Gerard Bertrand tasting 30.1.2013

Viiniklubillamme oli suuri ilo ja kunnia saada Gerard Bertrandin enologi Francois Miquel kertomaan meille luonnonmukaisesta viininviljelystä sekä tietenkin maistattamaan upeita viinejä. Illan seremoniamestarina toimi Winestaten Pasi Ketolainen, jonka avulla selvisimme koko urakasta kahdessa tunnissa.

gbtasting

 

Languedoc-Rousillonin alueella viinejä tuottava Gerard Bertrand on Ranskan merkittävimpiä luomutuottajia ja Wine Enthusiast lehti valitsi sen vuoden 2011 Eurooppalaiseksi tuottajaksi. Muitakin palkintoja talo on voittanut ja mm. sulfiitittomien Naturae viinien valmistusmenetelmä on saanut innovaatiopalkinnon. Sulfiitittoman viinin valmistus vaatii todella tarkan prosessin, ettei viini missään vaiheessa pääse hapettumaan tai pilaantumaan.

Languedoc alueena on maailman suurin viinintuottaja. Jo antiikin kreikkalaiset istuttivat alueelle viiniköynnöksiä ja tänä päivänä kolmannes ranskalaisista viineistä tulee täältä. Viiniä tuotetaan kaksi kertaa enemmän kuin Bordeaux’ssa, ja neljä kertaa enemmän kuin Australiassa.

gbwines

Maistetut viinit:

  • Cremant de Limoux Naturalys 2009
  • Naturae Chardonnay 2011
  • Château l’Hospitalet Réserve Blanc 2010
  • L’Indomptable de Cigalus 2011
  • Gris Blanc 2011
  • Naturae Cabernet Sauvignon 2011
  • Réserve Spéciale Pinot Noir – Grenache 2010
  • B.Bon Cabernet Merlot 2010
  • B.Bon Côtes du Rhône 2010
  • Tautavel 2007
  • Château l’Hospitalet Réserve Rouge 2009
  • Banyuls 2008

Gerard Bertrand tuottaa useita erilaisia viinejä kuohuvista makeisiin. Aloitimme maistelun raikkaalla Cremant de Limoux kuohuviinillä. Alueella on valmistettu kuohuviinejä jo 1500-luvulla, kauan ennen kuin kuohuviinin valmistus alkoi Champagnen alueella. Cremantia seurasivat valkoviinit, jotka olivat myös yllättävän hyviä. Punaviineissä aloitimme maistelun kevyemmistä viineistä päätyen täyteläisiin. Ja lopulta saimme vielä suun makeaksi herkullisella Banyulsilla, väkevöidyllä makealla port-tyylisellä punaviinillä.

Omat suosikkini olivat punainen sekä valkoinen l’Hospitalet, L’Indomtable de Cigalus, Tautavel, sekä makean ystävänä myös Banyuls.

 

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeen. Tulevia tapahtumiamme löydät myös ajankohtaista sivultamme, josta löytyy myös ohjeet miten voit rekisteröityä jäseneksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Sauvignon Blanc ja Brancott Estate 7.11.2012

Viiniklubin illan teemana oli Sauvignon Blanc viinin aromit ja tuottaja Brancott Estate  Tilaisuutemme alkuun kemian tohtori Jari Tuomisen Kenzen Oy:sta esitteli meille miten ihminen aistii tuoksuja. Luennon lomassa kiersi erilaisia tuoksuja, joita yritimme ensin tunnistaa sokkona ja sen jälkeen valita oikea vastaus neljästä annetusta vaihtoehdosta.

Pernod Ricardin Global Wine Ambassador Jim Robertson (kuvassa) oli vierailemassa Suomessa ja hän jatkoi luentoa esittelemällä ja maistattamalla Brancott Estaten Sauvignon Blanc tuotantoa. Mielenkiintoista oli havaita miten Marlboroughn tuotantoalueen sisältäkin löytyy eroja viineissä. Lämpimämmällä Rapauran alueella viinissä on enemmän passio hedelmän tuoksua kun taas Southern Walleys alueella vihreän paprikan ja leikatun ruohon aromi on vahvempi.

Jimille hyvän viinin määritelmä on yksinkertainen: ”It brings smile to your face and moves you emotionally”.

Maistetut Brancott Estate viinit:

  • Sauvignon Blanc Brut
  • Flight
  • Marlborough Sauvignon Blanc
  • Living Land Series
  • Letter Series B
  • Sauvignon Gris
  • Terraces Pinot Noir

 

Ensimmäinen viineistä on kuiva kuohuviini. Flight viinissä on alempi alkoholipitoisuus, 9%. Käyminen keskeytetään ennen aikojaan ja viiniin muodostuu vähemmän alkoholia ja jää myös 15g jäännössokeria. Living Land Series on luomuviini. Letter Series B taas on viineistä kaikkein arvokkain ja tyylikkäin. Puolet viinistä on käsinpoimituista rypäleistä vapaasti valunutta mehua ja puolet koneella kerättyjä rypäleitä joiden kuorien on annettu maseroitua mehun kanssa. Aromi oli hieman sulkeutunut mutta maku monivivahteinen. Lopuksi maistelimme vielä Sauvignon Gris rypäleestä valmistetun viinin sekä Pinot Noir viinin.

