Mange Sud tarjosi jälleen kerran meille puitteet viinien maisteluun ruoan kanssa. Viinikellaristamme kun ei keittiötä löydy ja kokkaustaidotkaan eivät riitä valmistamaan annoksia, jotka yltäisivät viinien tasolle. Viini ja ruoka kulkevat käsi kädessä, mutta harvemmin tulee ruoan kanssa testailtua useampaa viiniä ja analysoitua niiden eroja ja sopivuutta annokseen, vieläpä asiantuntevassa seurassa. Toinen viini saattaa maistua paremmalta kastikkeen ja lisukkeiden kanssa, kun toinen taas itse pääraaka-aineen.

Lisukkeilla ja kastikkeilla voidaankin saada lähes mikä tahansa viini sopimaan ruoan kanssa. Lähtökohtaisesti useimmat viinit sopivat todella hyvin ruoan kanssa, vain harvoissa tapauksissa yhdistelmä tuottaa epämiellyttäviä aistimuksia. Ihanteena olisikin löytää pareja, joissa ruoan ja viinin yhdistelmä on parempaa kuin viini ja ruoka pelkältään.

Illan menu:

Paistetut kampasimpukat

Vesevo Greco di Tufo ja Stephane Brocard Chablis

 *

Paistettua meriahventa

 Quibia Anima Negra, Mallorca ja Le Moire Etna Bianco, Sicilia

 tai

Härän sisäfilettä suppilovahverokastikkeella

El Sola d’En Pol, Katalonia ja Torres Ibericos Crianza, Rioja

 *

 Kolmevuotiasta parmesania

Masi Costasera Amarone

 *

 Suklaafondant

Quinta d’Seara Orden port ja Banyuls Cornet

 

 

Alkusamppanjan jälkeen aloitimme kahdella valkoviinillä sekä paistetuilla kampasimpukoilla. Lisukkeena oli kurpitsapyrettä sekä paahdettua parmankinkkua. Parmankinkku toikin annokseen mukavasti rapeutta. Pidin enemmän tyylikkäästä Chablista , mutta hieman makea kurpitsapyre sopi myös todella hyvin hedelmäiselle Greco di Tufolle, jonka maussa oli enemmän kypsää hedelmää.

Pääruoaksi tilasin pihvin, joka osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Kala oli kuulemma naisten annos verrattuna mehevään pihviini.  Ensimmäinen punaviini, El Sola d’En Pol, oli useamman punaisen lajikkeen sekoitus mm. Garnachaa ja Cabernet Sauvingonia. Maku oli marjainen ja kevyt ja sopi kivasti pihvin kanssa. Enemmän pidin kuitenkin pehmeän täyteläisestä ja tammisesta Torresin Ibericosista. Hyvä yhdistelmä medium kypsän pihvin kanssa, vaikka osaa runsas tammisuus hieman häiritsikin.

Seuraavaksi siirryimme 3 vuotta kypsytettyyn parmesan juustoon, jonka kanssa nautimme Masi Costasera Amaronea. Viini oli todella hyvää, kuten oli juustokin suolakiteineen. Tosin yhdistelmässä juusto peitti jonkin verran amaronen marjaisuutta ja korosti yrttisyyttä. Juusto olisikin kaivannut seurakseen jonkin hillokkeen.

Jälkiruokamme, suklaafondant, oli herkullista. Sen kanssa nautimme portviiniä sekä banyulsia. Molemmat viinit sopivat suklaan kanssa hyvin. Banyulsissa on vähemmän alkoholia, n. 16 %, ja makean ystävälle tämä olikin todella mieluisa vaihtoehto.

Kriittisestä lähestymistavasta huolimatta iltamme oli todella nautinnollinen ja miellyttävä. Harvoin tulee syötyä näin hyvin ja varsinkaan juotua. Ravintolan sommelier oli onnistunut löytämään ruokiin kaksi sopivaa viiniä, jotka kuitenkin erosivat toisistaan huomattavasti.

