Kesäkuussa viinikubimme ohjelmana oli sokkotasting. Jokainen toi mukanaan pullon viiniä ja muut yrittivät arvata mitä viiniä lasissa oli. Tehtävänä oli tunnistaa rypälelajike, alkuperämaa ja alue, sekä vuosikerta.

Sokkomaisteluista olen kirjoittanut useasti aiemminkin, joten siirrytään suoraan asiaan.

 

Maistetut viinit:

  • Alma 4, Pinot Noir, Argentiina 2011
  • Van Volxen, Riesling, Saksa 2008
  • Filippo Grasso Etna Bianco DOC, Sisilia, Italia 2012
  • Leyda Sauvignon Blanc, Chile 2013
  • Joseph Mellot Poilly-Fumé, Sauvignon Blanc, Loire, Ranska 2013
  • Chateau de Gaure Limoux Oppidum, Chardonnay, Languedoc-Roussillon, Ranska 2012
  • Les Baronnes Sancerre, Pinot Noir, Loire, Ranska 2009
  • Chateau de Mercey, Maranges Premier Cru, Pinot Noir, Bourgogne, Ranska 2007
  • Angove, Grenache, McLaren Vale, Australia 2012
  • AN/2, Anima Negra, Callet, Mallorca, Espanja
  • Protos Reserva, Tempranillo, Ribera del Duero, Espanja 2010
  • Esporao Reserva, Alentejo, Portugal 2011
  • Norton Privada, Malbec-Merlot-Cabernet Sauvignon, Mendoza, Argentiina 2011

Lihavoidut viinit äänestettiin lopuksi illan parhaimmiksi.

 

Sokko4

 

Ensimmäistä kertaa sokkomaistelussa olin enemmän oikeassa kuin väärässä. Kuohuviineissä rypäleet olivat melko helppo tunnistaa. Rosékuohuviinit ovat lähes aina Pinot Noirista ja tällä kertaa looginen päättely kannatti Alma 4:n kannalta. Van Volxen oli kuohuva Riesling ja siinäkin rypäle oli selkeästi tunnistettavissa. Filippo Grasson viini tuli Etnan rinteiltä Sisiliasta ja oli paikallisten vaaleiden rypäleiden sekoitus. Tämän viinin luokittelisin mahdottomaksi tunnistaa – eli ei pisteitä mutta ei jäänyt harmittamaankaan. Leydan Sauvignon Blancin kohdalla tunnistin/veikkasin heti maan ja rypäleen oikein. Seuraavana ollut Poilly-Fumé oli huti. Vaikka maa menikin oikein, niin rypäle olisi pitänyt tunnistaa Sauvignon Blanciksi. Oppidum Chardonnay oli melko selkeä Chardonnay, tai siihen voimakas tammisuus vihjasi, myös maa oli oikein, mutta alue Limoux Languedoc-Roussillonista väärin.

 

Sokko5

 

Punaviineissä aloitimme punaisella Sancerrella, eli Pinot Noir Sancerren kylästä Loiren laaksosta. Pitkään arvoin mikä viini olisi kyseessä, mutta lopulta päädyin Pinot Noiriin läpinäkyvän värin johdosta. Jälleen rypäle ja maa olivat oikein. Seuraavana maisteltiin minun tuoma Pinot Noir Bourgognesta. Viini oli yllättävänkin kehittynyt ja täyteläinen ja osoittautui vaikeaksi tunnistaa. Angaven Grenache Australiasta vei minut heti Australiaan, mutta veikkasin sitä Shiraz’ksi enkä edes pohtinut muita vaihtoehtoja. Mallorcalta tuleva Anima Negra AN/2 on Calle-rypäleestä. Olen kyseisestä viinistä joskus kuullut, mutta taisi olla ensimmäinen kerta kun maistoin sitä. Eli en tunnistanut. Protos Tempranillo Ribera del Duerosta meni tuurilla melkein oikein. Veikkasin sitä moderniksi Riojalaiseksi, mutta alue menikin väärin. Esporao Reserva Portugalista jäi sekin tunnistamatta. Vuosikerran veikkasin oikein, mutta se lasketaan lähinnä säälipisteeksi. Viimeisenä oli vuorossa Norton Privada. Alkuvalmisteluissa ehdin jo kyseisen viinin nähdä niin jätin veikkauksen tämän osalta väliin.

Jälleen kerran meillä oli todella hauska ilta. Tähän olisi hyvä lopettaa sokkomaistelut. Minulle jäi hyvä tunne, että pystyn tunnistamaan viinejä, enkä halua ihan heti palata takaisin maan pinnalle. Syksyllä voitaisiin taas ottaa uusiksi.

Tästä voit liittyä viiniklubin postituslistalle. Kesällä lomailemme ja syksyllä lähdemme viinimatkalle Riojaan. Tervetuloa mukaan!

