Kävin eilen maistelemassa Alkon joulukuun uutuudet. Joukossa oli mukana huikeita samppanjoita ja Suomi 100 juhlavuoden tuotteita. Viinit maistelin aluksi sokkona ja sen jälkeen oli vielä mahdollisuus tutustua viineihin tarkemmin. Tähän olen listannut itseäni kiehtovimmat ja kiinnostavimmat viinit. Lopullisiin suosituksiin vaikuttaa siis myös kokemani hinta/laatu -suhde.
Kuohuviinit ja Samppanjat
Suomi 100 juhlavuoden samppanjatalo on Ayala. Ayala Wine Gallery Suomi Finland 100 Champagne Brut (34,90€) on tyylikäs samppanja eikä pahan hintainenkaan. Samppanja on runsaan paahteinen ja hedelmäinen – kypsää omenaa ja sitruunaa, hieman paahdettua sokeria. Olen jo pitkään pitänyt heidän tyylistä ja tämä oli oikein miellyttävä samppanja.
Miellyttävä kuohuviiniuutuus André Delorme Crémant de Bourgogne Blanc de Blancs Brut (18,98€) tulee Burgundista. Cremantit tehdään pitkälti samoilla spekseillä kuin samppanjatkin, tämä tulee lisäksi melko läheltä Champagnea ja käytössä on samoja lajikkeitakin. Tässä Blanc de Blancsissa tosin on Chardonnayn lisäksi myös Aligotea. Aromeista löytyy tammea ja vaniljaa, kypsää hedelmää mm. persikkaa. Paahteinen ja runsas maku. Tähän hintaan ei saa Bourgonesta näin hyviä viinejä yleensä saa.
Lisäksi perusvalikoimaan tuli kolme kovaa nimeä, Krug, Roederin Cristal ja Taittingerin Comtes de Champagne. Dekantoidut samppanjat eivät aina erotu edukseen, mutta nämä kaikki saivat hyvät pisteet jo sokkomaistelussa. Ja tosiaan nämä pääsi vielä myöhemmin maistamaan uudestaan pulloista ja viilennettyinä. Korkealaatuisia samppanjoita, mutta parhaimmillaan nämä ovat vasta vuosien kypsytyksen päästä. Ainoa rajoittava tekijä on 140-200 € hintahaarukka.
Punaviinit
Miellyttävin punaviini oli mielestäni Barbera d’Alba Piemontesta. Pelissero Barbera d’Alba Tulin 2012 (34,90€) on täyteläinen ja tamminen viini. Aromeista löytyy tammea (suklaata, kahvia) ja tummia marjoja (tummaa kirsikkaa, karhunvatukkaa, karpaloa). Voimakas maku ja voimakkaat ja pehmeät tanniinit.
Hyvä alle kympin löytö tulee DOCa Riojasta. El Cuarto 2014 (9,99) on melko tyypillinen Rioja – tuokussa tammen vaniljiaa, punaisia marjoja (vadelmaa) ja marjajugurttia. Keskitäyteläinen viini jossa on pehmeät tanniinit, hedelmäisyyttä ja mausteisuutta. Miellyttävän tasapainoinen, maukas ja helposti lähestyttävä punaviini.
Suomi 100 juhlavuoden tuotteet
Paljon on mediassa viime aikoina puhuttu Suomi 100 juhlatuotteista ja etenkin liköörin alkuperämaasta nousi suuri kohu. Viineissä tällaista kotimaa-ongelmaa ei sinänsä ole. Omaan ostokäyttäytymiseen nämä juhlatuotteet tuskin muutenkaan vaikuttavat. Mutta parhaimat Suomi 100 löydöt taitavat kuitenkin löytyä pienpanimoiden olutpuolelta. Suosittelen kokeilemaan näitä ja kannattamaan suomalaista käsityötä. Joulupöytäänkin oluet sopivat erittäin hyvin. Alkumaljaksi tosin otan Samppanjaa.
Hauskaa joulua kaikille! Ensi vuonna viiniklubillamme on tulossa paljon viininmaisteluja ja matkoja. Ne alkavatkin jo mukavasti täyttymään. Tervetuloa mukaan.