 

 

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Alfred Reinisch

Itävaltalainen viinintekijä Alfred Reinisch käväisi Suomessa ja Pernod Ricardin Kaisa Kavekari järjesti hänet viiniklubillemme esittelemään erityisesti hänen Sankt Laurent rypäleestä valmistettuja viinejä. Heti alkuun on pakko tunnustaa, etten ennestään tuntenut kyseistä rypälelajiketta. Esitelmän aikana selvisi, että lajike on Pinot Noirin ja jonkin vielä tunnistamattoman lajikkeen risteytys. Ranskan puolella rypäle tunnetaan nimellä Saint Laurent, ja Ranskasta sisterssiläismunkit ovat tuoneet rypäleen alueelle n.200 vuotta sitten. Alfred Reinisch on perheyhtiö, jonka viinitilat sijaitsevat Thermenregion- viinialueella ja vuosituotanto on n. 70 000 pulloa. Thermenregion sijaitsee samalla leveysasteella kuin Burgundi, ilmasto on samankaltainen viileine öineen ja maaperä vaihtelevaa, kalkkipitoista savista maata.

Maistoimme seuraavat Alfred Reinisch punaviinit:

  1. Sankt Laurent Selektion 2008
  2. Sankt Laurent Reserve 2007
  3. Sankt Laurent Reserve 2009
  4. Pinot Noir Reserve 2008
Alfred Reinisch viinit

Vaikka ensimmäiset kolme viiniä olivatkin samasta rypäleestä, oli niissä selkeitä eroja. Suurimmilta osin erot johtuivat tammen käytöstä, tosin viinit olivat myös vielä melko nuoria. Ensimmäinen viini, Selektion, oli ikääntynyt 12kk 5-7 vuotta vanhoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Maussa oli hapokasta marjaisuutta, hedelmäisyyttä, raikkautta sekä aavistus lakritsaa.

2007 Reservessä 1/3 viinistä oli ikääntynyt uudessa tammessa 12kk. Maku olikin täyteläinen, tamminen, mukana tummaa suklaata ja nahkaa. Seuraavassa Reservessä vuodelta 2009 tammi ei dominoinut samalla tavalla vaan tammen käyttö on ollut tyylikkäämpää ja viinin maku oli hedelmäisempi. Pinot Noir oli jonkin verran tamminen, kevyempi marjainen viini. Maussa oli hapokkuutta ja kahvin aromeja. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten nämä viinit kehittyvät. Omia suosikkejani olivat Reservet. Kumman niistä sitten valitsisin riippuisi tilanteesta ja viinin kanssa nautittavasta ruoasta.

Paikkana oli tuttuun tapaan Classic Wine Cellars ja paikalle olikin saapunut runsas joukko innokkaita viiniharrastajia. On hauska päästä maistelemaan tuntemattomampia viinejä ja vielä itse viinintekijän opastuksella.

Illan teemana olivat espanjalaiset viinit, tosin vertailun vuoksi mukana oli myös chileläinen ja australialainen punaviini. Aloitimme kuitenkin sokkona maistetulla Torres Natureolla. Yllättävän helposti se tunnistettiinkin alkoholittomaksi viiniksi, muuten maku on raikas ja hedelmäinen ja selkeästi pirskahteleva. Sen vierellä maistettiin hedelmäinen ja kukkainen Torres Esmeralda ja kyllähän se alkoholi tuo viiniin oman elementtinsä. Maku on täyteläisempi ja pidempi. Natureo onkin hyvä vaihtoehto ravintolassa jos ei alkoholia pysty nauttimaan, ja mielenkiintoista olisikin päästä kokeilemaan tämän toimivuutta erilaisten ruokien kanssa.

Punaviineissä aloitimme kahdella Cabernet Sauvignonilla, Tarapacan Gran Reservalla ja Torresin Mas la Planalla. Edellisellä kerralla olimme jo maistaneet Torresin Mas Borras Pinot Noirin ja se saikin innostumaan hankkimaan Mas La Planan maistettavaksi. Pinot Noir tai Cabernet Sauvignon eivät ole tyypillisiä rypälelajikkeita Espanjassa, mutta Miguel Torres on halunnut näillä viineillä todistaa pystyvänsä tuottamaan huippulaatuista viinejä myös näistä lajikkeista. Vertailun vuoksi mukana oli sitten Tarapacan Gran Reserva Chilestä. Chilessä kun tuotetaan paljon Cabernet Sauvingonia ja oli mielenkiintoista verrata näitä viinejä keskenään ja miettiä onko Mas la Planan 2,5 kertainen hinta perusteltua. Tästä parista Mas la Plana valittiin selkeästi paremmaksi ja viini vielä kehittyisi useamman vuoden ajan.