Tallenna

Helsingissä järjestettiin viikonloppuna Grand Champagne samppanjatapahtuma.

Ennen yleisötilaisuutta järjestettiin alan ammattilaisille seminaari, jossa Master of Wine Essi Avellan haastatteli talojen edustajia ja tiedusteli alueen kuulumisia. Ensimmäiset haastateltavat olivat Taittingerin Clovis Taittinger ja G.H. Mummin Thomas Lignier.

Keskustelut siirtyivät jalkapalloon ja formuloihin, sillä Taittinger sponsoroi jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja Brasiliassa viime kesänä ja Mumm on monille suomalaisille tuttu F1 kilpailujen palkintopallilla ruiskuteltavasta samppanjasta. Tämä perinne alkoi v. 1967 kun Dan Gurney voitti Le Mansin 24 tunnin kilpailun ja palkintopallilta hetken mielijohteesta alkoi ruiskuttamaan samppanjaa alla hurraavan yleisön päälle. Myös Gérard Lehmann kävi kertomassa samppanjoille suunnitelluista Lehmannin Grand Champagne laseista. Laseja on saatavilla Ceestashopista, joka oli myös yksi tämän koko tilaisuuden järjestäjistä.

Samppanjan valmistuksesta paikalla olivat puhumassa Ruinartin Frédéric Panaiotis, Laurent-Perrierin Eduard Cossy, Henri Giraudin Gauthier Vecten sekä Pol Rogerin Hubert de Billy. Ruinartin Dom Ruinart Rosé 2002 ja Laurent-Perrierin Alexandra Rosé 2004 olivat käyneet tasaisen kamppailun vuoden parhaan samppanjan tittelistä, ja voittajaksi oli selviytynyt Ruinart.

Henri Giraudin perusviinit käyvät tammitynnyreissä jotka valmistetaan paikallisista Argonnen metsässä kasvaneista tammista. He ovat halunneet herättää henkiin tämän vanhan perinteen ja myös 150 vuotta vanhojen puiden suojelu on tärkeässä asemassa. Hubert de Billy vertasi Pol Rogerin samppanjan sekoitusta uuden paavin valintaan – perheenjäsenet istuvat lukitussa huoneessa kunnes kaikki ovat yksimielisiä tuotteesta. Menetelmä vaikuttaa toimivalta talon menestyksestä päätellen.

Grand Champagne tuottajat

Haastattelujen jälkeen pääsimme maistelemaan samppanjoita, joita oli tarjolla yli 150. Kaikkia ei mitenkään ehtisi päivässä maistella, joten keskityin maistelemaan minulle uusia tuotteita ja etenkin niitä, joita ei joka päivä ole mahdollista päästä maistelemaan.

Maistetut samppanjat:

Grand Champagne samppanjat

Grand Champagne samppanjat 2

Pääsylippuja molemmille päiville oli myyty tuhatkunta jo ennakkoon, ja ainakin perjantaina oli tunnelma tiivis. Kysyntää pelkkiin samppanjoihin keskittyvällä tilaisuudella selvästi löytyy. On todella ilo huomata kuinka suomalaiset viiniharrastajat ovat ottaneet samppanjan omakseen. Jos aikaisemmin sitä nautittiin keskimäärin kaksi kertaa vuodessa, hääpäivänä ja uutena vuotena, sopii se nykyään hyvin ihan tavallisenkin arkipäivän piristykseksi. Itse olen omaksunut samppanjakirjailija Jukka Sinivirran lähestymistavan – jos joudun olemaan pitkään ilman lasillista samppanjaa, tuntuu kuin minua rangaistaisiin jostain.

GrandChampagnekollaasi4

Grand Champagne Challenge

Tapahtumassa järjestettiin myös Grand Champagne Challenge kilpailu, jonka finaaliin olivat päätyneet Ravintola C:n sommelier Heidi Mäkinen, Ravintola Pastiksen sommelier Otto Sovelius, Blanc de Blancs viinibloggaja Anna Kärkkäinen, sekä private chef Toni Aikasalo. Voittajaksi kilpailussa selviytyi Toni Aikasalo.

GrandChampagnekollaasi5

Paljon jäi kiinnostavia samppanjoita maistamatta, mutta onneksi Grand Champagne tapahtuma tullaan jatkossa järjestämään vuosittain ja seuraavan ajankohta on 22-23.4.2016.