Jälleen erittäin mielenkiintoinen viiniklubin ilta ja herkulliset viinit. Ensi kerralla 28.11 jatkammekin samalla teemalla, mutta silloin maistelemme Syrah viinejä ympäri maailman.

 

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeen. Tulevia tapahtumiamme löydät myös ajankohtaista sivultamme, josta löytyy myös ohjeet miten voit rekisteröityä jäseneksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Logan Wine & Dinner 21.8.2012

Australialainen viinintekijä Peter Logan vieraili Suomessa ja maistatti viinejään tyylikkäässä Kitchen&Co ravintolassa Yrjönkadulla. Alkuesittelyiden ja kuohuviinin jälkeen siirryimme nauttimaan kolmen ruokalajin illallisen neljän viinin kanssa.

Logan Wines on perheyritys Orangen ja Mudgeen alueella, New South Walesissa, Australian itäosassa. Tämä Central Rangesin viinialue sijaitsee noin 250 km länteen Sydneystä ja sen itäreuna rajoittuu Blue Mountainin vuoristoon. Ajoaikaa Sydneystä kertyy 4 tuntia ja tänne yleensä tullaankin pitkäksi viikonlopuksi. Vierailijat ovatkin enimmäkseen viiniharrastajia, sillä alue ei ole minkään vilkkaan reitin varrella tai muun nähtävyyden lähellä. Tänne tullaan viinien perässä.

Tarhat sijaitsevat Orangessa yli 800 metrin ja Mudgeessa yli 500m korkeudessa merenpinnan yläpuolella ulottuen yli 1000 metriin. Miksi tämä on hyvä asia? Päivisin köynnökset saavat rinteillä riittävästi aurinkoa, illaksi taas ilma viilenee, mikä edesauttaa hapokkuuden säilymistä rypäleissä ja monivivahteisuuden kehittymistä. Siirryttäessä 100 metriä korkeammalle myös ilmasto muuttuu 1,5 astetta viileämmäksi. Näin ollen alueelta löytyy sopivia ilmastoja usealle eri lajikkeelle. Peter viljeleekin 13 eri lajiketta ja valmistaa 19 eri viiniä. Alimmalla rinteellä viljellään Espanjasta tuttua Tempranilloa kun taas ylimmiltä rinteiltä löytyy viileän ilmaston lajikkeet Sauvignon Blanc ja Pinot Noir. Rinteiden vulkaaninen maaperä on ravinteiden puolesta otollista viininviljelyyn.

viinintekijä Peter Logan

Peterin mukaan hänen viineissään yhdistyy Australian hedelmäisyys ja Euroopan rakenne ja hienous. Myös valmistuksessa yhdistellään moderneinta teknologiaa ja jaloin murskattuja rypäleitä. Australiassa ei ole AOC-tyylisiä rajoitteita rypälelajikkeille ja valmistusmenetelmille, ja erilaiset kokeilut ovatkin sallittuja.

Loganit ovat tuottaneet viinejä vuodesta 1997 ja tilan tuotanto on viime vuosina saanut lukuisia arvostuksia kansainvälisissä kilpailuissa ja lehdistössä. Peter vastaa viinien valmistuksesta ja hänen vaimonsa Hannah taasen markinnoinnista.

Illan menu:

  • Weemala Brut NV

 

  • Starter Plate: Summer soup, Crab cake & lemon, Snails & butter, Roasted lamb
  • Sauvignon Blanc 2010

 

  • Slow roasted lamb & garlic potato pyree
  • Weemala Shiraz Viognier 2009
  • Shiraz 2009

 

  • Vanilla crème brulee
  • Moscato 2009

Kitchen & Co:n keittiö oli erittäin onnistuneesti osannut yhdistää ruoat viineihin. Alkulautaselta löytyi puhtaita herkullisia makuja kuten espressokupista tarjoiltu soseutettu kesäkeitto, etanoita voissa, sekä lampaan paahtopaistia. Raikas Sauvignon Blanc sopi pienille annoksille mainiosti peittämättä ruoan makua.

Yli 10 tuntia paahdettu lammas oli juuri niin mureaa ja herkullista kuin odottaa voi. En edes ehtinyt ottaa annoksesta kuvaa ennen kuin se oli jo syöty. Ruoan kanssa tarjolla oli sekä kevyempi Shiraz-Viognier, että paahteisempi ja täyteläisempi Shiraz, joka olikin minun suosikkini näistä kahdesta.

Shiraz-Viognier viinissä Viognier lisätään Shiraziin jo maseraatiovaiheessa ennen alkoholikäymistä, eikä vasta pullotusvaiheessa kuten yleensä viininvalmistuksessa on tapana. 6% Viognieria tuo viiniin tekstuuria, väriä ja aromia: tanniinit ovat pehmeämmät (tanniinit polymerisoituvat eli molekyylit ketjuuntuvat), väri on tummempaa ja aromi parfyymisempi.