Seuraavat viinit olivat Plan B Shiraz Australiasta sekä Torresin Salmos Prioratista. Salmos on Garnachan, Cariñenan ja Syrahin sekoitus ja Plan B:ssa on Shirazin lisäksi 5% Tempranilloa. Plan B on melko uusi tuote Alkossa n. 12 euron hinnalla ja se osoittautuikin illan positiivisimmaksi yllättäjäksi, kun taas Mas la Plana ja Salmos olivat odotetusti todella hyviä viinejä 40 ja 27 euron hintaisina.

 

 

Maistetut viinit:

  • Torres Natureo
  • Torres Esmeralda
  • Tarapaca Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010
  • Torres Mas la Plana 2007
  • Plan B Shiraz 2009
  • Torres Salmos 2008

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Maistelimme Pinot Noir viinejä ympäri maailman Beverage Partners Finlandin Jyrki Tarvosen kanssa.

Jyrkin sitaatti ’rautanyrkki silkkihansikkaassa’ sopiikin tämän lajikkeen viineihin oikein hyvin. Innostuimme aiheesta sen verran paljon, että päätimmekin antaa klubilaisten kertoa meille viineistä maistettuaan ne ensin sokkona.

 

Pinot Noir rypälettä (PN) pidetään haastavana kasvattaa, mutta onnistuttuaan siinä se on kaiken ylimääräisen vaivan arvoinen. Rypäle on altis homeelle ja liika kuumuuskaan ei ole hyväksi. PN vaatii lyhyemmän kasvukauden ja sitä pidetään viileämmän ilmaston rypäleenä, joka kuitenkin tarvitsee riittävästi lämpöä kypsyäkseen kunnolla. Yöt saisivat olla viileät, jotta raikkaus ja hapokkuus säilyisivät.

PN on vanhimpia lajikkeita ja hyvin herkkä mutaatioille. PN mukautuukin hyvin uusiin olosuhteisiin, mutta alkuperäiset toivotut ominaisuudet eivät välttämättä siirrykään mukana ja lopputulos eroaa odotetusta. Pinot perheeseen kuuluvat Pinot Noir, Pinot Blanc, sekä Pinot Gris ovatkin oikeastaan samaa lajiketta, sillä näillä kaikilla on sama DNA. Tärkein Pinot Noirin alue on Ranskan Burgundi, mutta Pinot Noir viinejä valmistetaan lähes kaikkialla, tosin viljelymäärät eivät vedä vertoja Cabernet Sauvignonille.

Ensimmäistä kertaa viiniklubissamme maistelimme vain yhtä rypälelajiketta ja mielenkiintoista olikin havaita, kuinka paljon eri maissa tuotetuissa viineissä oli eroja. Tosin suurimmat erot taitavat johtua valmistustyylistä eikä niinkään ilmastosta, ja alkuperän päätteleminen ei ollutkaan ihan helppoa. Muissa maissa viinit olivat tummia ja täyteläisiä pehmeine tanniineineen ja niissä tammi oli hallitsevaa, kun taas ranskalainen viini erottui selkeästi joukosta ollen paljon kevyempää, raikkaampaa ja hapokkaampaa. Mielenkiintoista olikin se, että ranskalainen viini oli viettänyt 18 kk tammessa kun taas tammisemmat viinit Espanjasta ja Kaliforniasta olivat tammessa vain puolet ajasta eli 9 kk. Uusien tammitynnyreiden osuus ja niiden paahtoaste ovatkin näissä pääroolissa, mikä on vähän sääli, sillä rypälelajikkeen omat ominaisuudet peittyvät.

