. Myös viiniarviomme ovat nyt tietokannassa ja arvioiduista viineistä on enemmän tietoja tarjolla. Ja paljon on myös tapahtumia suunnitteilla syksyksi, eli kiirettä pitää.  

Viiniklubin tarkoituksena on myös oppia viineistä. Illallisen aikana ryhmissä pohdittiin viinin ja ruoan ominaisuuksia sekä lisäksi yhdistelmän sopivuutta ja syitä miksi yhdistelmä toimi tai ei toiminut. Alle on koottu pohdiskelujemme tuloksia.

Menu:

Manzanilla La Goya, Delgado Zuleta Sherry

 Gazpacho-keitto

Bourgogne Chardonnay, Stephane Brocard,  2008

Greco di Tufo, Vesevo, 2007

Marinoituja scampeja

Meriahven tartar

Bourgogne Pinot Noir, Stephane Brocard, 2008

Pinot Noir Reserva del Fin del Mundo, 2009

Grillattua kanaa Marsala kastikkeessa

Moscato d’Asti ‘Bass Tuba’

Jugurtti panna cotta

Aloitimme siis sherryllä ja gazpacho keitolla. Sherry oli todella kuiva, raikas ja viileä. Gazpacho oli soseutettu ja viileänä maistui raikkaalta, hienostuneelta ja maukkaalta. Kaikki pitivät keitosta mutta sherry jakoi mielipiteitä. Joillekin sherry oli liian voimakas aloitus kun taas toisten mielestä yhdistelmä sopi melko hyvin. Voimakkaan makuinen gazpacho vaatii myös viiniltä ryhtiä. Itsellenikään tämä yhdistelmä ei tulisi ensimmäisenä mieleen ruokaa ja juomaa valittaessa, mutta tämänlaisessa menussa onkin se hyvä puoli, että tulee kokeiltua uusia yhdistelmiä.

Seuraavana olikin sitten marinoituja rapuja sekä meriahven tartar, ja juomana kahta eri valkoviiniä. Molemmat viinit olivat oikein hyviä, mutta Bourgogne Chardonnaysta pidettiin enemmän. Siinä oli voimakas aromi, kuiva, runsas ja raikas maku. Viini vaikutti ikäistään paljon kehittyneemmältä. Greco di Tufossa oli sitäkin runsaampi ja voimakkaampi maku. Ruoka-annos oli pieni ja elegantti. Meriahven oli oikein hyvää ja ravut sopivan voimakkaita. Yhdistelmänä meriahven sopi paremmin Bourgogne Chardonnayn kanssa. Yhdistelmä maistui paremmalta kuin osiensa summa viinin tuodessa kalan maun hienosti esiin.  Marinoidut ravut taas sopivat paremmin aromaattisemman Greco di Tufon kanssa.

Grillattu kana kasvipaistoksen kanssa oli mehukasta, tosin aromimaailmaltaan annos oli pehmeän mieto ja tavanomainen, eli ei niin haastava yhdistettävä. Viineiksi oli valittu Burgundilainen sekä Argentiinalainen Pinot Noir. Bourgogne Pinot Noir oli viininä kevyempi ja hapokkaampi. Ominaisuuksiltaan viini oli melko niukka, mutta sopi hyvin tämän ruoan kanssa.

Pinot Noir Reserva del Fin del Mundo Argentiinasta oli täyteläisen pehmeä ja helppo juoda. Se on erinomainen viini valmiina juotavaksi ilman sen suurempaa ikääntymispotentiaalia tai kompleksisuutta. Grillatun kanan kanssa tämä oli meidän suosikkimme.

Moscato d’Asti oli miellyttävän makea, runsas, aromaattinen jälkiruokaviini pienillä kuplilla, tuoksussa hunajaa ja aprikoosia. Jugurtti panna cotta oli myös hyvää raikkaiden marjojen kanssa. Molemmat olivat hyviä pelkältäänkin ja yhdistelmänä toimiva, raikas, eikä liian makea.

Kokonaisuutena ilta oli todella mukava ja mielenkiintoinen. Ruokien ja viinien yhdistelmät olivat ammattimaisesti suunniteltuja ja onnistuneita. Saman menun voi käydä nauttimassa Mange Sudissa tiistai-iltaisin. Suosittelemme lämpimästi!

Liity postituslistalle tai Wineserverin sivuille Facebookissa niin saat tietoa tulevista viininmaisteluillallisista ja muista tapahtumista ja eduista.

Wineserver kotisivu

Wineserver kotisivu – mobiiliversio

Wineserver homepage

Wineserver homepage – mobile version