Creme brulee tarjoiltiin veripersikkasorbetin ja tuoreiden mansikoiden kanssa. Erittäin raikas ja herkullinen kokonaisuus johon hieman makea ja kupliva Moscato sopi täydellisesti. Toisin kuin Italiassa on tapana, oli tämä Moscato valmistettu Gewürztraminer rypäleestä. Illallisesta ja viineistä jäi erittäin hyvä maku suuhun.

Wineserver Viiniklubin toimintaan pääset mukaan tilaamalla uutiskirjeenTulevia tapahtumiamme löydät myös ajankohtaista sivultamme, josta löytyy myös ohjeet miten voit rekisteröityä jäseneksi. Kaikki ovat tervetulleita mukaan – tarvitaan vain kiinnostusta viineihin ja sopivan rentoa asennetta, niin sovit joukkoomme loistavasti.

Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Muut yhteydenotot ja tarjouspyynnöt yksityistilaisuuksille: info@wineserver.fi.

Juustot ja Viinit

Intohimoisena viinin ystävänä olen alkanut kiinnittämään myös ruokaan enemmän huomiota. Kun on tottunut maistamaan viiniä, alkaa samoja nyansseja ja elämyksiä hakea myös ruoista: tasapainoa, hapokkuutta, tekstuuria ja etenkin makua. Juustot ja viinit ovatkin hyvä keino helppoon herkutteluun ja aterialla avattu viinipullo saa mieluista seuraa illan jatkoksi, kunhan juusto tai viini on valittu oikein. Juustot ja viinitvoivat olla hankalia yhdistää, mutta onnistuneet yhdistelmät pystyvät tuomaan molemmista esiin uusia nautinnollisia ulottuvuuksia.

juustot ja viinit

Juustot ja viinit ovat kulkeneet läpi historian käsi kädessä. Molemmat ovat syntyneet Kaksoisvirtainmaalla samoihin aikoihin joskus reilut 10 000 vuotta sitten. Sieltä ne ovat matkanneet muinaisen Egyptin kautta Välimeren rannikoille. Kuten viininviljelystaito, myös taito valmistaa juustoa levisi roomalaisten mukana Manner-Euroopassa ja aina Brittein saarelle asti. Keskiajalla molempia valmistettiin luostareissa. Paaston aikana, kun lihansyönti oli kielletty, oli juustoilla erityisen tärkeä asema. Tieto juustontekotaidosta liikkui hitaasti ja valmistusmenetelmät ja juustotyypit säilyivät paikallisina.

Teollinen vallankumous sulki monia maalaisjuustoloita kun juusto alettiin valmistaa suurissa laitoksissa. Luis Pasteurin keksintö lämpökäsitellä maito säilyvyyden parantamiseksi siivitti juustokulttuurin teollistumista. (Tämäkin menetelmä oli alun perin suunniteltu parantamaan viinien laatua.) Kun maito kuumennetaan, siinä elävät bakteerit kuolevat. Toisaalta näillä bakteereilla on tärkeä tehtävä juuston alkuperää peilaavan maun kannalta. Siinä missä viinintekijät käyttävät villiä hiivakantaa tai jättävät viinin suodattamatta, perinteitä kunnioittavat juustomestarit valmistavat juustonsa edelleen pastöroimattomasta maidosta. Alueen tyypillisyys säilyy.

Kolme tärkeintä juustoon käytettävää maitoa tulevat lehmästä, lampaasta tai vuohesta. Suosituin näistä on lehmänmaitojuusto lähinnä suuren maidontuotannon takia. Maku on melko neutraali ja näitä juustoja syödään varsinkin arkisin. Lammas ja vuohi tuottavat paljon vähemmän maitoa, rakenne on tiiviimpi ja kiinteiden aineiden osuus suurempi. Maailman arvostetuimmat ja voimakkaimmat juustot valmistetaan vuohenmaidosta.

juustot ja viinit tastingViinitastingin teemoja voi olla vaikka mitä: viinityyli, maa, tietty rypälelajike, juustot ja viinit, viinin yhdistämien ruokaan jne. Tällä hetkellä luonnonmukaisuus ja alkuperän kunnioittaminen ovat vahvoja trendejä. Näin tastingin teemaksi muodostui suomalaisten tilajuustojen yhdistäminen luomuviineihin.

Erilaisia juustoja on satoja, ja ne toimivatkin viinien kanssa eri tavalla. Yleensä samalta alueelta tulevat juusto ja viini ovat hyvä yhdistelmä. Kevyemmille viineille sopivat miedommat nuoret juustot kun taas täyteläisille viineille sopivat kovemmat ja kypsytetyt juustot. Sen lisäksi on lukuisia klassisia yhdistelmiä, joista ainakin osa on varmaan keksitty ihan sattumalta kokeilemalla.

Luomuviinien valinta teemaksi osoittautuikin melko haasteelliseksi. Vaikka Suomessa luomuviinien markkinat kasvavatkin yli 100% vuosivauhdilla, luomuviinejä Alkosta löytyy tällä hetkellä vain satakunta ja juuri tietyn viinin löytäminen luomuna ei ollut ihan helppoa. Tilanne tulee helpottumaan sillä Alkoon haetaan jatkuvasti lisää uusia luomuviinejä ja monia nykyisiä valikoimassa olevia viinejä tulee saamaan luomusertifikaatin.