Samppanjoita on mahdollista lähteä maistelemaan myös paikan päälle Wineserverin matkassa. Wineserver järjestää keväisin viinimatkan Champagnen alueelle Ranskaan ja seuraavan matkan ajankohta on 7-10.4.2016. Kaikki samppanjanystävät ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan. Tosin matka kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä mukaan mahtuu vain 15 henkeä. Liittymällä postituslistalle saat tietoa tulevista matkoista ja tilaisuuksista. Syyskuussa 2015 olemme järjestämässä upean viinimatkan Riojaan. Wineserverin viinimatkat löytyvät täältä ja tiedustelut ja matkavaraukset voi tehdä sähköpostitse: info@wineserver.fi

Tukholmassa järjestetyssä viiniseminaarissa tutustuttiin Puglialaisiin (suom. Apulia) ja Sisilialaisiin viineihin. Näillä alueilla viljellään eniten viiniä koko Italiassa ja viinien laatuerot voivat olla huomattavia. Suuri osa viinistä myydään pöytäviininä ja merkittävä osuus IGP viininä. Vain alle 10 % tuotetusta viinistä luokitellaan DOP laatuviiniksi. Itse seminaarissa maistelimme vain DOP ja IGP luokiteltuja viinejä ja teimme muutamia hyviä löytöjä, varsinkin kun ottaa huomioon alueen melko alhaisen hintatason.

Puglia

Puglia on hyvin alavaa maata ja ilmasto on lämmin Välimerellinen. Lämpimässä ilmastossa varsinkin valkoviineistä usein puuttuu kaivattu raikkaus ja hapokkuus. Suuri osa punaisista viineistä on Primitivoa tai Negro Amaroa, mutta monia uusia tuttavuuksiakin tuli vastaan, kuten punaiset Bombino Nero ja Uva di Troia ja valkoisista Bombino Bianco sekä Verdeca. Tastingissa maistetuissa Puglian punaviineissä oli kaikissa 8,5 – 11 g/l jäännössokeria ja viinit olivat minun makuuni turhankin helppoja ja pehmeäntäyteläisiä. Kiinnostavin oli yllättävänkin raikas Negro Amaro roseviini.

sisilia

Sisilia

Sisilia taas sijaitsee vielä etelämmässä, mutta viininviljelyn kannalta saaren tekee kiinnostavaksi yli 3000 metriin kohoava aktiivinen Etna tulivuori. Sisiliassa osa viinitarhoista sijaitsee jopa 900 metrin korkeudessa ja näin rypäleissä säilyy hapokkuus paremmin kuumasta ja kuivasta ilmastosta huolimatta. Myös tuliperäinen maaperä antaa viineille kiehtovaa mineraalisuutta. Saarella tunnetuin punainen lajike on suomalaisillekin tuttu Nero d’Avola, mutta houkutteleva tuttavuus oli myös parfyyminen Frappato. Valkoviineistä tutustuimme mm. Grilloon ja Inzoliaan. Toki alueilta löytyy myös tunnettuja kansainvälisiä ja muiden Italian alueiden lajikkeita kuten Pinot Noiria Sisiliassa ja Sangiovesea ja Montepulcianoa Pugliassa.

Tilaisuuden järjestäjänä oli Italian suurlähetystö ja puitteet Grand Hotellissa olivat upeat.

Kävin tänään Groteskissa ”lehdistötilaisuudessa”. Tilaisuudessa julkistettiin, että kaikki Treasury Wine Estaten viinit siirtyvät Servaalin maahantuontiin ja heidän oma Suomen toimisto lakkautetaan. TWE:n portfolioon kuuluu maailmalla 80 viinibrändiä, lähinnä Australiasta, mutta myös ympäri maailmaa. Suomessa tunnetuimpia brändejä ovat edellisessä viiniklubin tilaisuudessa vieraillut Penfolds, ja lisäksi Beringer, Lindemans, Matua, Rawson’s Retreat, Rosemount, Wolf Blass, sekä Wynns.

Tilaisuudessa olikin sitten tarjolla edellä mainittujen tuottajien viinejä ja Groteskin keittiön valmistamia herkkuja. Punaviinit olivat ennestään tutuksi tulleita, vaikkakin jotkut vuosikerrat olivatkin vaihtuneet uudempiin.

 

Groteskpunaiset

 

Valkoviineissä löytyi muutama uutuusviini, jotka ovat saatavilla piakkoin myös Alkosta. Tilausvalikoiman puolelta perusvalikoimaan siirtyy Rosemont GTR, joka on Gewürztraminerin ja Rieslingin sekoitus. Viini on hyvinkin aromaattinen ja hedelmäinen. Aikaisemmassa 2013 vuosikerrassa oli jäännössokeria 34 g/l, mutta tämä uudempi vuosikerta on huomattavasti kuivempi. Wolf Blass White Label Chardonnay 2013 tulee Piccadilly Walleysta, joka on yksi Adelade Hillsin alueita. Maku oli elegantin tamminen ja hyvinkin pitkä.

 

Groteskvalkoiset