Teksti: Tomi Naarvala, Kuvat: Grand Champagne Helsinki
Grand Champagne Helsinki tapahtuma järjestettiin huhtikuun lopulla toista kertaa ja kolmen päivän ajan Helsinki kuhisi samppanjan suurnimiä. Krugin johtaja Olivier Krug, Taittingerin samppanjaperheen vesa Clovis Taittinger, Charles Heidsieckin Cyril Brun, Lansonin Hervé Dantan, Jacques Lassaignen Emmanuel Lassaigne sekä Philippe Jamesse, pääsommelier Reimsin kuuluisasta Les Crayères -ravintolasta olivat kaikki paikalla. Yhteensä Suomeen saapui Ranskasta 30 edustajaa eri samppanjataloista ja kaikkiaan paikalla oli yli 60 tuottajan samppanjoita. Grand Champagne Helsinki onkin lyhyessä ajassa noussut koko maailman mittakaavassa yhdeksi suurimmista samppanjaan keskittyvistä tapahtumista.
Torstaina osallistuin Grand Champagne Challenge finaaliin, jossa ratkaistiin parhaimman samppanjasommelierin titteli. Minun lisäksi esikarsinnasta oli suoriutunut finaaliin kilpailemaan Sanna Pöyry, Martin Nordell ja Päivi Parkkola. Kirjallisessa karsintakokeessa oli puoli tuntia aikaa vastata samppanja-aiheisiin kysymyksiin. Kirjoja ja nettiä sai käyttää apuna, mutta aikaa vastausten etsimiseen ei riittänyt. Finaaliin lähdettiin lähes tasapisteistä.
Finaalin alku ei lähtenyt lupaavasti käyntiin, koska ensimmäisiin kysymyksiin en osannut lainkaan vastata. En tiennyt Taittingerin Brittitilan nimeä, kuvan viinitarhaa, pientuottajan kotikylää, ja viiniköynnöksen lehteäkään en tunnistanut tai arvannut oikein. Sen jälkeen pääsin todella vauhtiin. Kuka tuotti ensimmäisen kuivan samppanjan ja milloin? Pommery 1874. Mistä kellarista kuva on? Charles Heidsieck. Paljonko on salmanazar? 9 l. Montako prosenttia Ranskalaiset itse kuluttavat samppanjasta? 52 % (okei, oma vastaus oli 54 %, mutta tarpeeksi lähellä). Kuka on kuvassa? Edellisen vuoden voittaja Toni Aikasalo. Olin liekeissä.
Juuri kun aloin kirimään ohi kilpakumppaneista kysymykset loppuivat ja vuorossa oli sokkomaistelu. Mustista laseista maistoimme kolme samppanjaa ja meidän piti vastata kysymyksiin. Tunnistin oikein Blanc de Noirs samppanjan ja myös toisen lasin vuosikerta oli tarpeeksi lähelle veikattu. Pari muuta kysymystä meni väärin.
Viimeisenä vuorossa oli samppanjantarjoilutehtävä. Pullo samppanjaa tuli kaataa tasan yhteentoista lasiin yksi kerrallaan. Takaisin ei saanut enää palata. Yritin nopeasti arvioida kyseisen lasin tilavuutta ja paljonko yhdestoistaosa samppanjapullosta olisi. Lopulta päätin luottaa intuitioon ja ei muuta kuin kaatamaan samppanjaa lasiin. Eli kisan ideana on kaataa ensimmäiseen lasiin juuri sopiva määrä samppanjaa jotta muihinkin tulisi yhtä paljon. Vasta viimeisen lasin kohdalla näkee onko määrä ollut sopiva – onko samppanjaa enää lainkaan jäljellä tai mahtuuko loppu edes lasiin. Molemmat skenaariot tapahtuivat kahdella kilpailijalla. Martin taisi suoriutua tehtävästä parhaiten, mutta ei minullakaan viimeisen lasin mitta ollut kovinkaan montaa senttilitraa muita laseja enempää. Mieluummin liian paljon kuin liian vähän, tai ei ollenkaan. (Etenkin jos herrasmiehenä kaataa viimeisenä itselleen.)
Tuomareiden laskiessa lopullisia pisteitä ehti hieman rentoutua, maistella samppanjaa, jutella ihmisten kanssa ja nauttia tapahtuman tunnelmasta. En halunnut missään nimessä hävitä kollegalleni, joten Martinin sijoittuessa toiseksi oli voittaminen ainoa vaihtoehto. Voiton ratkettua loppuilta olikin yhtä hulinaa.