Mikä luomuviinistä sitten tekee niin erikoista? Luonnonmukainen valmistusprosessi säilyttää alueen ominaislaadun maaperässä ja näin myös viineissä. Kun viiniköynnöksen kasvuympäristö on terve ja maa voi hyvin, syntyy terveitä rypäleitä, joita voidaan käyttää moniulotteisten viinien raaka-aineena. Satomäärät ovat pienempiä ja enemmän makua konsentroituu harvempiin rypäleisiin. Elävässä maaperässä on miljardeittain pieneliöitä ja juuren ja maaperän välillä tapahtuva aineiden kulku, esimerkiksi mineraalien hyödyntäminen, perustuu viiniköynnöksen juuristossa tapahtuviin biokemiallisiin prosesseihin. Kemiallisten aineiden käyttö vähentää tai jopa tuhoaa rypäleiden omat hiivakannat, maaperän oma eliöstö tuhoutuu, ja maa köyhtyy. Viinien kuluttajana minua lähinnä kiinnostaa se, että hyviä viinejä pystytään tuottamaan jatkossakin. Onneksi lukuisat viinitilat nykyään vannovatkin kestävän kehityksen nimeen.

Maistetut juustot ja viinit

juustot:

  • Mouhijärven Herkkujuustolan Vilho
  • Kolatun Waldemar
  • Mouhijärven Herkkujuustolan Heidi
  • Peltolan Blue

viinit:

  • Cono Sur Brut
  • Cono Sur Organic Sauvignon Blanc
  • Gerard Bertrand Naturalys Organic Chardonnay
  • Cono Sur Organic Pinot Noir
  • Dow’s LBV Port 2006

juustot ja viinit tastingviinit

Suomalaiset juustot ovat yleisesti melko miedohkoja maultaan eikä viineiksi kannata valita liian voimakkaita makuja. Tiivistetysti voisi sanoa, että valkoviinit sekä makeat viinit ovat hyviä juustojen kanssa. Klassisia juuston ja viinin yhdistelmiä ovat sinihomejuusto ja portviini, vuohenjuusto ja Sauvignon Blanc, kuten myös valkohomejuusto ja kuohuviini. Kypsemmän juuston kanssa maistoimme kevyttä Pinot Noir punaviiniä, joka ei peitä juuston vivahteikasta makua. Juustoista ehkä hankalimmat yhdistää ovat sinihomejuustot ja kittijuustot. Niiden kanssa kannattaakin tarjota makeaa jälkiruokaviiniä.

Viinien lisäksi juomana oli myös Bretagnelainen luomusiideri, joka sopii oikeastaan kaikkien juustojen kanssa todella hyvin. Erilaisia yhdistelmiä pystyi sitten itse testailemaan ja löytämään ne omat suosikkinsa. Loppupeleissä oma maku kuitenkin ratkaisee.

Viinitasting järjestettiin yhteistyössä lähiruokaan erikoistuneen Makumaku verkkokaupan kanssa, josta näitäkin juustoja pystyy tilaamaan. Juustoista meillä oli kertomassa Hanne Hirvonen Lentävä Lehmä juustokaupasta.

Viiniklubi

Miten pääsen itse maistelemaan juustoja ja viinejä? Liity Facebook ryhmäämme sekä Wineserverin postituslistalle täyttämällä lomake alla tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@wineserver.fi, niin saat tietoa tulevista tilaisuuksista. Järjestän myös yksityistilaisuuksia ja suunnitteilla esim. suklaa- ja viinitasting.

TILAA UUTISKIRJE:

Please wait...

Kiitos tilauksesta!

Mange Sud Wine Tasting Dinner 12.11.2011

 

Mange Sud tarjosi jälleen kerran meille puitteet viinien maisteluun ruoan kanssa. Viinikellaristamme kun ei keittiötä löydy ja kokkaustaidotkaan eivät riitä valmistamaan annoksia, jotka yltäisivät viinien tasolle. Viini ja ruoka kulkevat käsi kädessä, mutta harvemmin tulee ruoan kanssa testailtua useampaa viiniä ja analysoitua niiden eroja ja sopivuutta annokseen, vieläpä asiantuntevassa seurassa. Toinen viini saattaa maistua paremmalta kastikkeen ja lisukkeiden kanssa, kun toinen taas itse pääraaka-aineen.

Lisukkeilla ja kastikkeilla voidaankin saada lähes mikä tahansa viini sopimaan ruoan kanssa. Lähtökohtaisesti useimmat viinit sopivat todella hyvin ruoan kanssa, vain harvoissa tapauksissa yhdistelmä tuottaa epämiellyttäviä aistimuksia. Ihanteena olisikin löytää pareja, joissa ruoan ja viinin yhdistelmä on parempaa kuin viini ja ruoka pelkältään.