Maistetut viinit:

  • Rotari Rosé, Italia
  • Aliwen Reserva Pinot Noir, Chile, 2008
  • Fog Head Pinot Noir, USA, 2008
  • Torres Mas Borras, Espanja, 2008
  • Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, Ranska, 2007
  • Clos Henri Pinot Noir, Uusi Seelanti, 2008

 

Aloitimme maistelun kuohuviinillä muistutuksena Pinot Noirin merkittävästä roolista maailman kuohuviineissä ja etenkin samppanjassa. Sen jälkeen seurasivat Chile, Yhdysvallat ja Espanja. Näissä viineissä tammi oli melko merkittävässä roolissa, mutta erojakin viinien välillä löytyi, niin hinnassa kuin täyteläisyydessäkin. Lähemmäs 30 euroa maksava Espanjan Mas Borras oli selvästi intensiivisempi, pidempi ja tasapainoisempi kuin alle kymmenen euron Chileläinen Aliwen. Yhdysvaltalainen Fog Head oli sitten näiden kahden välimaastossa. Ranskalainen viini oli väriltään ja maultaan kepeämpi erottui selkeästi joukosta. Toiset pitivät tästä ja toiset ei. Pisteet eri viinien välillä menivät todella ristiin ja on mahdotonta laittaa näitä järjestykseen. Laadullisesti viinit olivat hyviä ja omat mieltymykset sitten ratkaisivat. Mutta jos yksi viini pitää valita voittajaksi, niin se olisi varmaankin viimeisenä maistettu Uuden Seelannin Clos Henri, jonka maku oli selvästi kaikkien mieleen. Viinien seuraksi tarjolla oli patonkia ja Comte juustoa.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut ja mielenkiintoinen tilaisuus. Kiitokset kaikille lukuisille osallistujille sekä tietenkin vierailevalle isännälle Jyrkille.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Yksi viiniharrastuksen mielenkiintoisimpia osa-alueita on viinin ja ruoan yhdistäminen. Tätä toivotaankin useimmin kun kyselen viiniklubilaisilta mitä viinejä tai teemaa he haluaisivat kokeilla. Vaikka idea onkin todella houkutteleva, useimmin hanke kaatuu käytännön järjestelyihin: mitä ruokia hankittaisiin, kuka ne valmistaisi, ja missä?

Kotona ruoan valmistaminen ja erilaisten viinien maistelu on hauskaa ajanvietettä, vaikkakin melko työlästä eikä lopputuloksesta ole takeita. Mutta isommalle ryhmälle sopivien tilojen ja annosten valmistajien löytäminen onkin hankalampaa. Paras ja helpoin vaihtoehto onkin mennä ravintolaan, tilata ammattikokin valmistamat annokset pöytään, sekä useampia laseja erilaisia viinejä annosten kanssa maisteltavaksi. Tähän tarkoitukseen ravintola Mange Sud tarjosi meille jälleen kerran todella hyvät puitteet.

Kolmen ruokalajin menun kanssa maistelimme kuutta viiniä.

Menu:

Sienirisotto

La Segreta Bianco, Sicily

Grecanico, Chardonnay, Viognier, Fiano

Stephane Brocard, Bourgogne

Pinot Noir
*
Haudutettua porsaan kylkeä, pequillos-paprikoita ja valkopapumuhennosta

Altas Quintas ’600’ Red, Portugal

Aragonez, Tricandeira, Alicante, Bouschet

Banfi Col di Sasso, Toscana

Cabernet Sauvignon, Sangiovese

tai

Kultaotsa-ahventa, sillikaviaaria ja beurre blanc –kastiketta

Le Moire Etna Bianco, Sicily

Carricante, Catarratto

Chateau Musar Jeune blanc, Lebanon

Viognier, Vermentino, Chardonnay
*

Tarte Tatin
Sauternes Mouton Cadet 2007 Reserve, Bordeaux

Semillon, Sauvignon Blanc, Muscadelle

Josefina Pinol Red, Spain

Garnacha Blanca

 

Aloitimme sienirisotolla jonka kanssa viineinä olivat Pinot Noir sekä Sisilialainen valkoviini.  Paremmaksi yhdistelmäksi mielestäni osoittautui Pinot Noir. Maku oli melko kevyt ja pehmeä mutta hapokkuus sopi kivasti melko raskaan risoton seuraksi. Valkoviiniksi runsas ja voimakas Segreta Bianco oli myös hyvä yhdistelmä, mutta jäi tällä kertaa toiseksi. Maistoimme näiden viinien lisäksi myös toisen pääruokavaihtoehdon kanssa tarjoillun Supertoscanalaisen Banfi Col di Sasson. Viini sellaisenaan oli hyvää, mutta jyräsi täyteläisyydellään sienirisoton maun. Pääruoaksi valitsin ahvenen ja sen kanssa mielestäni raikkaampi hedelmäinen Le Moire Etna Bianco sopi paremmin kuin voimakkaampi Musar Jeune. Jälkiruoan, Tarte Tatinin, kanssa viineinä olivat sen klassikkoyhdistelmä Sauternes, sekä Josefina Pinol. Sauternes valittiin paremmaksi yhdistelmäksi, mutta myös Josefina Pinol oli mielenkiintoinen tuttavuus.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