Kilpailun jälkeen ehdin myös osallistua Lansonin Master Classiin. Magnumeista maistetut vuosikerrat, etenkin 1976, jäi parhaiten mieleen. Tosiaan tapahtumassa järjestetään myös kymmeniä Master Class samppanjatastingeja, joissa maistellaan talojen aarteita kellarimestareiden johdolla.
Palkintona kilpailun voitosta pääsin osallistumaan samana iltana järjestettyyn Grand Champagne Dinneriin. Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihinen oli loihtinut viiden ruokalajin menun, jonka kanssa nautittiin huikeita samppanjoita. Jo pelkästään tämän illallisen vuoksi kilpailu kannatti voittaa. Toki tuotepalkointoina saadulle Charles Heidsieckin samppanjalle, Lehmannin Grand Champagne laseille ja Essi Avellanin samppanjakirjalle varmasti löytyy käyttöä. Ja kiertuepalkintopokaalin kanssa ehdimme vuoden aikana tehdä vaikka mitä.
Harmi ettei oma aika riittänyt kaikkien yli 200 samppanjan maistamiseen. Lähinnä keskityin itselleni uusiin samppanjoihin, etenkin pienten viljelijätuottajien biodynaamisiin samppanjoihin. Toki kävin myös maistamassa joitakin huippuviinejä joita kerran elämässä on mahdollista päästä maistamaan, tai oikeastaan tämän tapahtuman myötä kerran vuodessa, kuten Krug, Dom Perignon, Cristal. Paikkana Vanha Ylioppilastalo on viihtyisä ja sopivan juhlallinen tämän kaltaiseen tilaisuuteen. Tapahtuma on laajentunut myös lukuisiin ravintoloihin, joista Grand Champagne kortilla saa etuja tapahtuman jälkeenkin.
Grand Champagnessa myös tapaa paljon tuttuja ja solmii uusia suhteita. Järjestän viiniklubilleni joka kevät matkan Champagneen. Edelliseltä matkalta palasimme muutama viikko sitten ja nyt pääsin henkilökohtaisesti kiittämään tuottajia vieraanvaraisuudesta ja sopimaan seuraavan matkan vierailuja.
Kiitos kaikille onnittelijoille niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassa. Teitte viikonlopusta unohtumattoman. Läheskään kaikkien tuttujen kanssa en ehtinyt tapahtumassa juttelemaan. Toki haluan myös kiittää tapahtuman järjestäjiä, kaikkia maahantuojia joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä, ja etenkin viiniklubilaisiamme, joiden kanssa olen viinejä maistellut ja tehnyt unohtumattomia samppanjamatkoja.
Samppanjat ovat kiehtoneet minua jo heti viiniharrastukseni alkuajoista. Sen lisäksi, että nautin suunnattomasti niiden mausta, niillä on kiehtova historia ja asema glamourissa. Arki muuttuu juhlaksi, kun samppanjapullo aukaistaan. Kun viiniharrastukseen yhdistetään vielä hyvä ruoka ja viinimatkat paikan päälle tutustumaan viiniviljelmiin ja tuottajiin, on matka Champagnen alueelle elämän hienoimpia kokemuksia.
Suunnilleen näillä sanoilla alkoi matkakertomus viiniklubimme ensimmäisen samppanjamatkan jälkeen. Nyt tehty matka oli jo kolmas, ja myös osa ryhmästämme oli mukana jo kolmatta kertaa. Jotain suunnattoman kiehtovaa näissä matkoissa on, koska tuskin on matkalaukkuja purettu ja tuliaispulloja siirretty viinikaappiin, kun jo seuraavan matkan suunnitelmat pyörivät päässä.
1. päivä, Reims, Charles Heidsieck, Lanson
Tämän kevään loppuunmyydylle matkalle oli ilmoittautunut yli 20 henkeä. Matkamme Champagneen alkoi aamulennolla Pariisiin ja sieltä suoraan Reimsiin lounastamaan ja vierailemaan Charles Heidsieckin samppanjatalolla. Vuonna 1851 perustetun Charles Heidsieckin samppanjat ovat voittaneet lukuisia palkintoja ja kuuluu monien harrastajien suosikkeihin. Charles Heidsieck Reserve Brut samppanja voitti kultaa viimeisimmässä vuoden viinit -kilpailussa, jossa itsekin olin tuomaroimassa, ja juuri viime viikolla Viinilehti valitsi sen vuoden parhaimmaksi samppanjaksi. Vierailun arvoa korosti myös se, että he eivät ota tavallisia turisteja vastaan, mutta meidän viiniklubimme oli erittäin tervetullut ja sen myös huomasi upeassa maisteluhetkessä.