Illan menu:

Paistetut kampasimpukat

Vesevo Greco di Tufo ja Stephane Brocard Chablis

 *

Paistettua meriahventa

 Quibia Anima Negra, Mallorca ja Le Moire Etna Bianco, Sicilia

 tai

Härän sisäfilettä suppilovahverokastikkeella

El Sola d’En Pol, Katalonia ja Torres Ibericos Crianza, Rioja

 *

 Kolmevuotiasta parmesania

Masi Costasera Amarone

 *

 Suklaafondant

Quinta d’Seara Orden port ja Banyuls Cornet

 

 

Alkusamppanjan jälkeen aloitimme kahdella valkoviinillä sekä paistetuilla kampasimpukoilla. Lisukkeena oli kurpitsapyrettä sekä paahdettua parmankinkkua. Parmankinkku toikin annokseen mukavasti rapeutta. Pidin enemmän tyylikkäästä Chablista , mutta hieman makea kurpitsapyre sopi myös todella hyvin hedelmäiselle Greco di Tufolle, jonka maussa oli enemmän kypsää hedelmää.

Pääruoaksi tilasin pihvin, joka osoittautui onnistuneeksi valinnaksi. Kala oli kuulemma naisten annos verrattuna mehevään pihviini.  Ensimmäinen punaviini, El Sola d’En Pol, oli useamman punaisen lajikkeen sekoitus mm. Garnachaa ja Cabernet Sauvingonia. Maku oli marjainen ja kevyt ja sopi kivasti pihvin kanssa. Enemmän pidin kuitenkin pehmeän täyteläisestä ja tammisesta Torresin Ibericosista. Hyvä yhdistelmä medium kypsän pihvin kanssa, vaikka osaa runsas tammisuus hieman häiritsikin.

Seuraavaksi siirryimme 3 vuotta kypsytettyyn parmesan juustoon, jonka kanssa nautimme Masi Costasera Amaronea. Viini oli todella hyvää, kuten oli juustokin suolakiteineen. Tosin yhdistelmässä juusto peitti jonkin verran amaronen marjaisuutta ja korosti yrttisyyttä. Juusto olisikin kaivannut seurakseen jonkin hillokkeen.

Jälkiruokamme, suklaafondant, oli herkullista. Sen kanssa nautimme portviiniä sekä banyulsia. Molemmat viinit sopivat suklaan kanssa hyvin. Banyulsissa on vähemmän alkoholia, n. 16 %, ja makean ystävälle tämä olikin todella mieluisa vaihtoehto.

Kriittisestä lähestymistavasta huolimatta iltamme oli todella nautinnollinen ja miellyttävä. Harvoin tulee syötyä näin hyvin ja varsinkaan juotua. Ravintolan sommelier oli onnistunut löytämään ruokiin kaksi sopivaa viiniä, jotka kuitenkin erosivat toisistaan huomattavasti.

 

 

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Alfred Reinisch Itävalta tasting 24.10.2011

Alfred Reinisch

Itävaltalainen viinintekijä Alfred Reinisch käväisi Suomessa ja Pernod Ricardin Kaisa Kavekari järjesti hänet viiniklubillemme esittelemään erityisesti hänen Sankt Laurent rypäleestä valmistettuja viinejä. Heti alkuun on pakko tunnustaa, etten ennestään tuntenut kyseistä rypälelajiketta. Esitelmän aikana selvisi, että lajike on Pinot Noirin ja jonkin vielä tunnistamattoman lajikkeen risteytys. Ranskan puolella rypäle tunnetaan nimellä Saint Laurent, ja Ranskasta sisterssiläismunkit ovat tuoneet rypäleen alueelle n.200 vuotta sitten. Alfred Reinisch on perheyhtiö, jonka viinitilat sijaitsevat Thermenregion- viinialueella ja vuosituotanto on n. 70 000 pulloa. Thermenregion sijaitsee samalla leveysasteella kuin Burgundi, ilmasto on samankaltainen viileine öineen ja maaperä vaihtelevaa, kalkkipitoista savista maata.

Maistoimme seuraavat Alfred Reinisch punaviinit:

  1. Sankt Laurent Selektion 2008
  2. Sankt Laurent Reserve 2007
  3. Sankt Laurent Reserve 2009
  4. Pinot Noir Reserve 2008

Alfred Reinisch viinit

Vaikka ensimmäiset kolme viiniä olivatkin samasta rypäleestä, oli niissä selkeitä eroja. Suurimmilta osin erot johtuivat tammen käytöstä, tosin viinit olivat myös vielä melko nuoria. Ensimmäinen viini, Selektion, oli ikääntynyt 12kk 5-7 vuotta vanhoissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Maussa oli hapokasta marjaisuutta, hedelmäisyyttä, raikkautta sekä aavistus lakritsaa.

2007 Reservessä 1/3 viinistä oli ikääntynyt uudessa tammessa 12kk. Maku olikin täyteläinen, tamminen, mukana tummaa suklaata ja nahkaa. Seuraavassa Reservessä vuodelta 2009 tammi ei dominoinut samalla tavalla vaan tammen käyttö on ollut tyylikkäämpää ja viinin maku oli hedelmäisempi. Pinot Noir oli jonkin verran tamminen, kevyempi marjainen viini. Maussa oli hapokkuutta ja kahvin aromeja. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten nämä viinit kehittyvät. Omia suosikkejani olivat Reservet. Kumman niistä sitten valitsisin riippuisi tilanteesta ja viinin kanssa nautittavasta ruoasta.