 

Järjestämme taas syksyllä viinitastingin ja illallisen ravintola MangeSudissa Tehtaankadulla Helsingissä. Sitä odotellessa

järjestimme kilpailun Wineserver Facebook sivuilla.

Sinun tarvitsee vain tykätä sivusta niin olet mukana arvonnassa jossa voit voittaa kolmen ruokalajin menun kahdelle.

Aikaa osallistua arvontaan on juhannukseen asti.

Jaa sivu myös seinälläsi. Ehkä ystäväsi ottaa juuri sinut mukaan syömään jos hän voittaa.

Kilpailuun: Facebook/Wineserver

Viiniristeilyllä vierailemamme tilat ja maistetut viinit

Agusti Torello Mata:

  • Agusti Torello Mata Brut Reserva 2008
  • Agusti Torello Mata Gran Reserva 2007
  • Agusti Torello Mata Reserva Barrica

 

Pere Ventura:

  • Pere Ventura Brut Nature Tresor
  • Pere Ventura Brut Reserva
  • Pere Ventura Coupatge d’Honor
  • Pere Ventura Cuvée Maria del Mar
  • Pere Ventura Brut Rosé

 

Bunan:

  • Moulin des Costes Blanc 2009
  • Moulin des Costes Rosé 2009
  • Moulin des Costes Rouge 2005

 

Ott:

  • Chateau Romassan Rosé Coeur de Grain 2010
  • Clos Mireille Blanc de Blancs 2009
  • Chateau Romassan Rouge 2007

 

Di Vaira:

  • Caccia al Palazzo Vermentino 2010
  • Caccia al Palazzo Rosato 2009
  • Bolgherese Rosso Superiore 2007

 

Agriturismo Parra:

  • Parsel 2010
  • Parsel 2009

 

Domaines Barons de Rothschild (Lafite):

  • Lafite Réserve Spéciale Bordeaux Blanc
  • Lafite Réserve Spéciale Bordeaux Rouge
  • Lafite Réserve Spéciale Médoc
  • Lafite Réserve Spéciale Pauillac

 

Matkakertomuksen alkuun: Viiniristeily Välimerellä 2011 Osa 1/4.

Paljon kuvia risteilystä löytyy Facebook sivuilta: www.facebook.com/wineserver. Yhteydenotot: info@wineserver.fi tai täyttämällä lomake.

Messina

Messinassa ajoimme bussilla Santa Lucia del Melan kaupunkiin ja ennen Parran viinitilaa kävimme tutustumassa mäen päällä sijainneeseen vanhaan linnoitukseen.Linnoitus on toiminut myös luostarina ja sen kirkossa sijaitsee marmorista veistetty Madonna della Neven patsas. Saimme myös intensiivisen oppitunnin italiankielestä, sillä opas ei puhunut lainkaan englantia. Linnoitukselta jatkoimme Parran viinitilan ravintolaan syömään lounasta ja juomaan talon viinejä. Lopuksi kiersimme hetken tilalla. Täälläkin viljely oli orgaanista, kuten taisi olla kaikilla muillakin virailemillamme tiloilla, ja viinin lisäksi viljeltiin myös muita kasviksia.

Palattuamme Messinan kaupunkiin meille jäi vielä muutama tunti aikaa kierrellä kaupungilla. Illalla olisi taas laivalla muodollinen pukeutuminen ja uusille juhlavaatteille oli kuulemma pakottava tarve.