Aloitimme vierailumme kuitenkin viinikellareista, jotka on perustettu 2000 vuotta vanhoihin kalkkikivikaivoksiin. Nämä Crayeresit ovat pyramidinmuotoisia 20-30 metriä syviä onkaloita, jotka on yhdistetty luolilla toisiinsa. Valkoiset seinät paljastavat Champagnen alueen ainutlaatuisen Kimmeridge-maaperän. Samppanjan kypsytykseen nämä luolat sopivat erittäin hyvin. Lämpötila on 11-12 astetta vuoden ympäri ja ilmankosteus 85-90 %. Näissä ihanteellisissa olosuhteissa säilytetään myös Charles Heidsieckin vanhimmat aarteet. Lopuksi siirryimme Art Deco tyyliseen paviljonkiin maistelemaan talon samppanjoita: Rosé Reserve, Brut Reserve, 2005 vintage. Maistelumme huipentui upeaan Blanc de Millenaires 1995 samppanjaan.
Seuraavana oli vuorossa Lansonin samppanjatalo, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1760. Viinit eivät käy malolaktista käymistä ja talon tyylinä onkin hyvin raikkaat ja puhdasaromiset samppanjat. Vierailumme alkoi hieman eritavalla. Yleensä samppanjataloilla laskeudutaan portaita alas kellareihin, mutta tällä kertaa lähdimmekin nousemaan portaita ylöspäin. Suureksi yllätykseksi saavuimmekin viinitarhalle keskellä Reimsin kaupunkia. Tällä yhden hehtaarin kokoisella Clos Lansonilla kasvaa Chardonnay-köynnöksiä. Tänä vuonna siitä julkaistaan oma palstasamppanja, joka on ehtinyt kypsyä kellareissa jo vuodesta 2006. Alapuolelta löytyykin sitten teräksiset käymistankit ja myös huone täynnä tammitynnyreitä. Lopuksi maistelimme talon vakiosamppanjan Black Labelin, Rosén, 2008 vintagen ja useamman vuosikerran sekoituksen Exta Agen.
Näiden jälkeen olikin jo aika majoittua hotelliin ja lähteä kaupungille.
2. päivä, Larmandier-Bernier, Collet
Aamiaisen jälkeen suuntasimme Vertusin kylään Côte de Blancs -alueelle tutustumaan Larmandier-Bernier viljelijätuottajaan. Talon 16 hehtaaria on vuodesta 2003 viljelty biodynaamisesti ja suurin osa tuotannosta on Chardonnayta, joka käy luonnonhiivoilla viiniksi kevyesti paahdetuissa suurissa tammitynnyreissä. Viinit myös kypsyvät melko pitkään, 10 kk, ennen sekoittamista ja toista käymistä pulloissa. Pinot Noiria tuotetaan 2 hehtaarin alueella ja niistä valmistetaan rosésamppanjaa saignee menetelmällä kolmen päivän maseraatiolla. Viidesosa Pinot Noir viinistä kypsyy betonimunassa ja loput terästankeissa. Tuotanto on pientä ja tehokasta, n. 140 000 pulloa vuodessa, ja samppanjat tanssitetaan gyropaletilla. Korkinvaihtoon heillä ei ole omaa linjastoa, vaan disgorgin-rekka ajaa pihaan neljästi vuodessa muutamaksi päiväksi hoitamaan homman. Maistelimme Longitude, Terre de Vertus 2009, Vieille Vigne du Levant 2007, sekä Rosé de Saignée samppanjat.