Paikkana oli tuttuun tapaan Classic Wine Cellars ja paikalle olikin saapunut runsas joukko innokkaita viiniharrastajia. On hauska päästä maistelemaan tuntemattomampia viinejä ja vielä itse viinintekijän opastuksella.

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Viinimessut Confidential

Viini, Ruoka ja Hyvä Elämä –messut takanapäin ja ensimmäistä kertaa vietin nämä messut tiskin ”väärällä” puolella, eli töissä.  Hauskaahan tämä näinkin oli, vaikka ei messuja ehtinytkään kiertelemään. Paikalla oli paljon viineistä innostunutta väkeä, viiniklubilaisiani (kiva kun kävitte moikkaamassa), muita tuttuja kasvoja, viinejä, ja niitä lipukkeita. Viinien maahantuojan ominaisuudessa tekee mieli tuoda muutamia messuihin liittyviä asioita esiin. Nämä ovat kuitenkin henkilökohtaisia mielipiteitäni eivätkä edusta työnantajani kantaa.

Me emme ole messuilla niiden lipukkeiden takia, vaan haluamme antaa kuluttajille mahdollisuuden kokeilla erilaisia viinejä. Messut antavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja suositella kuluttajalle jotain hänelle mieluisaa viiniä, jota hän voi sitten jatkossa ostaa kotiin Alkosta tai tilata ravintolasta. Suurin osa messuilla mukanaolevista viineistä onkin saatavilla Alkosta, toki muutamia erikoisempiakin viinejä on usein mukana, jotta asiaan enemmän vihkiytyneet kuluttajat saisivat hekin messuilta jotain uusia kokemuksia. Tarkoituksenamme ei siis ole haalia mahdollisimman suurta määrää lipukkeita.

Messut ovatkin meille markkinointikustannus, sillä lipuista saatu hyöty tuskin korvaa edes viinejä, kuten Mika Vanne omassa blogissaan tuokin asian selkeästi esille: ”Toinen mieltäni vaivaava asia on messujen epätasainen tulonjako. Messujen ravintolayhtiö käyttää hyväkseen monopoliasemaansa monopolivaltiossa. Viinilehti järjestää messut, maahantuojat maksavat ja rakentavat messuosastot, tuovat viinit paikalle, tarjoilevat ja siivoavat jäljet. Ravintolayhtiö myy viiniliput ja kerää tilitykset. 2,50€ hintaisesta juomatiketistä ravintolayhtiö rohmuaa minimaalisella osallistumisella 1,317€, näytteilleasettaja saa kaikkien kulujensa katteeksi 0,715€ ja loppu 0,468€ menee verona valtiolle. Tämäkö on sitä reilua kauppaa?” 

Miksi näitä lippuja sitten käytetään? Jo laki vaatii, että yleisölle avoimessa messutilaisuudessa ei esiteltäviä alkoholijuomia saa tarjoilla tai maistattaa ilmaiseksi. Ja kuvitelkaapa messut, joissa viini olisi täysin ilmaista. Minkälaista väkeä se keräisi paikalle, kuinka moni teistä enää messuille mahtuisi mukaan, tai kuinka moni sinne enää edes haluaisi.

Meidän kannalta halvemmat liput ja pienemmät maisteluannokset olisivat paras ratkaisu. Näin samalla rahalla voisi maistella useampaa viiniä ja sekä asiakas että maahantuoja hyötyisivät eniten.

Muuten messut olivat suuri menestys ja houkuttelivat paikalle paljon vanhoja ja uusia viinien ystäviä. Samaan aikaan järjestettiin kirja- sekä musiikkimessut ja messukeskuksessa vieraili neljän päivän aikana yhteensä 80 851 kävijää (kävijäennätys) (to 11 821, pe 22 164, la 26 509 ja su 20 357). Kävijöistä 76 % vieraili Viini, ruoka & hyvä elämä- tapahtumassa.  Tässä luvussa pitää vielä huomioida, että viinialue oli kielletty alle 18-vuotiailta.

Kuvia en tällä kertaa ottanut, mutta tähän kirjoitukseen sopivia messukuvia voi minulle lähettää, niin voin sellaisen lisätä.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Espanja tasting 13.10.2011

Illan teemana olivat espanjalaiset viinit, tosin vertailun vuoksi mukana oli myös chileläinen ja australialainen punaviini. Aloitimme kuitenkin sokkona maistetulla Torres Natureolla. Yllättävän helposti se tunnistettiinkin alkoholittomaksi viiniksi, muuten maku on raikas ja hedelmäinen ja selkeästi pirskahteleva. Sen vierellä maistettiin hedelmäinen ja kukkainen Torres Esmeralda ja kyllähän se alkoholi tuo viiniin oman elementtinsä. Maku on täyteläisempi ja pidempi. Natureo onkin hyvä vaihtoehto ravintolassa jos ei alkoholia pysty nauttimaan, ja mielenkiintoista olisikin päästä kokeilemaan tämän toimivuutta erilaisten ruokien kanssa.