 

Meripäivä

Perjantaina oli vuorossa päivä merellä. Myöhäisen aamiaisen jälkeen päädyimme takakannelle ottamaan aurinkoa. Iltapäivällä laivan ravintolassa järjestettiin Lafite Wine Experience viinitasting. Laivan pääsommelier esitteli meille maistettavat viinit ja kertoi yleistä tietoa viineistä. Viinit olivat pelkästään RCCL laivayhtiölle valmistettu erä ja mahdollisesti tulossa laajemminkin myyntiin jos vastaanotto on hyvä. Meidän asiaanperehtynyt ryhmämme ei tilaisuudesta varmaan oppinut paljonkaan uutta viinitietoa, mutta varsinkin Medocin ja Pauillacin viinit tekivät vaikutuksen.

Ennen illallista Suomen Royal Caribbean Cruise Lines tarjosi meille vielä lasilliset Venetolaista Proseccoa. Laivamme lähestyi jo Venetsiaa ja viimeistä kertaa pääsimme herkuttelemaan laivan ravintolaan. Tunnelma oli jopa haikea kun tarjoilijamme kävi hyvästelemässä meidät. Tämänlaiseen ruokailuun ja palveluun voisi tottua.

Myös hytin siivooja oli taas ylittänyt itsensä. Aina hyttiin saapuessamme se oli siivottu ja välillä sängyltä löytyi joku pyyhkeistä taiteltu eläin.

Venetsia

Aamulla laivamme saapui Venetsian satamaan ja meitä vastassa oli suomalainen opas. Hotel Venezia sijaitsi Mestren keskustassa. Iloiseksi yllätykseksi huoneemme hotellissa olivat jo valmiina, alunperin ne piti saada käyttöön vasta klo 13n jälkeen. Pääsimme siis samantien tutustumaan Venetsiaan. Lyhyen bussimatkan jälkeen otimme vesibussin Canal Grandea pitkin Piazza San Marcolle. Kiertelimme siellä hetken ja söimme lounasta, jonka jälkeen suuntasimme Rialton sillalle.

Päivä Venetsiassa oli poikkeuksellisen kuuma ja jäätelö- ja juomataukoja piti pitää jatkuvasti. Kapeilla kaduilla ja pienillä aukioilla oli paljon viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Helteisen päivän jälkeen lähdimme käymään hotellilla tarkoituksena palata Venetsiaan illalliselle. Jäimme illaksi kuitenkin Mestreen, jonka keskusta oli todella miellyttävä vaatekauppoineen ja kahviloineen. Löytyi sieltä muutama hyvä ravintolakin. Illallisen jälkeen istuimme kahvilassa katsomassa paikallista lauantai-illan vilinää.

Yhteenveto

Kaikenkaikkiaan matka oli todella onnistunut. Siirtyminen laivalla kaupungista ja maasta toiseen osoittautui todella miellyttäväksi ja nautinnolliseksi tavaksi liikkua. Päivisin kiertelimme tutustumassa paikallisiin viinitiloihin ja illalliset laivalla olivat päivän kohokohtia. Näimme useita eri viinialueita, maistelimme lukuisia viinejä paikallisine herkkuineen, ja vierailimme myös upeissa kaupungeissa: Barcelonassa, Roomassa sekä Venetsiassa. Pienemmätkin Toulonin, Pisan, ja Messinan kaupungit olivat viihtyisiä. Myös ilmat olivat hyvät, aurikoa ja lämpöä riitti.

Viiniristeily Välimerellä 2011 Osa 4/4

Paljon enemmän kuvia risteilystä löytyy Facebook sivuilta: www.facebook.com/wineserver. Yhteydenotot: info@wineserver.fi tai täyttämällä lomake.

Toulon

Ainoa pieni tahra matkallamme oli bussikuljettajan saapuminen myöhässä satamaan. Pääsimme kuitenkin Bunanin pienelle orgaaniselle viinitilalle, jossa tilan omistaja otti meidät vastaan ja kertoi AOC Bandolin viinialueesta ja viineistä. AOC Bandol on tunnettu lähinnä roséviineistä, lähes 80% koko alueen tuotannosta, ja päärypälelajike on Mourvedre. Rypäleet puristetaan nopeasti, ja näin ollen viini saa vain vähän väriä. Kypsytys tapahtuu 10 000 litran tynnyreissä. Kiersimme tilan ja viininvalmistamon ja maistelimme rosé- ja punaviinejä.