Les Grains d’Argent ravintolassa nautitun lounaan jälkeen vierailemme Champagnen alueen sydämessä Ay:n kylässä Colletin samppanjatalolla.Talo perustettiin vuonna 1921 ja on alueen vanhin osuuskunta. Talolla on ollut keskeinen asema koko Champagnen appellaation synnyssä. Viljelijät halusivat suojata omat samppanjansa väärennöksiltä ja estää muilta alueilta saapuvien rypäleiden käytön niiden valmistuksessa. Aikanaan asia ratkaistiin verisillä mellakoilla. Voidakseen paremmin pitää huolta oikeuksistaan, perustivat viljelijät alueen ensimmäisen osuuskunnan COGEVIn, jonka tuotemerkki Collet on. Nykyään osuuskuntaan kuuluu reilut 600 viljelijää kattaen 650 hehtaaria viinitarhoja lähinnä Grand Cru ja Premier Cru kylistä. Vuosittainen tuotanto on 5-6 milj. pulloa. Vierailu erosi taas huomattavasti kaikista aikaisemmista. Tutustuimme talon ja alueen historiaan, vierailimme heidän uudessa samppanjamuseossa, ja lopulta päädyimme Raoul Colletin 1929 rakennettuun Art Deco tyyliseen taloon. Talosta löytyi jokaisen heidän samppanjan mukaan sisustettu huone ja lisäksi vielä taidegalleria kellarista. Maistelimme Brut Art Deco, Brut Rosé, Millesime 2006 ja Esprit Couture samppanjat.
Illalla olin varannut halukkaille pöydän yhden Michelin tähden ravintolasta Le Millenairesta. Söimme heidän päivittäin vaihtuvan maistelumenun. Koska ranskan kielisestä menusta ja puhelinluettelon kokoisesta viinilistasta oli työlästä alkaa etsimään sopivia juomia, luotimme sommelierin sanaan juomasuosituksissa. Samppanjaa magnumeista ja valkoista ja punaista viiniä Bourgognesta ei vaikuttanut yhtään hullummalta suositukselta.
Kuva: Arja Halme
3. päivä, Hautvillers, Epernay, Moët & Chandon
Aamulla lähdimme kohti Epernayta ja poikkesimme matkalla pienessä Hautvillersin kylässä, jonka luostarissa munkki Dom Perignon aikanaan työskenteli. Luostarin kappelista löytyy Dom Perignonin hauta. Vaikka hän ei keksinytkään samppanjaa, hän kehitteli pullotusta, kellarointia, korkkeja ja niiden sidoksia, viiniköynnösten lannoitusta, leikkaamista ja hoitoa, puristimia ja muuta valmistuksen tekniikkaa. Viinintekijänä hän oli arvostettu jo omana elinaikanaan. Siihen aikaan kirkko sai rypäleitä, mehua ja viiniä talonpojilta kirkonkymmenyksinä ja hän oli taitava sekoittamaan niistä maistuvampia sekoituksia kuin mitä viinit erillään olivat. Dom Perignonin maine kuohuvan samppanjan keksijänä on saanut alkunsa vasta myöhemmin Moët & Chandonin lanseeratessa hänen nimeään kantavan luksussamppanjan vuonna 1935. Yhä tänä päivänä se on samppanjan tunnetuimpia tuotemerkkejä. Hautvillersistä löytyi myös useita putiikkeja, joissa oli mahdollista maistella samppanjoita.
Epernayssa vierailimme Moët & Chandonilla, jonka kellareissa myös Dom Perignon samppanjat kypsyvät. Muuten viiniin käytetään Grand Cru kylien rypäleitä, mutta myös Premier Cru luokkaan kuuluva Hautvillers on päässyt ymmärrettävistä syistä mukaan. Ennen vierailua meillä oli aikaa omatoimiseen shoppailuun Epernayn lukuisissa samppanjaputiikeissa. Kävelin myös Avenue de Champagnen päästä päähän ihastellen lukuisien samppanjatalojen päämajoja.
4. päivä, Kotimatka
Sunnuntaina oli vapaa-aikaa tutustua Reimsin kaupunkiin. Notre Damen katedraalissa riitti kuhinaa ja ympäröivät samppanjakaupat pitävät ovensa auki myös sunnuntaisin. Aurinkoisessa säässä Place Drouet d’Erlonilla terassilla nautitun lounaan jälkeen olikin aika suunnata hotellilla odottavaan bussiin lentokentälle.
Kiitos kaikille matkalaisille. Te mahdollistitte tämän hienon matkan. Lämpimät kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille, joiden avulla saimme vierailut järjestettyä. Seuraavana on vuorossa viinimatka Barcelonaan. Ensi vuoden samppanjamatka on jo työn alla ja se tulee jälleen olemaan täynnä upeita vierailuja. Alustava ajankohta matkalle on 19-23.4.2017. Liittymällä postituslistalle saat ensimmäisenä tiedon matkasta ja pääset varaamaan sen ennen muita. Näin varmistat paikkasi mukaan meidän loppuunmyydyille matkoille.