Punaviineissä aloitimme kahdella Cabernet Sauvignonilla, Tarapacan Gran Reservalla ja Torresin Mas la Planalla. Edellisellä kerralla olimme jo maistaneet Torresin Mas Borras Pinot Noirin ja se saikin innostumaan hankkimaan Mas La Planan maistettavaksi. Pinot Noir tai Cabernet Sauvignon eivät ole tyypillisiä rypälelajikkeita Espanjassa, mutta Miguel Torres on halunnut näillä viineillä todistaa pystyvänsä tuottamaan huippulaatuista viinejä myös näistä lajikkeista. Vertailun vuoksi mukana oli sitten Tarapacan Gran Reserva Chilestä. Chilessä kun tuotetaan paljon Cabernet Sauvingonia ja oli mielenkiintoista verrata näitä viinejä keskenään ja miettiä onko Mas la Planan 2,5 kertainen hinta perusteltua. Tästä parista Mas la Plana valittiin selkeästi paremmaksi ja viini vielä kehittyisi useamman vuoden ajan.

Seuraavat viinit olivat Plan B Shiraz Australiasta sekä Torresin Salmos Prioratista. Salmos on Garnachan, Cariñenan ja Syrahin sekoitus ja Plan B:ssa on Shirazin lisäksi 5% Tempranilloa. Plan B on melko uusi tuote Alkossa n. 12 euron hinnalla ja se osoittautuikin illan positiivisimmaksi yllättäjäksi, kun taas Mas la Plana ja Salmos olivat odotetusti todella hyviä viinejä 40 ja 27 euron hintaisina.

 

 

Maistetut viinit:

  • Torres Natureo
  • Torres Esmeralda
  • Tarapaca Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2010
  • Torres Mas la Plana 2007
  • Plan B Shiraz 2009
  • Torres Salmos 2008

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Pinot Noir tasting 21.9.2011

Maistelimme Pinot Noir viinejä ympäri maailman Beverage Partners Finlandin Jyrki Tarvosen kanssa.

Jyrkin sitaatti ’rautanyrkki silkkihansikkaassa’ sopiikin tämän lajikkeen viineihin oikein hyvin. Innostuimme aiheesta sen verran paljon, että päätimmekin antaa klubilaisten kertoa meille viineistä maistettuaan ne ensin sokkona.

 

Pinot Noir rypälettä (PN) pidetään haastavana kasvattaa, mutta onnistuttuaan siinä se on kaiken ylimääräisen vaivan arvoinen. Rypäle on altis homeelle ja liika kuumuuskaan ei ole hyväksi. PN vaatii lyhyemmän kasvukauden ja sitä pidetään viileämmän ilmaston rypäleenä, joka kuitenkin tarvitsee riittävästi lämpöä kypsyäkseen kunnolla. Yöt saisivat olla viileät, jotta raikkaus ja hapokkuus säilyisivät.

PN on vanhimpia lajikkeita ja hyvin herkkä mutaatioille. PN mukautuukin hyvin uusiin olosuhteisiin, mutta alkuperäiset toivotut ominaisuudet eivät välttämättä siirrykään mukana ja lopputulos eroaa odotetusta. Pinot perheeseen kuuluvat Pinot Noir, Pinot Blanc, sekä Pinot Gris ovatkin oikeastaan samaa lajiketta, sillä näillä kaikilla on sama DNA. Tärkein Pinot Noirin alue on Ranskan Burgundi, mutta Pinot Noir viinejä valmistetaan lähes kaikkialla, tosin viljelymäärät eivät vedä vertoja Cabernet Sauvignonille.

Ensimmäistä kertaa viiniklubissamme maistelimme vain yhtä rypälelajiketta ja mielenkiintoista olikin havaita, kuinka paljon eri maissa tuotetuissa viineissä oli eroja. Tosin suurimmat erot taitavat johtua valmistustyylistä eikä niinkään ilmastosta, ja alkuperän päätteleminen ei ollutkaan ihan helppoa. Muissa maissa viinit olivat tummia ja täyteläisiä pehmeine tanniineineen ja niissä tammi oli hallitsevaa, kun taas ranskalainen viini erottui selkeästi joukosta ollen paljon kevyempää, raikkaampaa ja hapokkaampaa. Mielenkiintoista olikin se, että ranskalainen viini oli viettänyt 18 kk tammessa kun taas tammisemmat viinit Espanjasta ja Kaliforniasta olivat tammessa vain puolet ajasta eli 9 kk. Uusien tammitynnyreiden osuus ja niiden paahtoaste ovatkin näissä pääroolissa, mikä on vähän sääli, sillä rypälelajikkeen omat ominaisuudet peittyvät.