Seuraavaksi jatkoimme läheiselle Domaines Ottin tilalle, joka oli rakennettu vanhaan 1700-luvun luostarirakennukseen. Suvun omistuksessa on myös kaksi muuta tilaa Provencessa, ja tällä tilalla he tuottivat vain rosé- ja punaviiniä orgaanisesti. Osa viineistä kypsytetään isoissa tynnyreissä ja osa pienissä, ja sekoitetaan lopulta keskenään. Viimeistään tässä vaiheessa kuljettajan myöhästyminen oli jo annettu anteeksi, kun saimme maistella tilan upeita viinejä pienen kierroksen jälkeen.

Retken jälkeen osa ryhmästä palasi laivalle ja loput jatkoivat kaupungille. Toulonin rantabulevardilta löytyi kivoja ravintoloita ja läheltä löytyi myös ostoskeskus ja kävelykatuja kauppoineen. Takaisin laivalle pääsimme kätevästi vesibussilla. Kävimme ottamassa vielä hetken aurinkoa ja osallistuin laivalla Longest Drive kilpailuun golfsimulaattorissa. Hopeasijasta sain muistoksi kaulassa pidettävän mitalin. Ennen illallista kävimme vielä luistelemassa laivan luisteluareenalla. Laivalla olisi päivittäin ollut enemmänkin ohjelmaa vaikka kuinka paljon. Missään vaiheessa ei ehtinyt tylsistyä vaan kaikkea ei mitenkään ehtinyt tekemään.

­

Illalla laivalla oli kapteenin juhlat kuohuviinitarjoiluineen jonka jälkeen herkuttelimme ravintolassa mm. etanoilla.

Livorno

Aamulla lähdimme bussilla kohti Bolgherin DOC aluetta ja kohteena di Vairan viinitila. Tila oli pieni perheyritys, joka sijaitsi Ornellaia viinitilan vieressä. Tilalla nuori viinintekijä johdatti meidät ensin oliivipuiden ohi Cabernet Sauvignon viiniviljelyksille. Tila tuotti aikoinaan lähinnä oliiviöljyä sekä vihanneksia ja hedelmiä, mutta Bolgherin DOC luokituksen ja kovan kysynnän myötä he ovat alkaneet viljellä myös viiniä. Viinivalmistamo ja varasto mahtuivat pieneen rakennukseen. Tutustumiskäynnin jälkeen meille oli katettu ulos pöydät viininmaistelua varten ja tarjolla oli myös paikallisia makupaloja. Ruoan jälkeen jatkoimme sisätiloihin maistelemaan lisää viiniä sekä grappaa ja brandya. Paluumatka laivalle menikin sitten mukavissa merkeissä grappapullo kiertäen.  Osa ryhmästä otti vielä taksit satamasta ja lähdimme tutustumaan läheiseen Pisan kaupunkiin ja sen kuuluisaan kaltevaan torniin.

Ennen illallista oli vielä vuorossa laivan jääshow, joka taisi olla hienoin risteilyllä näkemämme show. Loppuilta menikin sitten tuttuun tapaan ruokaillen ja baarissa livemusiikkia kuunnellen.

Rooma

Laivamme saapui aamulla Civitavecchian satamaan ja suurin osa ryhmästämme osallistui laivayhtiön järjestämille retkille Roomaan. Me lähdimme sinne omin päin seikkailemaan ja päädyimme Civitavecchian juna-asemalle. Sieltä oli nopeampi juna sopivasti lähdössä Roomaan ja olimme perillä 40 minuuttia myöhemmin. Saint Pietron asema oli lähellä Vatikaania ja kävelimme sinne ensimmäiseksi. Ihmettelimme alkuun väen paljoutta mutta hetkessä syykin siihen selvisi. Pian Paavi kiersi aukiota juhlallisesti ja asettui lavalle puhumaan.

Vatikaanista jatkoimme kävellen Castel Sant’Angelon, Piazza Navonan, ja Fontana di Trevin kautta Espanjalaisille Portaille. Siellä nautimme lounaan ja jatkoimme metrolla katsomaan Colosseum ja sen läheisiä Forumin raunioita. Kävin ensimmäistä kertaa Roomassa ja ehdin nähdä paljon enemmän kuin osasin toivoa. Matka takaisin laivalle taittui samalla nopealla junalla kuin tultaessakin.