Viiniklubillamme oli ainutlaatuinen tilaisuus päästä ennakkoon maistelemaan Collet samppanajatalon valikoimaa. Varsinainen Suomen lanseeraus tapahtuu vasta huhtikuun Grand Champagne tapahtumassa.
Teemu Laaksonen Arvid Nordquistilta saapui maistattamaan viiniklubillemme Colletin samppanjoita. Samppanjat saapuvat uutena heidän valikoimaansa, mutta talon historia ulottuu vuoteen 1921. Colletilla on ollut keskeinen asema Champagnen appellaation muodostumisessa. Viljelijät halusivat suojata omat samppanjansa väärennöksiltä ja estää muilta alueilta saapuvien rypäleiden käytön niiden valmistuksessa. Aikanaan asia ratkaistiin verisillä mellakoilla. Voidakseen paremmin pitää huolta oikeuksistaan, perustivat viljelijät alueen ensimmäisen osuuskunnan COGEVIn, jonka tuotemerkki Collet on, Ay:n kylään Champagnen sydämeen. Nykyään osuuskuntaan kuuluu reilut 600 viljelijää kattaen 650 hehtaaria viinitarhoja lähinnä Grand Cru ja Premier Cru kylistä. Vuosittainen tuotanto on 5-6 milj. pulloa.
Ennen itse asiaan pääsyä maistelimme myös muutaman kuohviinin. Aluksi maistettu Casa Gheller Prosecco Brut (11.90€) oli Proseccoksi miellyttävän kuiva ja hedelmäisen raikas. Viini on tilausvalikoiman tuote, mutta ainakin useammasta keskustan Alkosta tätä löytyy valmiina hyllystäkin.
Seuraavana maistelimme vanhan tutun Vouvray Tete de Cuvee Brutin (16,50€). Tätä olemme maistaneet aikaisemminkin tilaisuuksissamme. Viini tulee Loiren laaksosta Vouvrayn kylästä ja rypäleenä on Chenin Blanc. Kuohuviini on valmistettu perinteisellä menetelmällä ja pullokypsytetty vähintään 15 kuukautta. Kyseinen viini oli 2012 vuosikertaa, eli viini on ehtinyt kypsyä useamman vuoden. Maku on runsas,tyylikäs ja miellyttävän paahteinen. Tässä aletaan jo lähestymään samppanjan piirteitä.
Lopuksi maistelemme kolme Colletin samppanjaa: Brut (39,90€), Blanc de Blancs (53,80€), ja Brut Art Deco (44.90€). Viinit löytyvät tällä hetkellä Alkon tilausvalikoimasta. Collet Brut on Pinot Meunier voittoinen samppanja (50% PM, 25-30% CH, 20-25% PN). Collet Blanc de Blancs valmistetaan nimensä mukaan pelkästään Chardonnaysta ja dosage on muutaman gramman pienempi, 7,5g/l jäännössokeria. Collet Art Deco on kypsytetty vuoden pidempään, vähintään 4 vuotta, ja maku on runsas ja mineraalinen. Pinot Noir ja Chardonnay ovat pääosassa (40% PN, 40% CH, 20% PM). Vaikea sanoa mikä viineistä olisi paras, mutta tässä ainakin hinta/laatu-suhde on kohdillaan.
Maistetut viinit:
Casa Ghelleri Prosecco Brut
Vouvray Tete de Cuvee Brut
Collet Brut
Collet Blanc de Blancs
Collet Art Deco
Ilta eteni rennosti viinejä maistellen ja keskustellen ja hienosti Teemu otti tilanteen haltuun. Paljon enemmän tietoa ehtii yhden illan aikana tulvia kuin muistiinpanoja tehdä. Teemun kanssa olemme järjestäneet useampiakin viininmaisteluita vuosien varrella. Valitettavasti hän viettä pari seuraavaa vuotta Saksassa. Onnea ja menestystä matkalle!
Ensi viikolla viiniklubimme suuntaa Champagneen ja vierailemme mm. Colletilla. Voit lukea matkastamme täällä blogissa. Tietoa tulevista matkoista saat ensimmäisenä liittymällä postituslistalle.
Tallenna
×
Hei!
Ota yhteyttä WhatsApp viestillä! Contact me with Whatsapp!