Maistetut viinit:

  • Rotari Rosé, Italia
  • Aliwen Reserva Pinot Noir, Chile, 2008
  • Fog Head Pinot Noir, USA, 2008
  • Torres Mas Borras, Espanja, 2008
  • Château de Mercey Maranges 1er Cru Les Clos Roussots, Ranska, 2007
  • Clos Henri Pinot Noir, Uusi Seelanti, 2008

 

Aloitimme maistelun kuohuviinillä muistutuksena Pinot Noirin merkittävästä roolista maailman kuohuviineissä ja etenkin samppanjassa. Sen jälkeen seurasivat Chile, Yhdysvallat ja Espanja. Näissä viineissä tammi oli melko merkittävässä roolissa, mutta erojakin viinien välillä löytyi, niin hinnassa kuin täyteläisyydessäkin. Lähemmäs 30 euroa maksava Espanjan Mas Borras oli selvästi intensiivisempi, pidempi ja tasapainoisempi kuin alle kymmenen euron Chileläinen Aliwen. Yhdysvaltalainen Fog Head oli sitten näiden kahden välimaastossa. Ranskalainen viini oli väriltään ja maultaan kepeämpi erottui selkeästi joukosta. Toiset pitivät tästä ja toiset ei. Pisteet eri viinien välillä menivät todella ristiin ja on mahdotonta laittaa näitä järjestykseen. Laadullisesti viinit olivat hyviä ja omat mieltymykset sitten ratkaisivat. Mutta jos yksi viini pitää valita voittajaksi, niin se olisi varmaankin viimeisenä maistettu Uuden Seelannin Clos Henri, jonka maku oli selvästi kaikkien mieleen. Viinien seuraksi tarjolla oli patonkia ja Comte juustoa.

Kaiken kaikkiaan todella onnistunut ja mielenkiintoinen tilaisuus. Kiitokset kaikille lukuisille osallistujille sekä tietenkin vierailevalle isännälle Jyrkille.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.

Mange Sud Wine Tasting Dinner 31.8.2011

 

Yksi viiniharrastuksen mielenkiintoisimpia osa-alueita on viinin ja ruoan yhdistäminen. Tätä toivotaankin useimmin kun kyselen viiniklubilaisilta mitä viinejä tai teemaa he haluaisivat kokeilla. Vaikka idea onkin todella houkutteleva, useimmin hanke kaatuu käytännön järjestelyihin: mitä ruokia hankittaisiin, kuka ne valmistaisi, ja missä?

Kotona ruoan valmistaminen ja erilaisten viinien maistelu on hauskaa ajanvietettä, vaikkakin melko työlästä eikä lopputuloksesta ole takeita. Mutta isommalle ryhmälle sopivien tilojen ja annosten valmistajien löytäminen onkin hankalampaa. Paras ja helpoin vaihtoehto onkin mennä ravintolaan, tilata ammattikokin valmistamat annokset pöytään, sekä useampia laseja erilaisia viinejä annosten kanssa maisteltavaksi. Tähän tarkoitukseen ravintola Mange Sud tarjosi meille jälleen kerran todella hyvät puitteet.

Kolmen ruokalajin menun kanssa maistelimme kuutta viiniä.

Menu:

Sienirisotto

La Segreta Bianco, Sicily

Grecanico, Chardonnay, Viognier, Fiano

Stephane Brocard, Bourgogne

Pinot Noir
*
Haudutettua porsaan kylkeä, pequillos-paprikoita ja valkopapumuhennosta

Altas Quintas ’600’ Red, Portugal

Aragonez, Tricandeira, Alicante, Bouschet

Banfi Col di Sasso, Toscana

Cabernet Sauvignon, Sangiovese

tai

Kultaotsa-ahventa, sillikaviaaria ja beurre blanc –kastiketta

Le Moire Etna Bianco, Sicily

Carricante, Catarratto

Chateau Musar Jeune blanc, Lebanon

Viognier, Vermentino, Chardonnay
*

Tarte Tatin
Sauternes Mouton Cadet 2007 Reserve, Bordeaux

Semillon, Sauvignon Blanc, Muscadelle

Josefina Pinol Red, Spain

Garnacha Blanca

 

Aloitimme sienirisotolla jonka kanssa viineinä olivat Pinot Noir sekä Sisilialainen valkoviini.  Paremmaksi yhdistelmäksi mielestäni osoittautui Pinot Noir. Maku oli melko kevyt ja pehmeä mutta hapokkuus sopi kivasti melko raskaan risoton seuraksi. Valkoviiniksi runsas ja voimakas Segreta Bianco oli myös hyvä yhdistelmä, mutta jäi tällä kertaa toiseksi. Maistoimme näiden viinien lisäksi myös toisen pääruokavaihtoehdon kanssa tarjoillun Supertoscanalaisen Banfi Col di Sasson. Viini sellaisenaan oli hyvää, mutta jyräsi täyteläisyydellään sienirisoton maun. Pääruoaksi valitsin ahvenen ja sen kanssa mielestäni raikkaampi hedelmäinen Le Moire Etna Bianco sopi paremmin kuin voimakkaampi Musar Jeune. Jälkiruoan, Tarte Tatinin, kanssa viineinä olivat sen klassikkoyhdistelmä Sauternes, sekä Josefina Pinol. Sauternes valittiin paremmaksi yhdistelmäksi, mutta myös Josefina Pinol oli mielenkiintoinen tuttavuus.

 

Viiniklubiin ja postituslistallemme voit liittyä täyttämällä lomake tai meilitse info@wineserver.fi. Paljon kaikenlaista ajankohtaista tietoa ja kuvia tapahtumista löytyy myös Facebook sivuiltamme: www.facebook.com/wineserver.