Jatkuu…

Viiniristeily Välimerellä Osa 3/4

Paljon enemmän kuvia risteilystä löytyy Facebook sivuilta: www.facebook.com/wineserver. Yhteydenotot: info@wineserver.fi tai täyttämällä lomake.

Tommasin viinintekijä Pierangelo Tommasi oli käymässä Suomessa ja viiniklubimme oli kutsuttu Interbrandsin tiloihin maistelemaan Tommasin valikoimaa.

Tommasin viinitila on perustettu 1902 Valpolicella Classico alueella Italian Venetossa. Tommasi on alueen suurin maanomistaja, tosin ei suurin tuottaja. Viinit valmistetaan omista rypäleistä ja opimme Valpolicellan eri alueista, viljelystä, ja köynnöksen sidontatavoista. Täältä tulevat kuuluisat Ripasso ja Amarone viinit. Nykyään Tommasi omistaa maata myös Toscanan Maremman alueella. Alueelle odotetaankin merkittävää kasvua kun myös toscanalaiset tuottajat Chiantin ja Brunello di Montalcinon alueilta ovat kiinnostuneet laajentamaan tänne.

Maistetut viinit:

  • Tommasi Pinot Grigio Le Rosse 2010
  • Tommasi Valpolicella 2010
  • Tommasi Poggio Al Tufo Rompicollo 2009
  • Tommasi Crearo della Conca d’Oro 2008
  • Tommasi Ripasso Valpolicella 2009
  • Tommasi Amarone 2007

 

Alkuun maistettu Pinot Grigio oli oikein miellyttävä valkoviini aperitiiviksi ja kevyille ruoille. Seuraavana maistetut Valpolicella ja Rompicollo ovat tyypillisiä nuorina juotavia arkiviinejä aterialle. Ne ovat hedelmäisiä ja keskitäyteläisiä hyvin miedoilla tanniineilla. Tommasi Crearo luokitellaan IGT Veronese viiniksi. Sekoituksessa on käytetty 35% alueelle vierasta Cabernet Franc rypälettä, joka tuo viiniin kivasti särmää. Maku on hedelmäinen, täyteläinen ja voimakas mausteisella jälkimaulla. Viini yllätti positiivisesti ja Pierangelo kutsuukin tätä viiniä supervenetolaiseksi.

Pierangelo selitti myös Ripasson ja Amaronen valmistuksen. Jotenkin näin se meni: Molemmissa viineissä rypäleet poimitaan samaan aikaan. Sen jälkeen Ripassoa varten valmistetaan perusviiniksi Valpolicella ja samaan aikaan Amaronerypäleet ovat kuivumassa. Seuraavan vuoden tammi-helmikuussa Amarone puristetaan kuivatuista rypäleistä ja laitetaan tammitynnyreihin kypsymään. Ripassoksi valmistuva Valpolicella on sen aikaa kypsynyt terästankeissa ja nyt se pumpataan Amaronerypäleiden puristettujen kuorien sekaan 1-2 viikoksi. Rypäleiden kuoriin jääneet sokerit aloittavat kevyen toisen käymisen. Sen jälkeen viini kypsytetään tammitynnyreissä 18kk ja Ripasso on valmis. Ripasson laatuun vaikuttaa Valpolicella viinin laatu ja yhtä Amaronepulloa vastaan voidaan valmistaa 2 pulloa Ripassoa. Molemmat maistetut viinit olivat herkullisia.

Tasting tilaisuuden jälkeen ravintola Königissä pidettiin illallinen Tommasin viineineen:

  • Alkumalja Tommasi Bianco di Custoza
  • Alkuruoka Haudutettua kuhaa ja paistettua kampasimpukkaa, parsaa, Viini Tommasi Pinot Grigio 
  • Pääruoka Poron paahtopaistia ja kevätsipulipiirasta, mustapippurikastiketta, Viini Tommasi Crearo 
  • Jälkiruoka Raparperi-mantelileivos, laventelia, Viini Tommasi Recioto Soave Monte Croce

 

Ruoka oli hyvää ja viinit sopivat annoksiin erinoimaisesti. Koko ilta oli todella opettavainen ja nautinnollinen.

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

×

 

Hei!

Ota yhteyttä WhatsApp viestillä! Contact me with Whatsapp!

× Ota yhteyttä - Contact me